perjantaina, joulukuuta 31, 2010

Saavutuksia ja tavoitteita

Niin se tämäkin vuosi lähenee uhkaavasti loppuaan. Vuosi oli aika seesteinen, ainakin jos vertaa vuoteen 2009, joka oli erittäin tapahtumarikas. Tuskinpa elämääni enää toista yhtä hienoa vuotta tulee kuin 2009.

Tavoitteita saavutettiin v. 2010 koirarintamalla:

Agilityssä Vipu sai tittelit FI AVA, AVA -H ja karsintanollatkin tulivat kasaan ihan viime tippaan. SM -kisoissa ei menestyksellä loistettu, kun eka radalta napsahti 15 rimoista.
Tokossa saavutettiin tavoitteeksi asetettu Tk2. Työn ja tuskan takana oli kuitenkin tuo koulari! Ikuisesti mieleeni jäi se kauhun kisa, jossa jätkä vaan nuuskutteli!
Kampi jäi eläkkeelle agista. Menohaluja olis ollut, mutta näköä ei. Niin jäi Kampi yhtä nollavoittoa vaille Avasta, vaan terveys on tärkein, titteleillä ei väliä.
Molemmat jäppiset pääsivät näytelmäareenallekkin ja sieltä Vipu nappasi sijoituksen PU2

Tavoitteita vuodelle 2011:

Agissa Vipulle karsintanollat kasaan. Tällä hetkellä niitä on kasassa 3 kpl.
Tokossa tavoitteena on saada liikkeet sille mallille, että voitaisiin ajatella kisaamista kesällä.
Molemmat on kovia tavotteita ja vaativat paljon treenaamista, mutta ei kuitenkaan mahottomia saavuttaa. Katsotaan kuin meille käy :)!

Kaikille lukijoille oikein ihanaa ja menestyksellistä Vuotta 2011!

tiistaina, joulukuuta 28, 2010

Kateus ja viekkaus...

...siinä kaksi kovaa sanaa metallin opetuksessa :)! Sunnuntain tokotreenien "kaffittelupalaverissa" mietittiin ideoita Vipun metallin nostoon. Vipu on ottanut tässäkin asiassa aimo harppauksia ja on pitänyt metallikapulaa suussaan omaehtoisesti jo pitemmän aikaa. Itseasiassa kapulan pito onnistui 9 päivää uuden alumiinikapulan oston jälkeen. Entinen oli painavahko rautakapula. Pito siis on onnistunut, mutta metallin nostot ei, eikä kantaminen.
Metallin pitoharjoituksia

Palaverissa keksittiin, että kateus voisi toimia tässä(kin) asiassa. Olenhan Vipulle opettanut normaali noudonkin edesmenneen Konsta -collien avustuksella. Kampi ei kuitenkaan ota minkään moista kapulaa suuhunsa ja kaikkein vähiten metallista, joten asia on jäänyt kateusosastosta. Idea käyttää Jens koiraa, jonka kanssa Vipu on tokoillut pennusta asti ja jonka tekemisiä Vipu apinoi, tuli sattumalta. Tarkoitus on siis käyttää kateutta hyväksi: kuumentaa Vipu, kun Jens noutaa ja viedä sitten pois.

KeVe treenaa myös noutoa :)


Kotona vielä mietin tuota asiaa ja päätinpä sitten extempore kokeilla Kampin avulla. Ensin muita temppuja vuorotellen ja lopuksi Vipulle metallin nostoja lattialta: Ei toiminut. Kampin kanssa portin taakse, hulluna leikkiä ja Vipu sai katsoa ja huutaa portin takana. Toinen yritys: Kovasti oli haluja, vaan ei vieläkään pystynyt ottamaan kapulaa. Kampin kans otin taas hirveet ärripurripainit portin takana ja sen jälkeen kolmas yritys Vipun kanssa. Ja tadaa, se TOIMI :), kapula nousi maasta!!! Ja vieläpä kolme kertaa aivan omaehtoisesti leikin lomassa :DDD! Kyllä ihminen voi olla onnellinen tuosta koirasta, joka jaksaa yrittää vaikka maailman tappiin asti :)! Kyllä tästä on hyvä jatkaa!

-Pia-

keskiviikkona, joulukuuta 22, 2010

Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2011!

Joulukuu on mennä huristanut kohti loppuaan. Kohta on aatto ja vuodenvaihde ja sen jälkeen tässä perheessä muuttuu arki. Äippä lähtee töihin ja tytär päiväkotiin :)! Hyvästi siis rauhalliset aamuhetket ja kotoisat päivätreenit, tervetuloa uudet haasteet elämässä!


-Pia-

perjantaina, joulukuuta 10, 2010

Kohti Joulua!

Jos taas yrittäis keretä tännekkin kirjottaa. Joulu painaa kivasti päälle, joten blogi ei oo ollut nyt ekana mielessä :)!

Kemissä oli marraskuun lopussa kisat ja olimme Junkohallissa koko perheen voimin. Pakkasta oli ulkona -17 eikä hallissakaan mikään hirmu lämmin ollut. Onneksi Iippa piti huolen sinkoilemalla sinne sun tänne, et äiti pysyi lämpimänä. Kisoissa ei tuloksilla juhlittu. Eka radalta Pasi otti hylyn, kun Vipu liukui A:lta alas ja uusi kontaktin. Siihen asti oli oikein kivan näköistä menoa. Toinen rata oli kroatilaistuomari Alen Marekovic:n käsialaa. Melkoista kiemuraa näytti olevan radan reunalta katottuna ja eikä se toteutuskaan helppoa ollut. Pasille ja Vipulle hyl heti alun kiemuroista.



Mitäs muuta? Kertoisinko meidän karkulaisen reissusta? Naapurustossa asustelee paljon narttuja ja tietysti aika ajoin juoksuilevat. Vipun pää on ollut aika sekaisin ulkona... korvat katoaa ja jalat vie vain sinne minne herran nenä sanoo :(! Normi tilanteissa Vipu kyllä pysyy lauman lähellä, eikä karkaamisia satu, mutta jos joku narttu on vasta mennyt samaa reittiä, niin avot! Olen niin vastuuntunnoton ihminen, että kaikesta huolimatta päästän Vipun usein mettässä irti. Siis meidän lenkit menee aina lähimetsään, jossa ei aivan lähellä ole asutusta eikä tietä. Noh, yks marraskuinen pirtsakka pakkaspäivä se sitten sattui, Vipu katosi multa OIKEESTI! Etsin joka paikasta ja kyselin vastaantulijoilta. Annoin jopa numeroni miehelle, joka lupasi ajaa alueen autolla läpi. Itse olin jo niin jäässä, että oli pakko mennä kotiin lisäämään vaatetta ja lataamaan puhelinta. Pasi soitti löytöeläinkotiin ja jätti yhteystiedot, jos koira tuotaisiin sinne. Kun olin lähdössä uusintaetsintään ja avasin oven, niin siellähän se karkulainen oli kylmissään oven takana. Loppu siis, luojan kiitos, hyvin!

Pallienpoistouhkailut ja hormoonipiikkiaikomukset ovat vissiin tehonneet, kun Viputti on taas kulkenut kuin "herran pikku enkeli" lenkeillä. Kuuntelee ja tottelee käskyt ja vahtii missä kuljen. Joka tapauksessa 16. päivä on Vipulla silmäpeilaus ja samalla saa luultavasti hormoonipiikin.



Sit viime viikonloppuna olin koiran luonnollinen ruokinta -luennolla ja sain sieltä roppakaupalla ideoita. Aiemminhan Kampi ja Vipu on syöneet pääasiassa raksuja ja lisukkeina puuroa. Nyt on aloitettu varovasti mahalla ja Neulla. Ens viikolla pääsen tuhlaamaan arpajaisvoittoni ruokiin :)!

Tokorintamalla ollaan edistytty jonkun verran. Ruudun hahmottaminen näyttää hyvältä, tunnari -hajuharjoitukset edistyy mainiosti, kakejen seiso-maahan ja seiso-istu vaihdot edistyy hitaasti, mutta varmasti ja muissakin liikkeissä on edistystä tapahtunut. Kaikkein iloisin olen kuitenkin siitä, että metallikapulaan kolahtaa jo etuhampaat omaehtoisesti :D!

-Pia-

tiistaina, marraskuuta 23, 2010

Hupaisat agitreenit

Viime torstaina oltiin Iinan kanssa pitkästä pitkästä aikaa katsomassa Pasin ja Vipun treenejä. Alkuperäinen tarkoitus oli Iipan kanssa käydä treenien aikana kaupassa, mutta neitihän istui niin nätisti paikoillaan ja katseli treenejä, jotta päätettiin jäädä katsomaan treenit loppuun.

Hokasin kuvata kännykän videolla treenejä, sillä Iippahan on hulluna kännyköihin ja etenkin kuviin ja videoihin. Niillä on pelastettu monta syönti- ja pottahetkeä ja videot ja kuvat on katsottu n. miljoona kertaa, joten on paikallaan aina välillä ottaa uusia. Jep, ajattelin kiusata teitäkin niillä;). Laatu on kyllä huono, mutta jotain niistä näkee. Jos ei muuta, niin ainakin, Iipan mielestä, naurettavat kontaktit :D!



torstaina, marraskuuta 18, 2010

Vipu vetreä, Kampi kankea ja Viivi vauveli

Nyt on poijjaat sitten saaneet osteopaatin käsittelyn. Itse en päässyt kummankaan koiruuden käsittelyyn mukaan, mutta Pasin antaman palautteen perusteella käytetään samassa paikassa toistekkin. Vipussa ei ollut ollut juurikaan jumeja. Lantio oli suora, mutta lapaluiden päällä oli ollut jotain jäykkyyttä. Vipu onkin ollut pienestä pitäen sellainen "kumiukko", että kääntyy vaikka sentin päällä. En siis ihmettele, että pysyy suht hyvässä kunnossa, vaikka mettässä ja agikentillä rymyääkin. Tosi tärkeää tietysti on aika ajoin tarkistuttaa, että kaikki on kunnossa ja pitää muutenkin lihaskunnosta huolta.




Kampi taas oli, niin kuin arvata saattaa, jäykkä kuin kanki kaikkonen. Lantio oli ollut hieman vino ja oikea etunen oli oikein napsahtanut paikoilleen. Käsittelyn jälkeen Kampi oli tosi väsynyt ja nukkui omissa oloissaan koko illan. Paapasta siis näki, että käsittely tuli tarpeeseen ja siitä oli sille todellista hyötyä.


Maanantain käytiin myös pennunhakureissulla. Ei tosin meille, vaan vanhempani halusivat seuralaisen kotioloihin ja lenkille. Koko syksyn olen etsiskellyt heille sopivaa koiraa tietyillä kriteereillä, mutten vaan ole löytänyt tai sitten en ole saanut myyjään yhteyttä. Kriteereistä kun hieman tingittiin, niin löytyi ihana göötti/lapinkoira -mix pentunen. Äidin kanssa käytiin pentu hakemassa ja tuntui hassulta, kun neitonen ei inahtanutkaan automatkalla. Meidän läntsyset, kun molemmat huus ekan tunnin matkasta, kunnes sitten rauhoittuivat. Vaan niin ne on erilaisia ja siksi kait niin ihania :)!


-Pia-

maanantaina, marraskuuta 15, 2010

Voi, voi näitä liikkeitä

Mitäs me ollaan puuhailtu? Eipä kyllä mitään niin erikoista, että olis tullu tänne kirjoteltua... Koitetaanpa jotain kuitenkin.

Niitä voittajan liikkeitä ollaan treenailtu. Epätoivo vaan meinaa iskeä, kun olis niiiiin paljon treenattavaa jokaisen liikkeen kohalla. Saahaanko me niitä ikuna sille mallille, et ne olis kokonaisia liikkeitä. Miksei sitä oo voinu olla niin viksu, et olis opettanu niitä pennusta asti. Ehkä mä sitten seuraavan kanssa muistan... niin ehkä :)!

Ok, pahiten epätoivoa tuottaa tällä hetkellä metalli. Miten mä saan sen Vipun suuhun ilman, et mun täytyy pakottaa se siihen? Musta tuntuu, et mä saan sen pisteeseen " kosketan tätä nokalla" aika helposti, mutta että ihan suuhun asti ilman pehmuketta, niin taistelua tulee olemaan. Kokeilin eilen käyttää "huijausta" eli hypyn kautta ensin puukapulaa, jonka toi innossaan. Sitten metallia, johon sammui into välittömästi. Eli ei toiminut. En haluais lähtä suuhun laittamisen tielle sen takia, etten sitten pilais omalla taitamattomuudella koko liikettä. Mut katotaan, mitä me keksitään... taas apuja otetaan ilolla vastaan :)!

Niin moni muukin liike on asteella "epätoivo", et tuntuu hullulta ajatella, et ens kesänä kisoihin. Hah :)! Vaan eihän sitä tiedä, jos palaset vaikka loksahtais kohilleen... mulla :)!

Pasi kävi lauantaina hakemassa treeni-intoa agilityyn Janitan kurssin kuunteluoppilaana. Sieltä tulikin suht innokas mies kotiin prosyyrit kainalossa ja pää ideoita täynnä. Jospa se motivaatio palaisi agipuolellekkin. Tänään menee Vipu tsekkaamaan uuden osteopaatin ja keskiviikkona on Kampi -herran vuoro päästä käsittelyyn. Jännä nähdä, mitä poijat ovat mieltä uudesta "tyypistä".

-Pia-

sunnuntai, lokakuuta 31, 2010

Misseilyä ja mesikämmeniä

Ensinnäkin pahoittelen tekstin omituista ulkoasua, mutta mokkula tökkii pahasti, ja teksti on kopioitu Wordista, jotta ylipäätään sain sen tänne.

Seinäjoen näytelmissäkin käytiin viime sunnuntaina. Turhaan pelkäsin poikien käyttäytymistä kehässä. Nehän oli kuin herran pikku enkeleitä :). Kampi eritoten ravasi mielestäni kehässä hyvin, sillä peitsaus on ollut usein Kampin ongelma. Tuomari kuitenkin näki Kampin ontuvan ja siitä johtuen Kampi sai arvosteluksi Eva:n. Ontumista oli kyllä tosi vaikea huomata, mutta hyvä että tuomari näki sen. Tiedetäänpä nyt, ettei vanha vaiva ole aivan parantunut. Vipu pyrki välillä laukkaamaan, mutta pohja oli aika liukas ja Vipu tunnetusti varoo helposti liukkaita pohjia. Nyt on molemmille pojille varattu osteopaatille aika, joten apua ainakin jumeihin tiedossa.

Vipu sai erin ja oli PU2 ja Vipun poika Nafta pyyhkäisi pöydän ollen PU1, ROP ja saaden ensimmäisen sertin! Kyllä me oltiin iloisia ja ylpeitä komeasta pojasta :)!

Cierimon Aatami "Nafta"

Nafta

Lomalla käytiin myös katsastamassa Ähtärin eläinpuiston asukit ja olihan siellä nallekarhutkin vielä hereillä :)! Kiva olis ollut seurata eläinten elämää tarkemminkin, mutta keli oli kyllä hieman turhan kylmä ja Iinalle kierros oli vielä liian pitkä, reppana nukahti loppukierroksesta syliin. Muuten lomalla sukuloitiin ja nautittiin ison pirtin lämmöstä ja tunnelmasta. rentouttavaa siis, niin kuin loman pitää ollakkin :)!




-Pia-

keskiviikkona, lokakuuta 27, 2010

Unelmat voi toteutua, jos niihin oikein uskoo :)

Yksi haave/unelma/tavoite sitten saavutettiin tokon saralla, kun saavutimme kokeesta sen TK2 koularin :)! Jännitystä taas piisasi koko rahan edestä. Kampi, apupoikani, piti huolen, että Vipu on viritetty heti kättelyssä, sillä 3 km ennen hallia Kampi aloitti vikinän ja sehän tarkoittaa sitä, että jotain kivaa on tiedossa :)! Tuli myös todistettua, että viritys voi mennä yli, sillä paikallaolosta Vipu lähti heti kättelyssä perääni ja innosta sinkuen hyppi vasten. Vaan eipä harmittanut yhtään... olin vaan niin iloinen, kun mulla oli kerrankin kokeessa koira, joka kokoajan vaati lisää toimintaa :DDD! Miten sais tollasen koiran joka kokeeseen! Huippuvire siis säilyi läpi koko kokeen ja koiran osaaminen näkyi joka liikkeessä, kun ei tarvinnut keskittyä haistelemiseen:


Paikallaolo 0p.
Seuraaminen 10p.
Maahanmeno 10p.
Luoksetulo 9p.
Seisominen 9p.
Nouto: 10p.
Kaket: 10p.
Hyppy: 10p.
Kokonaisvaikutus: 10p.

Ja yhteensä 165p 1 -tulos ja TK2!!! Että mä olen ylpeä ja iloinen tosta koiruudesta!!! Kasvattajaa taas kerran kiitän upeasta harrastuskoirasta... parempaa meille ei olisi voinut tulla :)! Kiitos kuuluu (taas :)) myös treenikamuille, ilman teitä haaveeni tuskin olisi toteutunut!


Nyt sukelletaan uusiin haasteisiin tokon saralla ja katotaan kuin meille käy :)!


-Pia-

perjantaina, lokakuuta 22, 2010

Huomisesta lähtee

Tuleva viikonloppu ja hieman alkuviikkoakin on varattu lomailulle. Lauantaina on taas sydämen tykytysten ja paniikkikohtauksen paikka, kun astelemme Vipun kans tokoareenalle. Mä niin toivoisin, että tämä olisi meidän viimeinen avoimen luokan koe ja saataisiin jättää nämä jankkaukset taakse ja siirtyä uusiin haasteisiin. Vaan enpä tosiaankaan nuolase ennen kuin tipahtaa. TK2 on ollut kuitenkin meidän ihan alkuperäinen tokotavoite ja sitä ylemmäs en ole uskaltanut haaveillakkaan. Ei se enää kaukana ole ja se revitään jostain vaikka hampaat irvessä, jos ei nyt sitä saada. Onneksi on sentään kotikenttäetu ja tuttu halli ja tiedän, että Vipu nauttii hallissa tokoilusta. Mutta kaikkea voi sattua, eikä mikään ole niin varmaa kuin epävarma, joten eipä siitä sen enempää :).

Heti tokokokeen jälkeen lähetään ajelemaan Seinäjoelle. Ja sunnuntaina misseillään siellä. Jep, eihän me yhtään sitten treenattu kehäkäytöstä ja toivon sydämestäni, ettei mun tartte kehään astella. Mä oon nimittäin ihan tumpelo siinä hommassa ja kun vielä lisätään hieman vallattomat koirat, niin katastrofi on valmis :)!

Loppuloma sitten "oikeasti" lomaillaan. Ei siis mitään kummempaa aikataulua tms. Raporttia reissusta sitten "joskus" :)! Hauskaa viikonloppua kaikille!

-Pia-

keskiviikkona, lokakuuta 13, 2010

Valmistautumista missikisoihin

Voitteko uskoa, että olemme menossa missikisoihin reilun viikon päästä?!? Ja Seinäjoelle asti! Onneksi on hyvä syy, sillä kovasti jo odotan tapaavani Vipun pojan Naftan... nii ja Petran ja Petran takin ja kaikkia muitakin ländereitä ihmisineen :)! Lomailtua ja sukuloitua tulee samaan syssyyn, joten ei me ihan näytelmien takia kuitenkaan :)! Ihan piti KoiraNetistä tarkistaa millon viimeksi pojat on näytelmissä käynyt. Kampi on näytellyt joulukuussa 2007 ja Vipu heinäkuussa 2009.


Kampi ja syksyinen metsä

Vipu ottaa rennosti
  Nyt taas muistan miksi en tykkää näyttelytouhusta. Ensinnäkin aloitan koirien nyppimisen aina liian myöhään. Sitten nypin niitä ja totean, et hyvä tuli. Kunnes taas jossain tilanteessa huomaan, että karmeeta minkä näköisiä ovat. Ja taas mä nypin niitä sieltä ja täältä ja mietin, et mistä mun pitäs vielä ottaa. Sit mä päätän, et en enää koske niihin, kunnes taas huomaan jossain jotain "haivenia". Kohta mä oon nyppiny ne ihan kaljuiksi ja sitte harmittaa. Ei oo siis mun juttu, vaikka noi molemmat on suht helppoja nypittäviä.

Pojat löysi hyvän majan paikan :)
  Eikä oo tullu treenattua mitään kehäkäyttäytymistä ollenkaan. Testasin tänään, et osaako nuo seistä, osas ne :)! Meniskö nuo vanahalla muistilla ravia :)?? Joo, siis maalaistollot on tulossa näyttelyyn, varokaa vaan kisakumppanit :)!

Vipu ja ylläri pylläri, keppi ;)

Vipu taas vauhdissa :)

Onneksi on missikisoja ennen tokokokeet ja sitä sentään on vähän treenattu. Lähinnä paikkailtu edellisen kokeen kämmäilyjä ja otettu lenkillä käyttöön nakkipysäytys luoksetulon harjoitteluun. Toivotaan, ettei mikään muu paikka leviä sillä välin :)!

-Pia-

sunnuntai, lokakuuta 10, 2010

Tavoite saavutettu

Eilen siis käytiin tokokisoissa toikkaroimassa :). Saavutettiin meidän tavoite eli liikkeiden välissä Vipun nokka pysyi suurimman osan ajasta ylhäällä. Parissa kohtaa mun ote hetkeksi herpaantui ja herra käytti heti tilaisuuden hyväkseen. Molemmat oltiin ihan rättipoikki kokeen jälkeen. Minä siksi kun piti olla niin skarppina koko ajan ja Vipu kait siksi kun joutu pijättelemään nenäänsä :). Katsojat kun palelivat kentän laidalla, niin mulla oli tosi kuuma ja illalla oli jalat niin kipeät, kuin olis vähintäänkin maratoonin juossu. Tokoko ei muka urheilua?!?

Mutta sitten niihin liikkeisiin:

Paikkallaolo: 9p. Ei mennyt eka käskyllä maahan, muuten ok.
Seuraaminen: 9p. Muuten tosi hyvää, mutta yhdessä oikealle käännöksessä Vipun sieraimiin kantautui niin hyvä tuoksu, että oli pakko nuuskuttaa. Onneksi toisella käskyllä muisti, et oli hommissa :).
Maahanmeno: 10p. Hyvä suoritus :)
Luoksetulo 5p. En muista millon viimeksi olis läpi juossu ilman lupaa... ja vielä suoraan sivulle ;). Ei siis enää tarvita läpijuoksutreenejä missään tilanteessa ;).
Seisominen: 9p. Vähän nuuskutteli seisomaan jäädessään, mutta ei liikkunut ja istui perusasentoon ennen lupaa.
Nouto: 10p. Vähän asetteli kapulaa tullessa ja nousi ylös samaan aikaan, kun otin kapulan suusta.
Kaket: 9p. Teki liikkeet oikein, mutta hitaasti ja oli tavattoman kiinnostunut paikasta, koska siinä oli muutkin koirat maanneet. Nousi taas perusasentoon ennen käskyä.
Hyppy: 9p. Tarvitsi kaksoiskäskyn istumiseen.
Kokonaisvaikutus: 10p.

173p ja 1 -tulos :D!

ISO kiitos kuuluu meidän tokoporukalle, joílta oon saanut niin paljon hyviä vinkkejä ja kannustusta jatkaa tätä välillä niin epävoivoiselta tuntuvaa urakkaa :). Ilman teitä en olis selevinny! Pullakahavit siis tiedossa ;)!

-Pia-

torstaina, lokakuuta 07, 2010

Linjoilla taas

Tulihan se taas todistettua, että olen riippuvainen tästä masiinasta. Kovalevy sano poks ja piti olla 1,5 viikkoa ilman nettiä. Muuten ei oikeastaan tehnyt tiukkaakaan, mutta aina kun tuli mieleen, et jotain vois tarkistaa netistä, niin piti vaan todeta, että eipä voikkaan. Uuden koneen hankinta on kyllä pian ajankohtainen, sillä nytkin tämä raksuttaa uhkaavasti.

Tokotreeneissä ollaan taas aherrettu. Joka toinen kerta lähden treeneistä kotiin pää pilvissä ja joka toinen kerta putoan sieltä tömpsähtäen. Liikkeissä ei ole paljoakaan korjattavaa, mutta se iänikuinen nuuskiminen... Noh, töitä ollaan ainakin tehty ja huomenna punnitaan sitten työn tulokset. Housunpuntit tärisee jo... mutta täytyy uskoa, et hyvin menee ja saan pidettyä vireen loppuun asti. Pitäkää peukkuja :).

Ja sunnuntaina on agiliidot...

-Pia-

sunnuntai, syyskuuta 26, 2010

On sitä harrastettu

Juu, harrastettu on, mutta ei kylläkään raportoitu tänne. Jotenkin musta tuntuu, ettei ketään kiinnosta lukea saman tapaista juttua kerrasta toiseen. Olenko oikeassa?!? Eikä mua kyllä kiinnosta itekkään kirjottaa joka treenistä. Mielikuvituskaan ei riitä värittämään juttuja hauskoiksi. Pitäis vissiin ottaa pentu, jotta alkais tässä taloudessa tapahtumaan :)! Ennen sitä pentua kirjoitan kuitenkin näitä tylsiä treenitarinoita.

Kampi paappa komeilee
 Pasi on aksannut Vipun kanssa vain kerran viikossa -tyylillä. Viime torstaina parivaljakko tuli treeneistä ja Pasi kertoi treenanneensa yhden käden valsseja ja laserkatsetta?!? Juu, aksatreeneistä oli kyse :). Mä olen tipahtanut jo aikoja sitten noiden termien kyydistä. Totean vaan, että on sitä sitten opettelemista, jos joskus jonkun koiran puikkoihin astun.

Vipun elämäntehtävä on juosta LUJAA :)!
Vipun kanssa oon nyt käyny n. pari kertaa viikossa ryhmätreeneissä tokoilemassa. Fiilikset on aika kaksjakoiset. Mulla on älyn innokas ja taitava tokokoira, joka taatusti osaa avon liikkeet ja tekee ne erinomaisesti jopa kisanomaisissa olosuhteissa. Mutta kun kuvioon tulee naiset ja niiden sulotuoksut, hauska pikkumies muuttuu oikeaksi hormoonihyrräksi ja menee totaalisesti hajujen maailmaan. Syö kyllä mua oikein urakalla!!!Ette varmaan arvaa, että oon miettinyt Veen pallien poistoa ihan tosissani. Niin paljon me on treenattu nyt motivaatioharjoituksia ainoastaan ja vain ton nuuskuttelun takia. Ilman noita sulotuoksuja motivaatio on kohillaan.  Oon päättäny, että katon vielä nämä pari tämän vuoden puolella olevaa koetta ja päätän sitten lähteekö pallit heti vai vähän myöhemmin. Eipä se enää niitä tarvitse, kun näyttelyt on suurin piirtein näytelty ja lapsiakin on jo maailmalla.

Hyppyvalio -poseeraus
Että tällaisia mietteitä tällä kertaa.

-Pia-

 

tiistaina, syyskuuta 14, 2010

Punaista lankaa etsimässä

Viikonloppu oli täynnä aksaa, sillä Pasi kisaili Vipulla neljä kisaa ja KeVen kans olin mukana nauttimassa fiiliksestä. Lauantaina olikin hyvä ilma, sunnuntaina huomattavasti harmaampi. Ei voi muuta sanoo, kuin että on tuon Keven kanssa helppo kulkea... ainakin vielä ;)! Tuomarina kisoissa oli Seppo Savikko, joka olikin tehnyt mukavan haastavia ratoja, ainakin radan reunalta katottuna ;).

Eka rata oli perusrata. Alku oli, voisi sanoa, mielenkiintoinen ;). Aita - rengas -suora putki - pujottelu. Pasi uskalsi mennä vastaanottamaan Vipua pujottelun alkuun ja hyvin ohjaus onnistuikin. Tosin Vipu ei jarruttanut yhtään :)! Yksi rima tippui puomin jälkeisessä käännöksessä, puomin juoksukontakti ja viimeisen esteen ohitus, muuten rata oli hyvän näköistä yhdessä tekemistä.


Toinen rata oli myös perusrata, jossa heti alussa välistäveto ja sen jälkeinen ohjaus onnistui hyvin. Suoran putken jälkeen Vipu vähän kyseli suuntaa, mutta jatkoi siitä sujuvasti eteenpäin. Lopun sarjahyppysysteemi olisi voinut mennä tiiviimminkin, mutta taas ohjaus ja meno oli hyvää yhdessä tekemistä. Tältä radalta voittonolla!
Sunnuntaina järjestin sitten heti alkuun jännitystä Adeinan elämään. Niin kun hän ei jo muutenkin jännittäis tarpeeksi kisoja :P! Lähettiin lämmitteleen koiria läheiselle pururadalle ja suunnaksi valitsin reitin, jonka luulin tietäväni miten menee, mutta jota en ollut koskaan mennyt. Rupateltiin lenkillä niitä näitä ja aina välillä puheltiin, että pitäiskö kääntyä takaisin. Aina sanoin, et kohta pitäis tulla se tienhaara, josta päästään takaisin kentälle. Vaan ei tienhaaraa näkynyt eikä kuulunut. Kun näkyviin tuli Neste, niin mulle iski paniikki. Hukassa oltiin totaalisesti. Ei muuta kuin juoksujalkaa takaisin päin. Matkalta soitin Pasille, et mikä kentällä on tilanne. Radan rakennus käynnissä, joten ei hirveetä paniikkia. Käveltiin sitten loppumatka ja kuinka ollakkaan rataesittely oli ollut ja mennyt kun päästii perille. Onneksi tuomari antoi Adeinan käydä tutustumassa rataan. Mitä tästä opimme, jospa pysyisimme vaan tutuissa maastoissa lenkillä ainakin ennen rataesittelyitä :)!

Sunnuntain radat eivät menneet Pasilla ja Vipulla niin hyvin kuin edellisenä päivänä. Eka radalta 10 ja toiselta hyl. Molemmat radat olivat kuitenki hyviä niin vauhdiltaan kuin irtoamiseltaankin. Kiitos Adeinalle ja Vesalle videoista, jospa me joskus saatais päivitettyä itellekkin digivideokamera.

-Pia-

torstaina, syyskuuta 09, 2010

Vahvaakin vahvempi

"Katsokaa miten VALTAVAN suuren kepin löysin."
"Hädin tuskin jaksan raahata tätä vahvoilla leuoillani!"
"Joudun ponnistelemaan kaikilla suurilla lihaksillani pysyäkseni pystyssä!"
"Näin vahva ja voimakas MINÄ olen!"
KeVe: "näytäppäs tänne sitä kepua"
KeVe: "näin pieni oksan rääpäle!"
"Eihän tämä paina mitään, jaksan nostaa sen näin korkealle!"
KeVe: "Minäpäs näytän sinulle sopivan kepin."
  • KeVe: "Tuossa on sopiva keppi sinun leuoillesi ja lihaksillesi."
  • Vipu: " Jep, jospa sitten keskittyisin enempi noiden havujen kantelemiseen."




















-Pia-

sunnuntai, elokuuta 29, 2010

AVA H on totta!

Eilen Pasi ja Vipu kisaili seuramme kisoissa pari kisaa. Kisat järjestettiin eka kertaa Virpiniemessä ja olihan upeat puitteet. Tekonurmipohja kumirouheella, upeat mäkiset maastot, leikkikenttä vieressä jne. Toivottavasti saadaan järjestää toistekkin :)!

Tuomarina oli Sari Mikkilä, jolta Vipu on saanut viimeisen agivalionollan ja tuplanollan tämän vuoden SM -kisoihin. Agiradalta tuli 5 keinun alastulolta, kun jostain syystä Vipu väisti keinulla sivuun. Muuten meno näytti tosi hyvältä ja sujuvalta. Tuloksella 5 irtosi seuramestaruuskisoissa 2. sija.

Kisat oli järjestyksellä 1,2,3, möllit 1,2,3, joten aikaa seuraavan kisaan oli paljon. Kerettiin siis Adeinan kans kivuta ja kavuta Virpparin mäkiä monta kertaa :). KeVe nukahti mölliratojen aikoihin päikkäreille ja ystävällisesti antoi äidin ja isän olla kisoissa töissä ja heräsi vasta medi 3 aikaan.

Hyppyrata oli yhtä helpohko kuin agiratakin ja nollia siellä satelikin. Vipullekin tuli radalta kelpo nolla ja sitten vaan jännitettiin mihin aika riittää. Aika riittii 2. sijaan, mutta meidän onneksemme voittaja ei voinut vastaanottaa sertiä, joten se siirtyi Vipulle :)! Vipun nimen eteen voi siis nyt lisätä AVA H!!!



Kiitos Adeinalle ratojen kuvaamisesta!!!

sunnuntai, elokuuta 22, 2010

Tokotavoitteita

Päivällä ajattelin, että pitäisi laittaa paperille ylös mitä asioita pitäisi hioa tokossa, lähinnä avo -luokan liikkeitä ajatellen. Sitte tuli mieleen, et miksen vois niitä laittaa tänne blogiin, olispahan ainakin tallessa (ja kaikkien lukijoiden pällisteltävänä :)).



Paikallaolo: Lisää varmuutta, pitkää aikaa, häiriötä
Seuraaminen: Nopeaa palkkausta katsekontaktista ja sivulletulosta, juoksuosuuden ja hitaan kävelyn muistuttelua, täyskäännöksiä ( itelle muistuttelua, että teen täyskäännöksen oikealle :)), vasemmalle käännöksiä, mutkittelua ja suunnan vaihtoja.
Maahanmeno: maahanmenoon varmuutta eri harjoittein
Luoksetulo: Pysähtymiseen nopeutta ja terävyyttä
Seisominen: seisomiseen varmuutta eri harjoittein
Nouto: pitämisharjoituksia. Jollain konstilla pitäis saada pois kapulan kuopiminen tassuilla, eli kun Vipu hakee kapulan, niin ennen suuhun ottamista aina pyöräyttää tassuilla kapulaa. Vinkkejä otetaan vastaan enemmän kuin mielellään :)!
Kaket: Häiriötreenejä niin, että joku kolistelee tavaroita, yskii jne. takana ja sivuilla. Liikkurin treenaamista itelle, eli katse ohi koirasta liikkurin merkeissä. Omien käsimerkkien treenaamista.
Hyppy: Hyppyyn lähtöä, paluuta ja sivulle tuloa.


Lisäksi kehään menoa ja liikkeiden välejä, jotta nokka pysyisi ylhäällä ja motivaatio tehä kaikki liikkeet iloisesti loppuun asti. Huoh, siinäpä treenaamista ja tavoitetta kerrakseen, varsinkin kun ohessa pitäisi treenata voivoi -liikkeitä!!!



-Pia-

tiistaina, elokuuta 10, 2010

Aksaa ja toksuu

Vipun agitreenit Active dogilla on jälleen pyörähtänyt käyntiin. Ekoissa treeneissä ei paljon porukkaa säästelty, kun heti vedettiin 32 esteen rata :). Lauantaina oltiin koko perheen voimin kisapaikalla Kemissä. Sielläkään ei kauheasti tuloksilla juhlittu, sillä eka radalta tuli 15. Yksi rima alas tiukassa käännöksessä ja keinulta liukastuminen. Toisella radalla oli ensin neljän esteen suora, jarrutus ja 180 asteen käännös takaisin. Pasi sai jarrutettua hyvin, mutta rima tippui ja sitä ohjaaja jäi ihmettelemään, unohti radan ja ohjasi väärälle esteelle. Radat oli ohjauksellisesti vähän kankeita, koira liikkui hyvin, mutta Pasin jalat olivat kuin rautakanget. Toivotaan, että jaloille tapahtuu viikossa ihmeitä ja piirimestaruuksissa kulkisi paremmin.

Tokossa ollaan edelleen treenailtu motivaatiotreenejä. Ensin kuumentamista niin, että Kampi saa humputtaa ja Vipu katsoo. Tarkoituksena on siis saada kierrokset nousemaan niin, että ajatukset on tekemisessä ja minussa, eikä maassa. Vipun vuorolla tehdään vauhdikkaita juttuja iloisella mielellä nopeasti ja koira pois heti suoritusten jälkeen. Ainakin tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä. Tarkoitus olisi pikkuhiljaa siirtyä enemmän kokeenomaisimpiin suorituksiin niin, ettei nokka olisi maassa. Toivotaan, että toimii!

Kotona ollaan treenailtu voittajan liikkeitä. Eli kaukoja, joista seiso -maahan vaihdot alkaa jo sujua puolen metrin päästä (5 metriin on siis vielä matkaa :)). Metallikapula nostetaan maasta, kun se on vuorattu maalarinteipillä. Ajattelin tehdä siitä ensin varman vuorattuna ja sitten vasta vähentää teippiä. Ideoita metalliin otetaan ilolla vastaan :). Tunnarikapula nousee jo purematta maasta ja tuodaan sivulle. Vielä olis paaljon tekemistä noiden (ja niiden muiden liikkeiden) kanssa, vaan mikäpä kiire meillä on. Toivotaan koiralle pitkää ikää ;)!

-Pia-

torstaina, elokuuta 05, 2010

Mejä -kokeissa kuokkimassa

Muuan viikko sitten olimme seuraamassa mejä -kokeen (Metsästyskoirien jäljestämiskoe) kulkua. Jaa, että miksikö?!? Ollaan mietitty mejää Vipulle, joka luonnostaan käyttää paljon nenäänsä, lajiksi jo pitkään. Kun aloitettiin pk -jäljellä, niin meitä kehoitettiin kokeilemaan mejää, sillä laji on kaikille roduille avoin kilpailumuoto. Silloin vielä laji ei sytyttänyt lähinnä veren kanssa tolskaamisen vuoksi ja siksi ettei lajista mitään tiedetty. Pikkuhiljaa otettiin kuitenkin lajista selvää netistä tietoa etsimällä tai kavereilta kysymällä. Näillä seuduilla ei kuitenkaan mejä -kursseja oikein ollut, joten asia jäi taas hautumaan. Kasvattitapaamisessa tuli asia taas puheeksi ja kasvattajan heittämän porkkanan innostamana me yllytyshullut aloimme taas katsella mejä -kursseja tai -kokeita.

Eräänä lauantaiaamuna klo 7.30 me sitten pistimme pirssin käyntiin ja ajoimme Muhokselle koetta katsomaan. Tietenkään me "vihreät" koiraihmiset ei tajuttu ottaa sadevaatteita saatikka kumppareita matkaan, vaikka keli näytti lähtiessä jo uhkaavalta. Perillä vettä satoi, ei nyt ihan kaatamalla, mutta riittävästi kuitenkin. Vaan ei valitettu, kun kerran lähdetty oltiin, niin kastutaan sitten. Meidät otettiin hienosti vastaan koepaikalla. Aamukahvien jälkeen pääsin seuraamaan voittajaluokan jäljenajoa. Onneksi sadekin lakkasi sopivasti ennen suoritusta. Näin sellaisen ideaalisuorituksen jäljenajosta, tasasen rauhallista menoa hyvällä motivaatiolla ja sorkkakin löytyi helposti. Maasto oli tuomarin sanoin helppo kangasmaasto. Usein maastot ovat kuulemma paljon vaikeampia sisältäen ojia, kantoja tms.

Mejä -kisat ovat tyystin erilaista menoa agility- ja tokokilpailuihin verrattuna. Yleensä kilpailijat osallistuvat jäljen tekoon edellispäivänä. Kisa-aamu aloitetaan aamupalalla ja sen jälkeen aloitetaan jälkien ajo. Kisailuun kuuluu myös ruoka ja illalla oma ohjelmanumeronsa on palkintojen jako, eli päivä vierähtää kisapaikalla. Hintaa kisalla on 50 -90 €, joka siis kattaa kaiken tuon edellä mainitun (korjatkaa joku kokeneempi, jos olen kirjoittanut puutaheinää).

Hieno oli kokemus ja innostuttiin lajista tyystin. Tarvikkeet jäljen ajoon on hankittu ja yksi helppo jälkikin tehty. Vipu, vanha jälkikoira, ei verestä hätkähtänyt. Saapa nähä mitä sanoo hirvensorkasta ;)!

-Pia-

tiistaina, elokuuta 03, 2010

Agirotukuvia

Vihdoin ja viimein sain käsiteltyä ja läpikäytyä agirotukuvat. Jee, aika moni asia alkaa olla jo voiton puolella, joten vois taas kerätä itselleen kasan hoidettavia asioita ;D!


Länderi -leiri jaksoi kannustaa :)


Kromlins Blondies kartalla vai ei :)?
Hauskaa tunnelmaa pukukulkueessa

lauantaina, heinäkuuta 31, 2010

Laahaa, laahaa...

Blogitekstit siis. On ollu kaiken moista rojektia kesäiltojen ratoksi, joten blogin päivitys on vain aina jäänyt. Onneksi "joku :)" muistutti kommenteissa, että tarttis tätäkin päivittää. Heti tuli vipinää näppeihin, enks ookki kuuliainen ;)!

Heinäkuussa on ollu agirotua ja kasvattitapaamista. Molemmat kovin helteisissä merkeissä. Agirodussa ei menestyksellä juhlittu, mutta olipas meillä hauskaa joukkuekisassa :)! Ja, ah miten ihanaa oli mennä Kampilla, joka ei itseään säästellyt :). Kyllä vaan minussakin syttyi taas hienon hienoinen agikipinä... KeVe oli oikein reipas KeVe, vaikka hienoinen räkätauti olikin päällä. Kyllä neidin kanssa on niin helppo matkustaa ja olla.


Meijän joukkue, Kromlins Kipakat: Joukkueessa minä ja Kampi, Pasi ja Vipu, Hanna ja Kuje ja Riikka ja Veikko


Meijän leiri ottaa rennosti :)

Kasvattitapaamisessa parasta antia oli Kampin ja Vipun pentuesisarusten tapaaminen ja kuulumisten vaihto. Ihanaa, että kasvattaja antaa meille mahdollisuuden tavata toisiamme, sillä tuskinpa muuten moniakaan nähtäisi. Jonkinmoista tokoluentoakin pidin tapaamisessa ja Vipu oli oikein täpinöissään kun näytimme liikkeitä :). Jäljestämisestäkin puhuttiin... ja heittipä kasvattaja siihen liittyen meille porkkanan, johon on jo tartuttu... sen verran yllytyshulluja kun olemme. Porkkanan aikaansaannoksista kuitenkin myöhemmin, on niin pitkä tarina nyt kerrottavaksi.


Ihanaakin ihanampi Kampin veli Hugo (Fi Mva Kipazin Bronco)


Vipun veli Kipazin Mentha Gentilis "Cami" , jossa on paljon samoja piirteitä Vipun kanssa.


Vipun veli Kipazin Mentha Cardiaca "Veikko" , karhee jätkä ;)!

Muuten Vipu on kovasti uinut ja Kampi kahlaillut. Agissa Pasi on treenaillut Vipulle pujottelun aloitusta ja kontakteja. Kontaktit näyttää tosi upeilta, keppien aloitukset on vielä hieman vaiheessa. Tokossa ollaan tehty motivaatioharjoituksia tekemällä tosi lyhyitä pätkiä suurilla "kierroksilla". Muutama muukin motivaation nostatusidea on muhinut mielessäni, joten eiköhän se neesu ala nousta kentästä. Kunhan ei vaan menis yli :)...


Kampi kesäillassa

Nyt nukkumaan, lupaan kuitenkin että seuraava päivitys tulee nopeammin :)!

tiistaina, kesäkuuta 29, 2010

Vanhojen muistelua!

Laahaako täällä joku pahasti perässä?!? Ei taho muistaa enää mitä on jääny kirjottamatta, mutta yritetään silleen tiivistetysti :).

Lohja-Vantaa kisareissu tuli tehtyä pari viikkoa sitten. Lohjalla nautittiin Kampin ja Vipun kasvattajien hyvästä seurasta, antimista ja yösijasta, kiitos taas Kipala! Vantaalla taas nautittiin SM -kisa humusta! Pasi ja Vipu starttasivat yhden radan, sillä finaaliin ei ollut asiaa 15 -virheellä. Rata itsessään oli oikein mallikas, hieman varmisteltu, mutta sujuva. Aikakin oli tuloksen saaneista neljänneksi nopein, mutta rimoja kolisi alas luvattoman monta. Nautittiin sitten hetki kisafiiliksestä, syötiin, katottiin medien finaalin loppuhuipennus, jännitettiin Vipun siskon ja länderi Kokon suoritusta ja lähettiin sitten pois. Onnittelut Katjalle ja Kokolle SM -hopeasta!

Juhannus juhlittiin ihan kotosalla. Jäi Hailuodon kisat väliin meiltä, mutta koitetaan josko ens vuonna oltais mukana.

Tokoilussa ollaan pidetty totaali taukoa! Monta päivää on mennyt tekemättä koirien kanssa yhtään mitään aivotoimintaa. Lenkkeilty, uitu ja oleiltu... siinäpä meidän ohjelma. Toko on nyt vähän puisevaa, kun koira on poissa kartalta. Kesä, hajut ja nurmipohja selvästi saa Vipun pään sekaisin ja sekös mua sapettaa. Helposti sitten tartuttaa huonon mielen koiraan nyppimällä sitä remmissä tai turhaan torumalla. Kierre onkin sitten valmis... negatiiviselle tielle kun lähtee, niin suunta on vain alaspäin. Onneksi mulla on niin hyviä tokokamuja, että täältä vielä noustaan :). Ohjelmassa on nyt siis positiivisten mielikuvien tekeminen hauskoilla ja uusilla opeilla. Jospa se siitä!!!

Ylöjärvi ja Agirotu on ensi viikonlopun ohjelmassa. Kauheeta, ku pitäs ohjastaa Kampia rotujoukkueessa :/... Ei olla treenattu vielä(kään) kertaakaan, vaan lahjattomathan ne treenaa, vai miten se oli ;)!

-Pia-

torstaina, kesäkuuta 17, 2010

Takaisin maan pinnalla ja laskettelua alamäkkeen

Taas on noustu pohjalta ihan tasaiselle maalle :). Toko oli muuan päivän totaali tauolla, en suonut koko harrastukselle ajatustakaan, kunnes ystävän kanssa asiaa pohdittuamme päätin aloittaa uusien asioiden opettelun. Voittajan liikkeissä kun riittää uutta puuhaa pitkäksi aikaa. Ohjelmassa on nyt kaukojen maahan-seiso ja seiso-maahan vaihdot sekä tunnarikapulan nostot. Keksitiin tunnarikapulan nostamiseen meille hirmu sopiva keino: Laitan kapulan rasiaan, johon se juuri mahtuu, ja Vipu nostaa sen sieltä. Ote on silloin just kulmureiden takana. Tätä on harjoiteltu vasta muutaman kerran, mutta näyttäisi olevan meille passeli keino ja toimii myös noutokapulan kanssa :)!

Noiden ohessa ollaan sitten otettu HYVIN lyhyitä seuraamisia ja olen pyrkinyt palkkaamaan oikeasta ilmeestä. Jospa seuraamiset korjautuisivat siitä. Ruutua ollaan otettu myös, jonka Vipu on hiffannut tosi hyvin, kun ruudussa on pinta. Seuraavaksi ohjelmassa on ruudusta ruutuun lähettämistä, jotta oppisi hahmottamaan ruudun kunnolla, eikä oppisi etsimään pelkkää pintaa. Tokoilu on taas kivaa :)!

Lauantain lähdetään laskettelemaan alamäkeen elikkäs ajelemaan eteläsuomeen :)! Ekaks kohti Lohjaa ja sunnuntaina Vantaan Tikkurilaan yksilö SM -kisoihin. Kiva lähteä reissuun, vaikka tavaramäärä hirvittääkin. Mikä ei mahu autoon, niin se jätetään pois :)!Kipala, here we come!

-Pia-

tiistaina, kesäkuuta 08, 2010

Tipahdin korkealta ja kovaa

Pari päivää on mennyt totaalisessa nettipimennossa, kun nettitikku sanoi poks ja uutta metsästettiin pari päivää. Tämä oli jo toinen tikku, joka meillä on heittänyt toimimasta syystä taikka toisesta. Taitaa olla sutta ja sekundaa. Vaan hyvää se teki olla ilman nettiä. Siinä kyllä huomas miten paljon aikaa päivässä kuluu koneella, kun nyt kerkes tehä vaikka mitä. Leipoakin molempina päivinä :)! En muista millon viimeksi oisin leiponu... täytyy useammin pitää noita netittömiä päiviä.

Vaan sitten itse asiaan. Elikkäs noihin koiriin... tai tarkemmin ottaen Vipuun. Vipulta ja Pasilta on puuttunut tuplanolla oikeudesta osallistua SM -kisoihin. Muutamiin kisoihin Pasi oli ilmottautunut tähtäimessä nollien "metsästys". Ei kuitenkaan mitenkään "verissä päin", vaan lähinnä kokeiluluontoisesti, jos vaikka onnistaisi. Keminmaasta tuplaa ei tullut, joten viimeinen mahollisuus parille oli Kajaanin kisoissa.

Kajaanin kisat järjestettiin Paavolassa. Itselläni oli tuosta paikassa nostalgisia muistoja agiuran alkuajoilta, vuodelta -94, kun Roope -collien kanssa viipotin samaisella kentällä collieleirillä. Paras muisto tuolta leiriltä oli, kun mulla, silloin vielä erittäin vihreällä koiranomistajalla, syttyi koirankoulutuksessa lamppu... se niin tärkeä positiivinen ajattelu -lamppu.

Takaisin nykypäivään :)... Pasi on kyllä melko kovahermoinen kaveri, kun viimeisissä mahollisissa skapoissa otti sitten sen tuplanollan. Eka rata oli sujuvan näköistä menoa. Toisella radalla pari kertaa tassut rapsahti rimoihin. Tällä kertaa onni oli puolella ja rimat lujasti kiinni, kun eivät kolisseet alas.

Jos olin leijunut tuosta tuplasta pilvissä, niin tänään Vipu kyllä pudotti minut korkealta ja kovaa. Tokon iltakisat olivat ohjelmassa. Tunnelmat ennen kisaa olivat hyvät, vaikka olinkin aika väsynyt. Ennen paikallaolon aloitusta huomasin, että Vipu on erityisen kiinnostunut viereisestä kultaisesta noutajasta. Kaikki meni kuitenkin paikallaolossa hyvin ja saimme siitä 10p.

Jollekkin kerkesin jo kehua, että ihanaa kun Vipu tekee kuitenkin töitä, vaikka "naiset" kiinnostavatkin. Eipä olis kannattanut kehua. Seuraaminen meni vielä joten kuten 7p. Sitten alkoi se armoton nuuskiminen!!! Maahan menossa seuras ihan missä sattuu, meni maahan, mutta jatkoi nuuskimistaan. Luoksetulossa suunnitteli hetken pysähtyvänsä, mutta jatkoi sitten nuuskutteluaan. Seisominen ei ollut enää sinne päinkään ja noutokapula ei kiinnostanut yhtään. Keskeytin sitten kokeen siihen!!! Vipu oli ihan kuutamolla ja hajujen maailmassa! Vaikea sanoa, mikä oli syynä tähän?!? Hienoista lohtua tuo se, ettei siellä muillakaan mennyt nappiin. Ei yhtään ykköstulosta avoimessa.

Nyt pidetään hienoinen tauko tokoista ja annetaan pölyn laskeutua... uudella innolla sitten taas kokeilemaan!

-Pia-

keskiviikkona, kesäkuuta 02, 2010

Kolmas kerta toden sanoi

Eilen oli kolmas yritys avoimesta luokasta ja vihdoin tärppäsi 1 -tuloksen verran :)! Edelleen tuo koiruus osaa pitää ohjaajan jännityksessä, sillä sunnuntain treenit meni ihan penkinalle samaisessa kisapaikassa. Itse kisassa koiruus oli tosi skarppina, jopa haastoi mua leikkimään yhesti liikkeiden välissä (mitä ei oo koskaan ennen kokeessa tehny). Tuomari tietty rokotti tästä yleisvaikutelmassa, vaan minä olin tosi tyytyväinen :)!

Paikallaolo: 10p. Wau, olin ihan mielissään!!! Häiriötäkin oli, kun yks koira nousi, ei tosin Vipun vierestä!

Seuraaminen: 8p. Muuten tosi hyvää, mutta ne samaiset vasemmalle käännökset ihan surkeita! Niin ja vimppa perusasennossa jäi seisomaan.

Maahanmeno: 9p. Hieman vino asento

Luoksetulo 9p. Muistaakseni hieman hypähti sivulle tulossa.

Seisominen: 8,5p. Vino asento ja perusasennossa hypähti eteenpäin.

Nouto: 7,5p. Vätkytti kapulaa

Kaket: 8p. Sain pyyhkeitä liian pitkistä käsimerkeistä. Vipu otti taas valtavasti häiriötä yleisöstä ja oli vaikea saada siihen katsekontaktia.

Hyppy: 10p. :)

Kokonaisvaikutus: 8,5p. Tuomari tykkäs, mutta rokotti siitä yhestä liian innokkaasta "palkkauksesta".

175,5 p. sij. 3.

Ei voi muuta sanoo, ku et on mulla hieno tokokoira :)! Yllätyksiä täynnä oleva pieni ärripurri länderi :)! Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraava koetta, joka kohta kolkuttelee ovella :).

-Pia-

torstaina, toukokuuta 27, 2010

Kuulumiskatsaus

Miten sitä nykyään on aika niin kortilla, ettei tänne kerkee kirjottaa? Tuntuu jotenkin työläältä alkaa miettimään koko viikon tapahtumia. Siksipä ne tulee pistettyä sitten mahollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi :)!

Viime viikonloppuna Pasi kävi liitelemässä Vipun kanssa neljä rataa. Lauantaina mekin olimme KeVen kanssa kannustamassa. Kivaa oli ollakkin: hyvää seuraa, komia ilma ja sopivasti jännitettävää. Eka radalta tuli riman pudotus ja keppien aloitus, molemmissa syynä Pasin liian tiukat viennit. Toinen rata oli sitten huomattavasti paremman näköistä menoa, kontaktitkin tosi hyvät. Tältä radalta nolla ja voitto.

Sunnuntaina jäimme KeVen kans kotiin pitelemään sadetta, joten laitan vain ratojen tulokset. Hyl ja nollavoitto. Ei siis vieläkään sitä tuplanollaa... vielähän sitä olis pari kisaa aikaa yrittää :). Hassua miten vaikeeksi tuplan tekeminen menee, kun on tietynlainen paine takana. Vaan eipä siitä kannata painetta ottaa... jos ei tuu, ni sitte pysytään kotona ja otetaan sekin viikonloppu vaikka rennosti ;)!



Tokopuolella menee nyt aika kurjasti (vaikka yritänkin ajatella positiivisesti). Treeneissä olen saanut Vipun nousemaan paikallaolosta kuikkimalla piilossa, joten se on nyt tosi epävarmalla pohjalla. Jättävät on taas sekaisin... en tiedä miksi?!? Ja kaiken kruunaa vielä jostain syystä tosi huono seuraaminen! Mulla ei oo mitään käsitystä mitä on tapahtunut, vaikka kuinka yritän kelata taaksepäin. Ens viikolla on iltakoe ja sinne pitäs jotenkin saada homma kasaan. Täytyy yrittää ottaa vaan lyhyitä iloisia pätkiä ja olla stressaamatta. Muuta en keksi! Kokemuksena kait se on tämäkin otettava!!! Häntä siis pystyyn, meni miten meni!

-Pia-

maanantaina, toukokuuta 17, 2010

Kampi 9 V.

Meidän Kamppuri Pamppuri -ukkeli täyttää tänään hurjat 9 vee!!! Onnea Onnea Kampi ja sisarukset ja monia ihania vuosia lisää!!! Vähän on Kampissa havaittavissa jäykkyyttä, ainakin jos Vipun perässä yrittää pysyä ja kaihi jo selvästi vaikuttaa näköön. Muuten Köpötti on oma jöröttäjä itsensä :)! Eilen juhlistettiin synttäreitä ja Ava -titteliä jäätelökakulla, joka on kumpaisenkin karvaturrin herkkua ja tänään Kampi sai kotihieronnan minulta lahjaksi. Ens maanantaina on sitten vuorossa ihan oikea hieronta.



Eilen poijjat kävi heittämässä talviturkin pois. Kampikin melkein erehtyi uimaan, sillä taistelu kempistä on välillä kovaa :)!


Vipusta on tullut taitava uimari


Kampi odottaa kepin noutajaa rannalla


Taistelu kepistä on niin kova, että melkein Kampikin joutui uimaan


Viimehetken pelastus, eikä koko koira kastunutkaan


Äkkiä turvaan tämä metsän ainoa keppi :)


"Huh, turvassa" tuumii sankari

-Pia-