torstaina, joulukuuta 31, 2009

Joulu oli ja meni

Ihanan rauhallinen Joulu on nyt takanapäin. Oltiin suurin osa joulusta kotosalla, vain aattona käytiin "mummolassa" avaamassa paketit. Meillä sitten kävi porukkaa katsastamassa uutta kotia, vaan mikäpä sen mukavampaa :)!


Vipu, onnellinen joululahjastaan!


Kampi tuumailee ollako vaiko eikö olla onnellinen

Välipäivänä sitten sai makoilu riittää ja innostuin lähtemään parina päivänä tokoilemaan. Täytyy kyllä sanoa, että onneksi on noita kavereita, jotka järjestelevät hieman asioita, muuten ei olis kyllä tullu lähdettyä. Kiitos siis Katja :)! Luoksetulon topit näyttää nyt aika hyvältä, vielä en ole uskaltanut kokeilla pysäytystä koko liikkeenä, mutta kohta vois. Kaukokäskyihin sain lisävinkkiä ja sekin meni heti paljon paremmaksi, joten kait kaukotkin joskus on hyvät. Nouto sitten... se on vielä sillä asteella, että harjoitellaan pitämistä sivulla ja liikkeessä. Toistoja vaan, niin eiköhän sekin siitä. Paikalla makuu näytti nyt tosi hyvältä, tosin häiriötä ei ollut. Sitäkin sitten mukaan pikkuhiljaa. Jäipäs kyllä oikein innostunut ja hyvä mieli viime tokokerrasta. Kaikki on siis mahollista...

Niin, agiesteitä poijjat ei oo nähnykkään pariin viikkoon, mutta ehkäpä lauantaina epiksiin ActiveDogin uuteen hulppeaan halliin.

-Pia-

maanantaina, joulukuuta 21, 2009

Tonttu joulupukin asialla!


Kampi "Vipu, kato mitä mä löysin meidän terassilta! Tonttulakin!"


Kampi: "Tonttu on käynyt ikkunan takana vakoilemassa, että ollaanko oltu kilttejä ja pudottanut hiippalakkinsa."


Vipu: "Mitäs me tehdään tälle lakille?"


Vipu: " Entä jos tonttu on täällä sisällä? Mä vähän ravistan sitä!"


Vipu: " Ei se ollu, mutta kato miten hyvin se sopis mulle!"


Vipu: "Voisin olla oiva pukin apulainen, vai mitä?!"


Kampi " Kyllä meidän täytyy palauttaa lakki tontulle. Toivotaan, että se löytää lakin tuosta oksalta!" Vipu "Ok, tehdään niin! Saadaanhan me paljon lahjoja, kun me ollaan oltu näin kilttejä, saadaanhan?!?"

Tämän tarinan myötä on hyvä rauhoittua joulun viettoon!



T: Pia, Pasi, Iina, Kampi ja Vipu

perjantaina, joulukuuta 18, 2009

Vuoden viimeiset tokot

Keskiviikkona treenailtiin tokoa vuoden viimeisen kerran. Pakkanen paukkui -24, mutta sisällä hallissa oli ihanan lämmin. Otettiin häiriön alla jättäviä liikkeitä. Eka kerralla Vipu jäi seisomaan, vaikka olis pitänyt mennä maahan. Seuraavat kerrat meni ok. Sitte katottiin hyppyä. Avoimen hypyn opettaminen onkin ollut mulle jotenkin vaikeaa, vaan nyt sain hyvät ja yksinkertaiset vinkit. Eiköhän me niillä se opita. Paikallaolo on nyt mennyt vähän huonompaan suuntaan. Viimeksi Vipu ei kestänyt häiriötä, vaan nousi ja nyt nousi jo ilman häiriötäkin kun menin piiloon. Kokeiltiin etupalkalla ja se näyttäs toimivan. Tätä nyt pitäs ottaa kotonakin häiriön alla, jotta oppii, että tapahtui mitä vaan, niin paikalla on pysyttävä.

Olipas meille hirvittävän hyvä kurssi. Sain just niihin meidän ongelmiin hyvät neuvot. Iso kiitos Marille! Keväällä yritetään jatkaa itsenäisesti ja otetaan taas "tunteja", kunhan KeVe antaa myöten.


Meillä on jo aloitettu tutustuminen koiramaailman saloihin :)

-Pia-

torstaina, joulukuuta 10, 2009

"Meijjän maita"

Nyt niitä lupaamiani kuvia uusista "kotimaastoista". Paljon näistä kuvista ei maastoista selvää saa, eikä kuvien laatukaan ole kehuttava. Harmaassa kelissä ei saa muuta kuin harmaita kuvia. Koirien mielialat kuitenkin selvästi välittyvät näistä otoksista...


Vipu "Kato miten hienon kepukan löysin tästä suuresta metsästä"


Kampi "Katoppa ite kuin hienon puun mä löysin. Melkein mahdun sen taakse piiloon!"


Vipu" Joo, vaan määpä löysin tällaisen risukon, jonka taakse melkein piiloudun!"


Kampi "Höh, mä nostan koipea tollasille risukoille!"


Kampi "Hei mut tossa uimamontussahan sä voit ens kesänä uida!"


Vipu "Jee, vaikka joka päivä ja sitte mä noudan näitä keppejä sieltä!"


"Vaan nyt me voidaan vetää vaikka kurvit suoriksi!"


"Tai kiihdyttää vaikka miljuunaa!"


"Nää on nyt "meijjän maita" ja me ollaan kukkulan kuninkaita!"

perjantaina, joulukuuta 04, 2009

Linjoilla jälleen

Ei sitten riittänyt, että tehtiin inventaario muuton yhteydessä kaikille tavaroille. Inventaario piti tehdä myös läppärille. Muuton yhteydessä kone heitti toimimasta ja olin aivan varma, että kovalevy oli hajonnut. No onneksi on noita sukulaisia, jotka hallitsevat laitepuolen. Serkkupoika katseli hetken konetta ja sai sen taas toimimaan. Kiitos vaan! Siinä hetkessä mulla oli oiva tilaisuus puhdistuttaa kone kaikesta roskasta -ja nähtävästi hieman tärkeämmästäkin. Nyt sitten on hukassa parit salasanat, ei auta muuta kuin toivoa, että saan ne takaisin. Vuorossa olisi kaikkien niiden "tärkeiden" ohjelmien asennusta... kun vaan jossain välissä kerkeis.

Uusi koti alkaa olla meidän näköinen. Vielä lojuu nurkissa lähinnä sellaisia laatikoita, joille ei tahdo keksiä paikkaa. Taulut on laittamatta seinille ja Pasi on pähkäillyt monta päivää lamppujen kanssa. Tänään sanoinkin, että on parempi pyytää joku viisaampi niitä asentamaan tai sitten ollaan ilman lamppuja, sen verran vaikeeta kuulostaa olevan. Ei me täällä olla pimennossa tai kynttilän valossa oltu, korvaavat kivat lamput jäi edellisiltä asukkailta.

Ja mitkä ihanat maastot täällä on. Oon kyllä nauttinut mettälenkeistä joka päivä. KeVe vaunuissa mennään mettäteitä ja pojat saa laukkoa sydämensä kyllyydestä. Vaikka maastot onkin meille suurimmalta osalta tuttuja, sillä ajeltiin monesti vanhalta asunnolta tänne lenkkeilemään, niin paljon on paikkoja vielä katsastamatta. Otan joku päivä kameran lenkille mukaan ja laitan kuvia tänne, kunhan ensin saan asennettua ne tarvittavat ohjelmat...

Vaan nyt lähden viettämään perjantai iltaa töllön ääreen. Hauskaa viikonloppua!

tiistaina, marraskuuta 24, 2009

Historian lehtien havinaa

Muuttoruljanssi kuumimmillaan. On se vaan niin raskasta. Vihaan sitä suorastaan! Vaikka kuinka tavaroita pakkaisi, niin tuntuu, ettei ne koskaan lopu. Nytkin ollaan jo kolme päivää muutettu ja vielä on ainakin puolet jäljellä ja siivous siihen päälle. Toki on ihanaa päästää "uuteen" kotiin ja laittaa siellä kaikki järjestykseen.

Jotain hyvääkin tässä muuttamisessa: tulee inventoitua samalla kaikki kamat läpi. Laatikoiden kätköistä löytyi hauskoja historiallisia muistoja. Kas kummaa, niiden parissa aika vierähtää nopeasti. Historiallista tosiaan, sillä joukossa oli mm. Diplomi osallistumisesta Collieyhdistyksen agileirille v. 1994 ensimmäisen koirani Roopen kanssa. Siellä meitä koulutti mm. Jämsän Jarmo ja Gumplerin Kai. Pikkasen hymyilytti, kun muistelen matkaamme 100A Datsunilla Kajaaniin. Koslalla pääsi jotain kuuttakymppiä ja bensaletku vuoti bensat matkalle. Ja me tytöt vaan ihmeteltiin, että mites tätä näin usein pitää tankata :)! Mutta tuolla reissulla syttyi mulla jonkinlainen lamppu ja matka positiivisempaan koirankoulutukseen alkoi.

Kätköistä löytyi myös ensimmäisen agikisan lähtölista (Kempele, 31.7.1994). Muistan kun tuon collieleirin jälkeen Gumpler piti meille kahden viikon "tiukan" koulutusjakson ja sitten mentiin kisoihin. Roope tuskin osasi edes kaikkia esteitä, mutta kaikkein eniten pelkäsin, että machomies lähtee kesken radan naisiin. Vaan ei lähteny ja tuloskin saatiin :). Hauska oli lukea lähtölistasta "vanhojen pierujen" nimiä, osa kadonnut harrastuksen parista ja osa vieläkin mukana. Itse lähtölista oli hieno vihko, jossa jokaisesta kilpailevasta koirakosta oli kaikki mahdolliset tiedot. Jos vielä nykyäänkin tehtäisiin samanlaisia vihkosia, ne taitaisivat olla melko paksuja kirjoja. Nykyäänhän listat lentävät suoraan roskiin.

Vuodelta 2002 löytyi päiväkirja, johon olin analysoinut erästä kisaa Konstan kanssa. Olipa iloinen yllätys huomata, että on oikeasti kehittynyt koiran ajatusmaailman lukijana. Enää ei kyllä tulisi mieleenkään syyttää koiraa "pottuilusta radalla", niin kuin vielä näköjään tuolloin olin tehnyt. Nyt kyllä menen mielummin katsomaan peiliin.

Siinäpä pieni historiapläjäys, nyt KeVe kutsuu.

-Pia-

maanantaina, marraskuuta 16, 2009

Kemin kisailut

Sunnuntaina molemmilla koiruuksilla oli 2 rataa Kemissä. Suunniteltiin tomerasti lähtevämme koko perheen voimin Junkohalliin. Aamulla kuitenkin alettiin miettimään asiaa tarkemmin ja tultiin siihen tulokseen, että poijjat lähtee keskenään ja me tytöt jäämme pitämään kotia pystyssä. Hyvä niin, sillä päivän mittaan Keve teki sellaiset kakkosasiat, että oltas saatu tovi miettiä missä pylly pestäis. Hallissa oli myös ollut tosi kylmä, joten kerrankin voi sanoa, että tehtiin oikea ratkaisu jäädessämme kotiin.

Tosin hirveesti mua polttelis päästä jo kisoja kattoon, moikkaan kavereita ja nauttiin siitä hienosta fiiliksestä minkä voi astia radan reunalta. Ei oo yhtään sama kattoo ratoja videolta kotona... tylsää. No, onneksi voi ajatella, että jo vuoden päästä on helpompaa kulkea KeVenkin kanssa.

Kisat oli menny sitte vähän niin kuin "penkin alle". Tuuri on kadonnut vai mikä lie, mutta neljän hyllyn kanssa pojat tulivat kotia. Kampin eka rata oli ollut aika kaaosmainen, pari putkeen kieltoa ja pujottelun aloitusvirhe toivat hylyn. Vipun rata oli 5 esteen mittainen, kun A:lta Vipu otti juoksukontaktin, jolloin Pasi palautti Vipun takaisin. Hyppäri meni molemmilla paremmin. Kampi kääntyi yhdellä hypyllä väärään suuntaan ja hyppäsi saman hypyn takaisin. Vipu taas tulkitsi Pasin tiukan viennin takaa kierroksi ja hyppäsi hypyn väärään suuntaan.

Vipun kontaktit on nyt tarkoitus saada takaisin siihen kuosiin, mitä ne olivat viime keväänä ja alkukesästä. Se varmasti vaatii nyt useamman kisan pelkästään kontakteihin keskittymistä - treenitoistojen ohella - mutta toivotaan, että se palkitsee. Tämä on sitä ikuista tasapainoilemista näiden kanssa.

Mitä muuta... kauheesti muuttosuunnitelmia ja jotain toteutunuttakin. Mutta toi hippi se ei vaan meiltä muuta :).

-Pia-

lauantaina, marraskuuta 07, 2009

Vuoden 2009 harrastajat -titteli

Tulipa tuossa pari viikkoa sitten Pasille aika yllättävä tekstari, kun länderiyhdistyksen puheenjohtaja tekstaili, että meidät on valittu yhdistyksen vuoden harrastajiksi! Hieno tunnustus, joka lämmitti kovasti mieltämme!!! Kiitos! Harmittavasti vaan emme päässeet vuosikokoukseen paikalle palkintoa vastaanottamaan :(!

Tämä vuosi on kyllä ollut ihan speciaali, niin koira- kuin kotirintamallakin. Harrastajat -tunnustus on hieno piste tämän vuoden harrastussaavutuksiin! Kotirintamallakin on tapahtunut paljon ja pisteenä iin päälle vielä tämän vuoden puolella vaihdamme asuntoa naapurikunnan puolelle. Huoh, hommaa siis riittää, kun pitäis laittaa kamoja kasaan :)!

Jaa, mitäs sitten muuta?!? Agia ja tokoa on treenailtu satunnaisen aktiivisesti, mitä se sitten tarkoittaakaan :)! Ja koska koiratkin käyvät Haukiputaalla treeneissä, niin pitihän se KeVenkin päästä... nimittäin vauvauintiin :)! Huisin hauskaa!

Edelleen talossa asustaa samainen hippi... parturi on vissiin lomalla!

perjantaina, lokakuuta 30, 2009

Mene hippi parturiin


Täh, minäkö?!?

Jep, jep! Vipu on niin karmeessa karvassa, että ihan huvittaa! Aattelin, että Vipu saa kasvattaa oikein kunnon hippitukan, jolla pääsee sitten moshaamaan... Not! Noh, ehkäpä me joku päivä luovutaan tästä hippeydestä ja Vipu saa liittyä vaikka juppeihin, jos haluaa. Todistusaineistona lupaan kuvan parturissa käyneestä kaverista.

-Pia-

keskiviikkona, lokakuuta 28, 2009

Seura tekee kaltaisekseen?!?


Kampin tyylinäyte jumppamaton hyötykäytöstä.

tiistaina, lokakuuta 20, 2009

Alamäkkee

Pasin ja Vipun agirintamalla on nyt selvästi alamäkkee... Vipun uran aloitus oli niin ylämäkkee, että joskus kait sieltä on tultava alespäinkin. Ei siis vieläkään ensimmäistäkään nollaa SM -kisoja ajatellen. Kattelin viime sunnuntain ratoja videolta ja voin sanoa, että pari on nyt aika etäällä toisistaan. Vipun itsevarmuus on kasvanut ja se uskaltaa tehdä omia ratkaisuja ja Pasi taas on epävarma, eikä oikein luota koiraan. Pienen saarnankin pääsin ohjaajalle pitämään siinä videoita katsoessa. Nimittäin kontaktit ovat juoksukontaktit ja yhdesti Pasi palautti Viput takaisin A:lle, muuten anto koiran vaan mennä. Ei ole mun mielestä oikeudenmukaista koiraa kohtaan tehdä asioita välillä niin ja välillä taas näin, riippuen fiiliksestä. Siinähän se koira vasta sekaisin menee. Taisipa Pasikin sen tietää, oli vaan päässyt unohtumaan ;)! No enivei, eiköhän se pari taas pääse ylämäkkenkin, tarvitaan vaan treeniä, treeniä.

Kampi painalsi aika hyvännäköistä rataa eka radalla, harmiksi yks takaakierto meni etukierroksi ja siitä hyl. Toinen sitten oli aika kökkömäistä menoa, jopa A:lta tuli kontaktivirhe ja lisäksi pari rimaa.

Seuraavat kisat on luultavasti Torniossa marraskuun puolessa välissä, jos kontaktit olis sitten jo paremmalla mallilla.

-Pia-

perjantaina, lokakuuta 16, 2009

Aika viilettää

Viikko taas vierähti... Huh mitä vauhtia aika menee, ei voi muuta kuin ihmetellä mitä kaikkea tässä on tapahtunut...


Kampi nauttii marjoista

Vipu, meidän pieni ikuinen kakaramme, sai neljä suloista lapsosta. Nii-in, siis tuo kakarahan on jo isä! Vaan edelleen kuitenkin se sama kujeileva pikkuriiviö. Lapsoset kävivät silmäpeilauksissa ja kaikki saivat pentuterveet papperit. Kohta pennut jo lentävät pesästään uuteen ihmeelliseen maailmaan. Huh, kuin aika viilettää!!!


Vipu poseraa

Aika viilettää myös koulutusrintamalla. Syksy on jo pitkällä, mutta ollaanko edistytty tokopuolella? No, ainakin noudosta olen SUPER -tyytyväinen! Pureminen on vähentynyt minimiin. Sitä kun muistaa ottaa harvakseltaan, niin hyvä tulee! Muissakin pikkujutuissa ollaan päästy eteenpäin, vaikka aika kiitääkin hirveetä kyytiä!

Entäs sitten meidän KeVe? Ikää jo hirmuiset 3,5 kk! Mahalta mennään jo selälleen, ei siis aikaakaan kun päästään jahtaamaan koiria :)! Kädet tarttuvat jo esineisiin ja kaikenlaisia kiinnostuksen kohteita löytyy (voi koira parkoja :)). Neiti nauttii selvästi omasta äänestään ja selittää jo paljon asioita (tullut isäänsä :)). Ihan mahotonta kyytiä mennään...



Kesä meni, syksy tuli ja kohta on Joulu... aika kiitää vaan. Sitä ennen kuitenkin sunnuntaina agikisat molemmilla koirilla. Josko nyt niitä nollia sais?!?

-Pia-

torstaina, lokakuuta 08, 2009

Menopeli


Pääseekö tällä menopelillä Kiinaan?


Jaa, että Ouluun vaan. No emmä sitte.


Entäs tää avaruustuoli. Minne tää menee?


Ai tääkin menee Ouluun. Höh, emmä sinne lappalaiskoiraksi lähe... tahtoo jonnekkin eksoottisempaan paikkaan.

Lisää juttua Ennin pentulaatikossa ja kuvia galleriassa.

-Pia-

maanantaina, lokakuuta 05, 2009

Onko tää unta...

meillä sataa lunta!


Tällaista meillä tänään klo 9.30



-Pia-

tiistaina, syyskuuta 29, 2009

Kärpäsen puremaa???

Kärpäsen puremaa vaiko mitä, mutta ollaan ainaskin vähän innostuttu taas tokoilusta. Vähän jotain melkein joka päivä, niin alkaa tulostakin näkyä. Noutoprojekti on edistynyt hyvin... siis ennen kaikkea minä olen edistynyt :). Pystyn olemaan jo rauhallinen enkä enää panikoi kapulan tippumisen kanssa. Kaikki paranikin heti, kun minä rauhoituin: kapula pysyy suussa luovutukseen asti ja pureminen väheni, vaikka sitä vielä ilmeneekin. Yritän olla kiinnittämättä huomiota puremiseen ja palkata puremattomuudesta. Jospa se korjaantuisi... toivossa on hyvä elää...


Kampi marjastaa


Vipukin haluaa osallistua


Marjastusta yhdessä


Eilen aloitettiin Active Dogin tokokurssi Marin opeissa. On se vaan luxusta, kun on lämmin tekonurmipohjainen halli. Treenailtiin suurimmalta osalta meille vieraiden koirakoiden kanssa ja yllättävän hyvin meni. Nokka kyllä oli maassa, kun oli "luppoaikaa", mutta kun alettiin tekemään, niin Vipu oli loistavasti kuulolla. Treenailtiin katsekontaktia sivulla häiriön alla, vasemmalle käännöksiä, paikallaoloa ja jättäviä. Noista katsekontakti meni hyvin, vaikka Mari heilutteli leluja kirsun edessä. Vasemmalle käännöksissä on mulla vielä tekemistä PALJON. En vaan osaa niitä. Paikallaolossa menin piiloon ja se meni hyvin siihen asti, kunnes palasin koiran luo. "Vanha vaiva", paineistuminen tuli taas esiin ja siihen sain vinkin käyttää etupalkkaa. Jättävät meillä oli taas sekaisin kun otin niistä seisomista ja maahanmenoja vuorotellen. No, eipä noita ole pitkään aikaan otettu... eikä varsinkaan juoksun kanssa. Kotiläksyksi saatiin treenata noita ja lisäksi tunnarin alkeita eli piilotella keppejä metsässä. Onneksi on aikaa tehdä kotiläksyjä, kun seuraava treenikerta on parin viikon päästä.

Toivoa siis on, että avoliikkeet olisivat hallinnassa tän vuoden loppuun mennessä ja voitais ens vuonna aloittaa se TK2:sen metsästys.

-Pia-

torstaina, syyskuuta 24, 2009

Kaksi pentua vielä vapaana



Vipun ja Ennin pennut sen kuin kasvavat ja pulskistuvat. Ikää on jo täynnä 4 vkoa ja vipellys kasvattajan luona melkoinen. Varausperuutusten vuoksi yksi uros ja yksi narttu on vielä uutta kotia vailla. Eli, jos olet kiinnostunut ihanasta elämänkumppanista, joka nauttii kaikesta tekemisestä kanssasi, niin kyseleppä lisätietoja kasvattajalta:

Kennel Cierimon
Pekka Tuomanen
Kartanonpolku 20 B
37530 Lempäälä
040 5573360
pekka.tuomanen (at) dnainternet.net

Ennin pentulaatikko

-Pia-

maanantaina, syyskuuta 21, 2009

Vuoden ensimmäiset jälkitreenit

Vihdoin viimein eilen mekin pääsimme jälkimetsään. Olen jo pitkään palavasti halunnut lähteä jäljelle, mutta aina se vaan on jostain syystä jäänyt. Nyt oli täydellinen syyskeli, erinomainen seura, hyvä tarjoilu ja ihan parhaat jäljen ajajat :). Ensin siis tehtiin jäljet vanhenemaan. Kampille tein vain ihan lyhyen suoran jäljen, jossa lopussa ruokapalkka. Vipulle tehtiin, vaikka vuoden ensimmäinen jälki olikin, haasteellinen jälki kulmineen neljällä kepillä. Sillä välin olikin aikaa juoda kaffit hyvässä seurassa.

Hups, kummasti vain tunti vierähti "juoruillessa" kuulumisia, ja Kampinkin jälki oli tunnin vanha. Täytyy vaan todeta, että vanhakin oppii uusia temppuja, niin hyvin jälki Kampillakin meni. Tarkka poika jaksoi haistella jokaisen jäljen ja loppupalkka oli niin mieluinen, että koko purkki meinasi mennä mukana :).


Kampi tarkkana


Loppupalkalla


Kampi kaikkienkaveri eli sosiaaliländeri vaatimassa rapsutuksia ihan kaikilta.

Eipä ollut epäilystäkään etteikö Vipu olisi tiennyt mitä tehdä, kun autolta lähdettiin matkaan. Määrätietoinen jäljen ajo lähti siis heti liikkeelle. Itse keskityin pitämään vauhdin tasaisen rauhallisena ja jälkiliinan tiukkana. Ja mitkä keppien nostot!!! Eka kepin kohdalla Vipu pysähtyi ja katsoi keppiä. Pääsin kehumaan tästä ja loput Vipu otti suuhun ja toi mulle "Kato mitä mä löysin... leikitään" -tyyliin. Jaksan aina ihastella Vipun motivaatiota jäljellä. Jos jälki menee hukkaan, niin Vipu ei lähde "jalan nostolle", vaan etsii määrätietoisesti oikeaa jälkeä. Ihan mieletön kaveri! Niin mieletön, että mietin monesti, että tuon luonnonlahjoja pitäisi käyttää johonkin oikeesti hyödylliseen esim. PePaan. Riittäisi vaan aika kaikkeen...


Vipu painelee määrätietoisesti eteenpäin


Keppi löytyi!!!

Kiitos kavereille hyvästä seurasta, otetaan uusiksi vielä tälle syksylle!

-Pia-

P.S Hienoon viikonloppuun kuuluu monta upeeta asiaa: Näytelmäpuolella Vipun veli Totoro ja sisko Flii saivat molemmat sertit Paraisilla ja molemmista tuli FI MVA! Onneksi olkoon! Nyt tässä sisarusparvessa on jo neljä Fi MVA:ta ja yksi N MVA!

Agirintamalla Suomi sai medeissä joukkuekultaa ja mineissä yksilökultaa ja makseissakin oltiin upeasti 4. ja 5.! Aika huippua! Onnittelut ihan kaikille!

perjantaina, syyskuuta 11, 2009

Tuumailuja

Nyt on urakalla tuumailtu tulevaisuuden treenailuja ja hip hei, jopa otettu itseä niskasta kiinni ja tehty tuumailuista totta.

Tokopuolen tuumailuissa ollaan päästy niin pitkälle, että ollaan käyty porukkatreeneissä saamassa hyviä vinkkejä. KeVe oli mulla mukana ja niin neiti täytti kennelvekara - nimikkeensä täysin ja istuskeli koko ajan kaukalossaan hiiren hiljaa ja katseli kukkasia :)!


KeVe miettii tulevaisuuden koulutusmetodeja...( ja Vipu taustalla odottaa niitä kauhulla)


Ja löysi niihin hauskan ratkaisun

Otettiin asiaksi, taas jälleen kerran, nouto. Treenausta pelkästään sivulle tuloon, niin että kestää kosketuksen eikä pomppaa pois. Treeniä kapulan sivulle tuontiin, niin että ottaa kapulan maasta luoksetullessaan ja tulee sivulle. Minä sitten harjoittelen RAUHALLISUUTTA (joka tuntuu olevan NIIN vaikeeta)!!! Otan siis kapulasta RAUHALLISESTI kiinni ja sanon kiitos, jolloin koira irroittaa otteen kapulasta (enkä minä suinkaan vedä sitä sen suusta pois)! Tuon kun muistais!

Toisena treenin aiheena oli luoksetulon pysäytys, jossa puunkierron avulla harjoiteltiin pysähtymistä. Tämä meni itseasiassa aika hyvin, kun palkka tuli avustajalta koiran taakse. Nyt pitää vähentää apuja ja treenata vielä avustajan kanssa.

Tuumasta toimeen, olen myös ilmoittanut Vipun Active Dogin tokon valmennusryhmään. Vielä en varmaksi tiedä mahdutaanko mukaan, toivottavasti, sillä sitten olis ainakin pakko treenata!


Kukas se sillä kurkkii? Taitaa olla Vipu!


Saaks näitä syödä?


"Ohhoi, taas tätä tylsää poseeraamista." tuumii Kampi



"Ooksä nyt ihan varma, et tässä voi makoilla? Ettei vaan noi sienet oo myrkyllisiä?" miettii Vipu

Aksaakin pojat on treenanneet. Vipu käy pari kertaa viikossa ryhmätreeneissä ja Kampi on päässyt kerran. Mulla ei ole noista treeneistä paljon sanomista, sillä en ole niissä ollut mukana. Pasi siis tarinoikoon niistä, jos haluaa.

Onkohan muuten Kampista tullut vanha? Eilen se nukkui niin sikeästi sängyssä, että tipahti siitä lattialle. Oli sillä hyvä ilme, kun se huomas olevansa lattialla. "Emmä mitään tippunu, kunhan vaan venyttelin." :).

-Pia-

maanantaina, syyskuuta 07, 2009

Piiri- ja seuramestaruusskapoissa

Viikonloppu oli agilityä täynnä. Koko perhe suunnattiin siis kentän laidalle kannustamaan omiamme ja katselemaan hienoja suorituksia. KeVe oli kiltti ja nautti molempina päivinä n. 5 tunnin päikkärit vaunuissa. Mikäs sitä on nukkua ihanassa syyssäässä ja kotoisassa koiran haukunnassa.

Lauantaina oli piirimestaruuskisat, joihin molemmat koiruudet oli ilmoitettu. Eka radalta Vipulle harmittavasti yksi rima alas. Kontaktit eivät olleet kovinkaan mallikelpoiset: puomilla jarrutetaan aivan liian aikaisin ja A:lla ei malta pysähtyä. Maaliin kuitenkin kaikkein nopeimmalla ajalla.

Vipun hyppyrata taas oli aika sähellystä. Alkuun pari rimaa alas ja lopussa vielä kielto pituudelta, kun Vipu hyppäsi pituuden välistä. Nyt noita rimoja on alkanut tuleen alas... on varmaan syytä tilata aikaa osteopaatille. Piirimestaruusyhteistuloksissa Vipu oli 5.

Kampi kunnostautui tekemällä kaksi kelpo rataa. Pitkiä kaarroksia oli joukossa, mutta kaikki esteet suoritettiin numerojärjestyksessä. Molemmilta radoilta tuli 5 virheet rimanpudotuksista ja yhteistuloksissa Kampi oli 4.

Molemmilla oli vielä edessä joukkueradat, mutta siinä vaiheessa me KeVen kanssa lähdettiin kotiin. Tarjalle ISO kiitos kyydistä! Vipun joukkue oli voittanut medien piirimestaruuden ja Kampin joukkue oli makseissa pronssilla.

Sunnuntaina oli seuramestaruuskisa ja taviskisa ja vain Vipu osallistui näihin. Seuramestaruuskisassa Vipu teki aivan loistavan radan. Radassa oli haasteellinen neliö, josta moni koira bongasi sivummalla olevan putken. Vipu teki tässä kohtaa upean tiukat käännökset eikä vilkaissutkaan putkeen. Hirvittäväksi harmiksi loppusuoralla Pasi myöhästyi persjätöstä ja Vipu tuli pussin ohi. Siitä siis saldoksi 5. Ja seuramestaruussija 2.

Toisella radalla taas heti alun ohjaus meni pieleen ja Vipu hyppäsi hypyn väärinpäin. Pasi otti sitten lopun kontaktitreeninä ja kun Vipu tuli A:n läpi, niin Pasi palautti sen takaisin. Noi kontaktit on kyllä ikuista tasapainoilua... välillä menee hyvin ja välillä taas hidastellaan tai vaihtoehtosesti tullaan läpi. Siinäpä sitä onkin taas treenaamista!!!

Sitten toisiin uutisiin: Vipun ja Ennin lapsoset kasvaa ja pulskistuu. Kuvia ja kuulumisia voi käydä katsomassa Ennin pentulaatikosta.

-Pia-

torstaina, elokuuta 27, 2009

Vipusta isä!

Eilen syntyi keisarinleikkauksella Ennille 4 pientä länderinpentua! Leikkaukseen jouduttiin sen takia, että kaksi pentua oli pyrkinyt maailmaan yhtä aikaa. Tuntuvat siis olevan melkoisia menijöitä heti syntyessään. Pennuista kaksi oli uroksia ja kaksi narttua.

Vipu onnittelee Enniä pentujen syntymän johdosta ja toivottaa äiskälle voimia ja jaksamista! Ja me kaksijalkaiset odottelemme innolla kuvia pennuista! Tuota välimatkaa kun on sen verran, ettei ihan joka viikko pääse käymään ;- ) !

Pia ja Pasi

perjantaina, elokuuta 21, 2009

Vauvauutisia

Mahdollisesti tänä viikonloppuna Vipusta tulee 4 pienen palleroisen ISKÄ! Enni -äiti voi kuulemani mukaan hyvin ja paksusti! Nyt sitten jännityksellä odotellaan vauvojen sukupuolta sekä pidetään peukut pystyssä, että paaperoiset ovat terveitä! Tsemppiä sinne koko synnytysporukalle, täällä ollaan hengessä mukana!


Hah hah, vai Vipusta muka iskä :D

-Pia-

maanantaina, elokuuta 10, 2009

Harjoitukset käynnistetty

Viikonloppuna käynnistettiin uudet noutoharjoitukset. Ei kovin fiksua lähteä yheksän jälkeen illalla kentälle treenaan ja ottaa molemmat koirat mukaan. Muuta vikaa treenissä ei ole, kuin että toinen kun tekee niin toinen sitten kateudessaan huutaa!!! Ja ne jotka ländereitä yhtään tietävät ja tuntevat, niin uskovat että ääni ei ole ihan pieni. Ja naapurit tykkää...

No, kaikesta huolimatta treenit menivät hyvin. Vipu hakee innoissaan kapulaa, eikä liiemmälti pure. Pitämistreenit menee hyvin, vaikka Vipun ilme ei kyllä ole kovinkaan innostunut. Tänään olisi tarkoitus ottaa piilotustreeniä vaihtelun vuoksi.



Ja jottei ihan menis tokopainotteiseksi, niin poijjat kävivät eilen aksaamassakin. MM -kisarata oli taas treenien aiheena. Kampin kohdalla korjailtiin muutamia Pasin käännöksiä. Pasin ja Kampin kohdalla on niin helppo nähdä virheet, kun itse olen Kampia ohjannut ja tiedän tasan tarkkaan, mitä se osaa. Vipu meni radan loistavasti, tiukkoja käännöksiä ja hyviä irtoamisia mahtui rataan.


- Kerro, kerro kuvastin MÄ olen maassa kaunehin


- Jos SÄ olet kaunein, niin MÄ olen sitten komein

Muuten me ollaan harkattu kotona löhöömistä, seurustelua, mummolassa retkeilyä ja niitä pitkiä pitkiä yövalvomisiakin. Aina ei neidin elämä ole herkkua, mutta onneksi meitä on lohdutettu, että tätä kestää vain pari kuukautta...

-Pia-