Ei ole minun kroppaani luotu tekemään aamuvuoroja, ei! Karmea väsy iski ennen puoltapäivää ja oli aivan pakko ottaa tunnin tirsat ennen kuin sännättiin treenaamaan agilityä.
Kampi treenasi edelleen niitä meille vaikeita kontakteja. Pasi kuvasi ne videolle ja niitä sitten analysoitiin. On se muuten hyvä kapistus tuo videokamera. Usein kun liian läheltä seuraa tilannetta, niin ei huomaa virheitään. Videolta voi sitten vaikka hidastettuna seurata suoritusta ja miettiä mitä voisi parantaa.
Pasi treenasi lainakoira BC Sentalla. Pasi on treenannut Sentalla vajaan vuoden ja startannut yhden kisan. Pasi otti Sentalla pienen radan pätkän, jossa ongelmaksi muodotui renkaan ohitus (renkaan takana oli A-este, jonne oli liian kova hinku) ja pujottelun lopetus. Näitä asioita sitten otettiin useampaan kertaan ja kyllähän ne sitten menivätkin oikein.
Seuraavaksi vaihdettiin lajia ja koiraa. Lähdin Konstan kanssa treenaamaan tokoa. Olen luvannut sekä koiralle, että muutamalle seurakaverille vielä kisaavani Konstalla tokossa. (mikä lie mielenhäiriö :)) Seuraaminen meni ihan hyvin. Käännökset vasempaan tuottivat ongelmia, joten niitä on harjoiteltava. Kaukokäskyt on varmaan aloitettava alusta, sillä liikkuu eteenpäin. Eipä siis ollut ihan helppo nakki... täytyy jonkin verran harjoitella ja kaivella jostain säännöt :). Ensi kerralla saa Kampikin tottistella, jos vaikka silläkin innostuisi....
sunnuntaina, heinäkuuta 30, 2006
lauantaina, heinäkuuta 29, 2006
Vaellusta ja suunnistamista
Eilen illalla lähdettiin hieman normaalia pidemmälle iltalenkille. Ajoimme Haukiputaan Isoniemeen, josta lähdimme ensin pikkutietä laavulle ja laavulta eteenpäin merkittyä ulkoilureittiä kohti Virpiniemen liikuntaopistoa. Menomatka sujui mainiosti, ilma oli mitä parhain ja reitti oli sekä tuttu että hyvin merkitty. Liikuntaopistolla päätimme juottaa koirat, vaikkakin olimme unohtaneet sekä veden että kupin autolle. Onneksi henkilökunta opistolla tuntui olevan fiksua porukkaa, joka ymmärtää myös koirien tarpeet. Niinpä Pia palasi vedenhakureissulta kunnon kokoisen ämpärin kanssa ja koirat saivat juotavaa kyllikseen.
Paluumatkalle lähdimme miettien, josko kokeilisimme toista merkittyä reittiä, jonka arvelimme oikaisevan ainakin hieman kulkua. Reitti erkani tuloreitiltämme vajaassa puolessa välissä ja siinä vaiheessa aloitimme suunnistusharjoitukset. Koska reitti ei ollut tuttu, jouduimme tähystelemään keltaisia reittimerkkejä milloin puista, milloin kivistä. Päättelimme, ettei reitti ollut yhtään sen lyhyempi kuin tuloreittimmekään, mutta tulipahan testattua.
Aikaa seikkailuumme kului yhteensä 2,5 tuntia ja matkaa arvelimme kertyneen aika tarkkaan 10 kilometriä. Eipä tarvinnut unta odotella kenenkään ja syvä hiljaisuus laskeutui kotiin päästyämme.
Tänään päivä on kulunut pääasiassa keveämpien lenkkien muodossa, joita on tehty tähän mennessä kolme. Liikkumisen iloa on lisännyt todella kaunis ilma, josta olemme saaneet nauttia tänäänkin.
Tänään näppäimistöä pääsi koskettelemaan se lauman viides uros. Kenties saan jatkaa toistekin...
-Pasi
Paluumatkalle lähdimme miettien, josko kokeilisimme toista merkittyä reittiä, jonka arvelimme oikaisevan ainakin hieman kulkua. Reitti erkani tuloreitiltämme vajaassa puolessa välissä ja siinä vaiheessa aloitimme suunnistusharjoitukset. Koska reitti ei ollut tuttu, jouduimme tähystelemään keltaisia reittimerkkejä milloin puista, milloin kivistä. Päättelimme, ettei reitti ollut yhtään sen lyhyempi kuin tuloreittimmekään, mutta tulipahan testattua.
Aikaa seikkailuumme kului yhteensä 2,5 tuntia ja matkaa arvelimme kertyneen aika tarkkaan 10 kilometriä. Eipä tarvinnut unta odotella kenenkään ja syvä hiljaisuus laskeutui kotiin päästyämme.
Tänään päivä on kulunut pääasiassa keveämpien lenkkien muodossa, joita on tehty tähän mennessä kolme. Liikkumisen iloa on lisännyt todella kaunis ilma, josta olemme saaneet nauttia tänäänkin.
Tänään näppäimistöä pääsi koskettelemaan se lauman viides uros. Kenties saan jatkaa toistekin...
-Pasi
torstaina, heinäkuuta 27, 2006
Operaatio Kampin pesu
Juu operaatiopa hyvinkin... tosin ensimmäisen kerran 5 vuoteen sain Kampin pesuhuoneeseen ilman, että ensin olisin hakenut sen sängyn alta. Mistä kummasta koirat tietää milloin mennään tassujen pesulle ja milloin koko koiran pesulle? En lakkaa tuota kysymystä miettimästä koskaan. :) Onneksi itse pesu sujuu aina kohtalaisen hyvin ilman suurempia vastaanpanemisia.
Kuivaus onkin sitten taas oma lukunsa :). Laukka sängylle, pyörimistä, laukka sohvalle, laukka matolle, pyörimistä jne. Lopuksi vielä koko turkin nuoleminen kuosiinsa.
Kampin kuivaus operaatio
Kuivaus onkin sitten taas oma lukunsa :). Laukka sängylle, pyörimistä, laukka sohvalle, laukka matolle, pyörimistä jne. Lopuksi vielä koko turkin nuoleminen kuosiinsa.
Kampin kuivaus operaatio
-Pia
keskiviikkona, heinäkuuta 26, 2006
touhua ja agilitilitilitiä
Ammupäivällä Vilma-tytteli tuli meille hoitoon. Kävimme läheisellä kentällä leikkimässä palloleikkejä sekä ottamassa muutamia kuvia tekeillä oleville kotisivuillemme. Olen alottanut kotisivujen teon jo viimetalvena, mutta jostain syystä sivut jämähtivät paikoilleen. Aika, halu ja osaaminen ei riittänyt sellaisten sivujen tekemiseen, kuin olisin halunnut. Onneksi ystäväni Minni lupasi tehdä pojille sivut, joten asiaksemme on jäännyt kuvien sekä tekstejen toimittaminen. Kiitos taas Minni!
Tässä muutama kuva palloleikeistä.
Illalla lähdimme Agility reeneihin. Kentällä oli vain sääsket seuranamme, joten saimme reenata huitomisen ohella rauhassa. Otin Kampilla kontakteja, jotka menivät todella hyvin. Kontakteissa on suuri ero siinä olenko koiran lähellä vai menekö kauemmas. Jos olen lähellä, kontakti tullaan nopeasti alas. Jos taas juoksen ohi kontaktin, alastulo on hitaampi ja oikeaa paikkaa ei tahdo löytyä. Saisinpa taottua tuon takaraivooni!!! Pasi reenasi Hugolla pienen radan, jossa oli aika avoin pujottelun syöttö. Hienosti onnistui aloitus, mutta Hugo lopetti pujottelun liian aikaisin, koska oli kiire edessä olevaan putkeen.
-Pia
Tässä muutama kuva palloleikeistä.
Illalla lähdimme Agility reeneihin. Kentällä oli vain sääsket seuranamme, joten saimme reenata huitomisen ohella rauhassa. Otin Kampilla kontakteja, jotka menivät todella hyvin. Kontakteissa on suuri ero siinä olenko koiran lähellä vai menekö kauemmas. Jos olen lähellä, kontakti tullaan nopeasti alas. Jos taas juoksen ohi kontaktin, alastulo on hitaampi ja oikeaa paikkaa ei tahdo löytyä. Saisinpa taottua tuon takaraivooni!!! Pasi reenasi Hugolla pienen radan, jossa oli aika avoin pujottelun syöttö. Hienosti onnistui aloitus, mutta Hugo lopetti pujottelun liian aikaisin, koska oli kiire edessä olevaan putkeen.
-Pia
tiistaina, heinäkuuta 25, 2006
Oliko se kyyn purema?
Niinpä niin, ei olisi eilistä juttua saanut päättä sanoihin "tässäpä tämän päivän tapahtumat" sillä tottahan toki silloin tapahtuu.
Olin Konstan ja Kampin sekä Vilman ja hänen äippänsä kanssa iltalenkillä. Tavalliseen tapaan koirat juoksentelivat metsässä irti. Yhtäkkiä huomasimme, että Kampi ei kulkenutkaan mukana. Pari huutokertaa riitti ja Kampi tuli kaukaa takaamme hirveätä laukkaa luokseni. Tassut olivat tahmaisessa veressä, samoin parta. Tarkemmassa tutkinnassa huomasimme, että toisessa etusessa oli pari pientä haavaa. KYYN PUREMA! Oli ensimmäinen ajatus. Kelasin nopesti mielessäni ohjeita miten toimia. Koira ei saa liikkua, ettei myrkky leviä veren mukana. 14 kg paketti siis syliin (onneksi ei ollut pitkä matka tielle). Mukanani ei tietenkään ollut kyypakkausta, eikä kännykkääkään. Onneksi Vilman äippä oli varustautunut kännyllä. Soittamaan siis Pasi paikalle. Muistin, että autossa on myös kyypakkaus. Seuraavaksi kaivelemaan päivystävän eläinlääkärin numeroa ja soittamaan sinne. Tässä vaiheessa ei näkynyt turvotusta etusessa, eikä muuallakaan. Sain toimintaohjeet pävystäjältä seurata tilannetta ja annoin myös varalta kyytapletit.
Pasi otti Kampin yöksi valvontaan, koska menin itse töihin. Koirassa ei ollut mitään muutoksia illan tai yön aikana. Selvisimme siis pelkällä säikähdyksellä. Onneksi!! Tilanteen mentyä ohi, itselle tuli aivan hirvittävä "horkka". Mielessä kävi kauheita kauhukuvia siitä mitä olisi voinut tapahtua. Mutta siis loppu hyvin, kaikki hyvin!
Luultavasti Kampi on kamppaillut metsässä jonkin eläimen kanssa. Epäiltiin siiltä. Taikka sitten sieltä löytyi joku raato. Sitä emme luultavasti saa koskaan tietää.
Mikä oli tämän tositarinan opetus? Muistetaan pitää kännyt ja kyytapletit mukana aina, kun kuljetaan koirien kanssa metsällä.
-Pia-
Olin Konstan ja Kampin sekä Vilman ja hänen äippänsä kanssa iltalenkillä. Tavalliseen tapaan koirat juoksentelivat metsässä irti. Yhtäkkiä huomasimme, että Kampi ei kulkenutkaan mukana. Pari huutokertaa riitti ja Kampi tuli kaukaa takaamme hirveätä laukkaa luokseni. Tassut olivat tahmaisessa veressä, samoin parta. Tarkemmassa tutkinnassa huomasimme, että toisessa etusessa oli pari pientä haavaa. KYYN PUREMA! Oli ensimmäinen ajatus. Kelasin nopesti mielessäni ohjeita miten toimia. Koira ei saa liikkua, ettei myrkky leviä veren mukana. 14 kg paketti siis syliin (onneksi ei ollut pitkä matka tielle). Mukanani ei tietenkään ollut kyypakkausta, eikä kännykkääkään. Onneksi Vilman äippä oli varustautunut kännyllä. Soittamaan siis Pasi paikalle. Muistin, että autossa on myös kyypakkaus. Seuraavaksi kaivelemaan päivystävän eläinlääkärin numeroa ja soittamaan sinne. Tässä vaiheessa ei näkynyt turvotusta etusessa, eikä muuallakaan. Sain toimintaohjeet pävystäjältä seurata tilannetta ja annoin myös varalta kyytapletit.
Pasi otti Kampin yöksi valvontaan, koska menin itse töihin. Koirassa ei ollut mitään muutoksia illan tai yön aikana. Selvisimme siis pelkällä säikähdyksellä. Onneksi!! Tilanteen mentyä ohi, itselle tuli aivan hirvittävä "horkka". Mielessä kävi kauheita kauhukuvia siitä mitä olisi voinut tapahtua. Mutta siis loppu hyvin, kaikki hyvin!
Luultavasti Kampi on kamppaillut metsässä jonkin eläimen kanssa. Epäiltiin siiltä. Taikka sitten sieltä löytyi joku raato. Sitä emme luultavasti saa koskaan tietää.
Mikä oli tämän tositarinan opetus? Muistetaan pitää kännyt ja kyytapletit mukana aina, kun kuljetaan koirien kanssa metsällä.
-Pia-
maanantaina, heinäkuuta 24, 2006
Arkista aherrusta
Viimeyönä oli Konsta ja Kampi ensi kertaa kuukauteen keskenään kotona, koska olin töissä. Pasilta loppui loma, joten koiranhoitopalvelu päättyi. Hyvä niin minun kannalta, sillä en tiedä kuinka olisin paisunut, jos tätä lenkittömyyttä olisi vielä jatkunut pitempään. Hyvinhän se yksinolo oli mennyt, nukkuneen näköisiä elikoita tuli aamulla ovella vastaan.
Päivällä haimme ystävämme Vilma-sheltin meille muutamaksi tunniksi hoitoon. Käytiin lenkillä porukalla. Pojat osaavat käyttäytyä hyvin Vilman seurassa... paitsi silloin, kun Vilmalla on juoksu alkamassa tai loppumassa. Silloin Vanhaparta Konstakin muuttuu nuoreksi sälliksi ja voi sitä vokinaa. Vilma on ihana pieni olento, johon on mukava käyttää hoivaamisviettiä. Vilma saa syödä meillä lautaselta ja se rakastaa olla sylissä. Terveisiä vaan Minni :).
Tässäpä tämän päivän tapahtumat. Ensi kerralla uudet kujeet!
-Pia
Päivällä haimme ystävämme Vilma-sheltin meille muutamaksi tunniksi hoitoon. Käytiin lenkillä porukalla. Pojat osaavat käyttäytyä hyvin Vilman seurassa... paitsi silloin, kun Vilmalla on juoksu alkamassa tai loppumassa. Silloin Vanhaparta Konstakin muuttuu nuoreksi sälliksi ja voi sitä vokinaa. Vilma on ihana pieni olento, johon on mukava käyttää hoivaamisviettiä. Vilma saa syödä meillä lautaselta ja se rakastaa olla sylissä. Terveisiä vaan Minni :).
Tässäpä tämän päivän tapahtumat. Ensi kerralla uudet kujeet!
-Pia
sunnuntaina, heinäkuuta 23, 2006
Hakuiluja ja lentämistä
Tänään olikin tapahtumarikas päivä. Aamuksi oltiin sovittu treffit Isonniemeen esineruutuihin. Koirat pääsivät tälle kesälle ensimmäistä kertaa hakemaan esineitä metsästä (ok, ollaan saamattomia). Vähäisestä reenaamisesta huolimatta päätettiin ottaa täysikokoinen esineruutu "valmiilla" esineillä. Kaikki meni todella hienosti. Jokainen koira tiesi heti mitä metsästä haetaan. Siitä se innostus lähti, lisää reenejä!!!
Hugo laukkaa
Kampi vauhdinhurmassa.
Huppailua keskustan yläpuolella.
Seuraava juttu ei liity mitenkään koiriin, mutta haluanpa sen kuitenkin tässä mainita. Iltapäivällä vietettiin "erään nimeltä mainitsemattoman" synttäreitä. Jotain erikoista piti keksiä, joten varattiin lento pienlentokoneella Oulun yllä. Olihan hienot maisemat lintuperspektiivistä!
Huppailua keskustan yläpuolella.
-Pia
lauantaina, heinäkuuta 22, 2006
n-elikoiden blogi avattu
Tervetuloa seuraamaan n-elikkolauman elämää. Blogi siis kertoo tarinoita ja tapahtumia neljästä nelijalkaisesta laumamme jäsenestä ja kahdesta kaksilahkeisesta. Nelijalkaiset ovat: Pitkäkarvainen collie "Konsta" 10 vee, Australianterrieri "Miki" 10 vee, Sakemanni "Hugo" 7 vee ja Kromfohländer "Kampi" 5 vee. Siis hyvin sekalainen seurakunta ja jo hieman iäkäskin. Näppiksen ääressä toimii kumpi kaksilahkeisista kerkeää ja viitsii.
Toivottavasti viihdyt seurassamme!
-Pia ja Pasi
Toivottavasti viihdyt seurassamme!
-Pia ja Pasi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)