tiistaina, kesäkuuta 26, 2007

Juhannuksen jälkitunnelmia

Juhannus oli ja meni, joten siitä muutama sananen. Meillä oli oikein rentouttava juhannus. Aattona kisailujen päätteeksi väsymys painoi päälle niin paljon, ettei edes grilliä jaksettu sytyttää. Keitettiin sitten vaan kaffit ja nukkumaan paineltiin jo ennen yhtä. Aamulla heräiltiin pirteänä yheksän pintaan. Sama sitten lauantaina kisojen päätteeksi. Väsymys painoi, mutta niin painoi nälkäkin. Grilli tulelle ja yöpalat käristyyn hiillokselle. Pojatkin saivat oman osansa.

Hienot on Rokuan maisemat. Kuivaa kangasmaastoa, komeita mäkiä ja paljon polkuja ristiin rastiin. Pieni lampi/järvi kiersi rivariosakkeemme lähettyvillä, jonka kävin isojen poikien kanssa yhtenä iltana kiertämässä. Osake oli luxusluokkaa verrattuna viime vuoden mökkiin. Oli oma sauna (jota ei käytetty), tv ja muut tykötarpeet. Tosin eipä tuolla paljon tullut oleskeltua, lähinnä käytyä suihkussa, syötyä ja nukuttua. Enemmän vietettiin aikaa hiekkadyynimäisissä oloissa kentän laidalla. Kastelujärjestelmä oli kovassa käytössä, kun pölisevää kenttää yritettiin kastella. Viime vuodesta ei ikävä kyllä ollut tapahtunut kentälle mitään, vaikka parannusta lupailtiin. Illalla kun niisti nenäänsä, niin huomasi kyllä mitä oli päivän hengittänyt.

Mitenkö kisat meni? No ei mitään maireita tuloksia, muttei niin huonojakaan. Positiivisia asioita: 4 kisaa, eikä yhtään hylkyä, eikä yhtään kontaktivirhettä! Virheet olivat sitten rimoja ja kaksi kieltoa. Yksi erittäin positiivinen asia oli, että Pasi teki Kampilla viikonlopun parhaimman tuloksen. 5 tuloksella pääsivät maaliin. Meinasin jo lykätä Kampin Pasin ohjaukseen, mutta hetken harkinnan jälkeen en sitten kuitenkaan… ainakaan kokonaan. Eihän sitä nyt passaa ihan ”ketyksi” heittäytyä.

Vipu sai haistella kisatunnelmia. Paikalla oli paljon saman ikäisiä pentuja, joten kavereita riitti. Jos ei pentuja siihen hetkeen löytynyt, niin sitten syötiin keppejä tai kaiveltiin kuoppia. Välillä kakara näytti aika väsyneeltä ja muutama kävikin sanomassa, että onpa se rauhallinen. Kävipä Vipu melkeistä uimassakin. Tosin puoli vahingossa haki melko syvältä kepin. Liekö tuosta tulossa Hugon seuraaja uimamaisterina?!? Konsta oli ainut joka oikeasti kävi ottamassa talviturkkinsa pois. Pasin kans odotellaan veden lämpiämistä.

Tänään saadaan avaimet uuteen asuntoon, joten tiedossa siivousta, tavaroiden kantoa, pakkaamista ja pakkaamista… Perjantaina pitäs kaikki kamat olla uudessa asunnossa. Lauantai aamuna taas auton pakkaamista ja nokka kohti Jällivaaraa. Kampi on vielä nyppimättä. Missähän välissä kerkeisin? Luojan kiitos, Kampi on helppo tapaus.

Ai, niin piti vielä muistaa sanoa, että Galleriassa on jonkun verran uusia kuvia ja muutama videon pätkä lähinnä Vipusesta.

-Pia-

torstaina, kesäkuuta 21, 2007

Muuttoapulainen työssään

Jes, kerkesinpä kerrankin konneelle ennen Piaa. Meillä on ollu tännään hirveesti hommia. Pia on heilunu ja huitonu koko päivän. Se on nakellu vaatteitaan pussukoihin ja astioita laatikkoihin. Mää oon yrittäny parraani mukkaan auttaa.


Mitäs me nyt tehhään??

Ens viikolla me kuulemma muutetaan. Muutetaan?... Ai niin se tarkotti sitä, että pääsen nuuskimaan uutta paikkaa. Ei kuulemma muuteta kauas. Lenkkimaastot säilyy sammoina. Hyvä niin, sillä mää tykkään lenkkeillä täällä. Täällä saa juosta irti mettässä ja välillä me ajetaan autolla jonnekkin kauemmas lenkille.


Ei kai näin hyviä housuja laiteta roskiin??

Nyt Pia huutelee tuolla, että pittää lopettaa. Ollaan lähössä isännän synttäreille. Isännäksi kutsutaan Pian issää, jolla on maaliman herkullisimmat korvat! Huomenna lähetään Rokualle. Se on kuulemma aika lähellä. Harmi, sillä mää niin tykkään olla autosa. Siellä on kuulemma litiliti -kisat. Pääsenköhän määkin kissaamaan? Toivottavasti, sillä litiliti on kivvaa.


Hauskaa Juhannusta kaikille! Olokaa kiltisti ja syökää palijon makkaraa!! Ja antakaa karvanaamolle sitä makkaraa kans.

-Vipu-

keskiviikkona, kesäkuuta 20, 2007

Sairastelua ja naksuttelua

Alkuviikko on mennyt levon kannalta ottaen, sillä selkä reistailee taas. Nyt on jo onneksi paljon parempi, mutta maanantaina olo oli huono. Vipu on aloittanut naksu opit. Koska jälkiharjoitukset ovat jääneet selkävamman vuoksi, niin olemme sitten naksutelleet kotosalla. Silmissä siintää visioita, mihin kaikkeen naksua aion käyttää. Saapa nähä toteutuuko?!? Maahanmeno ainakin on ensimmäisten listalla, mikä on tarkoitus naksun avulla opettaa. Vipu näyttää olevan samanlainen maahanmenijä kuin Kampikin, eli hiiiidas, joten sain vinkin opettaa naksun avulla niin, että odottelen kun Vipu ensin itse menee maahan. Tiedänkin jo miten saan Vipun menemään vapaaehtoisesti maahan. Kun heitän pallon se hakee sen ja menee yleensä jonnekin maate.

Kampi on ihana tuon naksun kanssa. Se tykkää naksuttelusta tosi paljon. Olen opettanut sille kosketuskeppiä. Kampi tarjoaa kaikenlaista mahdollista jotta saisi naksun ja makupalan. Kiva kun sillekin on löytynyt rauhallinen, mutta mukava tekeminen.

Tänään on viimeinen kerta pentukerhoa ja samalla saadaan toiset rokotukset. Pentukerhon jälkeen on tarkoitus mennä treenaamaan. Saa nähä miten selkä kestää, vai onko Pasin treenattava Kampilla. Jussi vietetään Rokuan maisemissa kisaillen. Jos selkä kenkkuilee, Pasilla on urakka mennä Kampin kanssa kaikki 4 kisaa.

Tänään tuli Jällivaaraan näyttelylaput. Peräti yksi läntsy oli ilmoitettu. Ei se mitään, me ollaan totuttu jo siihen että pyörähdellään yksin kehässä. Tuomari on puolalainen. Toivottavasti saan Vipulle hoitopaikan, jotta päästään Ruottin puolella käväseen.

Tunnettuna mattimyöhäisenä muistin vasta tänään ilmoittaan Soneralle osoitteen muutosta, joten kuukausi ollaan ilman nettiä (tai ainakin 3 viikkoa). No, nythän on kesä, joten eiköhän sitä pärjätä ilmankin. Mutta, jos meistä ei tätä kautta kuulu, niin syy on Soneran.

Oikein hauskaa Jussia kaikille!

-Pia-

sunnuntai, kesäkuuta 17, 2007

Pikku apulainen

Perjantaina saatiin vihdoin käynnistettyä jälki ja esineruutu kausi. Vipu pääsi ensimmäiselle jäljelleen. Pasi talloi muuan metrin jäljen laittaen jokaiselle askelmalle makupalan. Jäljen lopussa oli sitten ruokakuppi. Vipu hoksasi parin makupalan jälkeen mistä on kyse ja nenä kävi ahkerasti makupaloja etsien. Jäljen päässä ollut ruoka-annos ei kyllä kiinnostanut. Maha vissiin tuli täyteen jo matkan varrella syödyistä herkuista.

Konsta konkari, haki kaikki esineet vanhasta muistista. Viimeksi esineruudussa ollaan oltu viime kesänä, mutta eipä olleet vanhan herran taidot ruosteessa. Ok, yhden esineen päälle piti kusasta ennen kuin se tuotiin mulle. Kampilla oli höyryvaihde päällä. Kaamea kaahotus alueella ja vähän ylikin. Kaks ensimmäistä löytyi helposti, mutta kolmas oli hukassa. Sitä sitten etsiskelimme kävellen alueella. Löytyihän se kadonnut lompsakin vihdoin ja voitiin olla tyytyväisiä. Kesän lupaus olkoot, että ainakin yhesti otetaan vielä esineitä. Oli se koirista vaan niin kivaa. Miki sai puputtaa myös makupaloja. Tapana on heitellä herkkuja tietylle alueelle ja päästää Miki sitten etsimään niitä. Yhen sortin jäljestämistä sekin.

Lauantaipäivänä lähdettiin Vipun kans shoppailemaan. Tai ekaksi mentiin Oulun kävelykadulle eli Rotuaarille katselemaan kaupungin vilinää. Ostettiin tavan mukaan pehmikset ja mentiin syömään ne Oulun kuuluisimmalle treffauspaikalle Rotuaarin pallolle. Muutamaa ihmistä nauratti, kun Pasi syötti Vipulle pehmistä.


Kesä ja jäätelö, nam!

Shoppailureissu jatkui keskustasta huonekaluliikkeisiin, joista yhdestä löysimme uuden sängyn. Sänky jäi vielä liikkeeseen säilytykseen odottamaan heinäkuun alkua. Huonekaluliikkeestä matka jatkui markettiin, josta matka jatkui puutarhamyymälään. Vihdoinkin muistimme ostaa koirien haudoille kukkia.

Roope täyttäisi tänään 15 vuotta. Tuntuu, että Roopen kuolemasta on hirvittävä ikuisuus. Toisaalta taas, kuulin että Roopen sisko on vieläkin elossa. Kävimme siis tänään viemässä kukkaset haudoille. Pikku puutarhuri oli työssään kovasti auttamassa. Välillä oli päätään myöten multapussissa ja välillä kantoi tyhjiä kukkapurkkeja piiloon.

Illalla pikku apulainen halusi olla kovasti mukana tavaroiden pakkauksessa. Aina kun jonkun kaapin avasi, niin pieni pää oli kaapissa kurkkimassa, että mitä kivaa löytyisi. Tietysti on mukavaa, että voi noinkin helposti järjestää virikkeitä pennulle.

Ja jutun lopuksi... Ihmeiden aika ei ole ohi...



-Pia-

keskiviikkona, kesäkuuta 13, 2007

Pentukerhossa

Vipusta on tullut pissan piilottamisen mestari. Melkein jo taas tuuletin, että tänään ei ole pissaa aivan varmasti tullut sisälle. 9 tuntui on sentään pitkä aika. Tarkistin kaikki paikat (siis omasta mielestäni). Vasta lenkin jälkeen alkaessani ruokkimaan koiria huomasin lätäkön parvekkeen oven edessä lepotuolin takana. Hyvin oli lätäkkö piilotettu Pasin parveketossuilla. Mistähän huomenna lätäkkö löytyy???

Vipu on oppinut hyppäämään sängylle ja soffalle. Tänään näin sen ekaa kertaa sängyllä. Siinä se parhaansa mukaan kiusasi Kampia. Sain pätkän videollekin. Yritän jossain välissä saada sen kotisivuille (ja monta muutakin odottamassa ollutta pätkää). Eka kunnon vesisadekin oli Vipulle uutta. Aluksi se puisteli päätään ulkona, mutta jo kohta mennä viipelsi normaalia Vipua. Kotona kyllä sai sitten hirveät kuivaus hepulit. Samanlainen kuin Kampi.

Tänään oltiin taas pentukerhossa. Jouduttiin/päästiin isojen puolelle. Siellä pentukirjo oli melkoinen. Oli sakemannia, collieta, bokseria, bortsua, lapinkoiraa, springeriä, rotikkaa ja huippu suloisia Englanninbuldoggeja. Vipu välillä katteli isompien touhuja välillä kävi komentamassa painijoita ja välillä oli painimolskilla itsekkin. Rietas sakemanni hieman hirvitti Vipua. Isompien puolella meininki olikin ihan erilaista kuin edellisviikolla pienempien puolella. Suurin piirtein kaikki painalsivat menemään pienessä tilassa. Luennosta en tällä kertaa kuullut sitäkään vähää, mitä viimeksi. Mikä lie edes oli aihe?? No, pääasia, että pennuilla oli kivaa!

Kampi ei päässyt tänään treeneihin. Ei viititty kesken pentukerhon lähtä ja sato vettäkin ja väsytti ja....

Nyt hyvää yötä!

-Pia-

maanantaina, kesäkuuta 11, 2007

Etelästä palauduttu

Nyt on tilaihmeelläkin testattu pitempi reisu ja hyvinhän tuo kulki. Käytiin siis viikonloppuna Kampin ja Vipun kasvattajan luona jokavuotisessa kasvattitapaamisessa. Se onkin sellainen paikka, jonne on aina extra mukava mennä! Matka sinne meni Vipun osalta nukkuessa. On se vaan niin uskomattoman mahtava matkakumppani, ettei meillä ole vielä tuollaista ollut. Miki ja Kampi pysyttelivät sinnikkäästi pystyssä, Miki läähättäen ja Kampi takatilan tuulettimen ääressä vilvoitellen. Jossain vaiheessa Miki luovutti ja vaipui makuuasentoon Kampin sinnitellessä koko matkan.

Vipulla riitti pentutapaamisessa touhua. Kahdeksasta sisaruksesta seitsemän oli paikalla. Kakrut painalsivat irti pihalla koko päivän. Oli ihana seurata niiden touhuja. Kampi sai hierontakäsittelyn ja olikin taas jumissa lapojen välistä. Sain hyviä venyttelyohjeita, joita täytyy alkaa toteuttamaan käytännössä. Pääsipä Kampi myös sukkahousujäljelle, tosin kiinnostus jälkeä kohtaan luultavasti kuumuuden takia oli minimissä.

Kotimatka sujui samoissa merkeissä kuin tulomatkakin. Vipu nukkui ja Miki sekä Kampi sinnittelivät pystyssä.

Eilen oli viimeinen kerta Mikon agikurssia. Aivan selvästi mullakin on jotain mennyt selkäytimeen, koska omat käännökset alkavat sujua. Tosin harjoitella täytyy vielä paljon, jotta Kampikin kääntyisi oikeaan suuntaan.

Eilen aloitin työharjoittelun uudessa työpaikassa. Vipulla oli ensimmäinen yli kahdeksan tunnin päivä kotona. Hyvin oli näyttänyt menevän. Lepotuolin paikkaa oli vähän vaihdettu, sohvatyynyt olivat lattialla, mutta eipä sitten muuta. Kerkesin jo riemastua, ettei asioitakaan ollut päivän aikana tullut. Ajattelin jo miten hekumallisesti hehkuttaisin sitä blogissa. Nuolasinpa siis ennen kuin tipahti. Aloin luutuamaan lattioita ja siirtelemään tavaroita paikoilleen. Nostin lelukorin lattialta ja ihmettelin pohjan märkyyttä. Vipu oli lirauttanut lattialle ja peittänyt asiansa lelukorilla. Että sellainen epeli se...

Huomenna Vipulla on pentukerho ja Kampi pääsis akiliitämään (jos vaan keretään). Näistä tapahtumista sitten seuraavassa jutussa...

-Pia-

torstaina, kesäkuuta 07, 2007

Unelmien toteuttamista, pentukerhoa ja kisaraporttia

Tiistaina Pasi toteutti sitten yhden piiiiitkäaikaisista unelmistaan ja vaihtoi autoa. Valkoinen tilaihme piti hakea Saarijärveltä asti. Nyt on tilaa vaikka pienelle kylälle. Olis nyt Hugollekkin ollut oma paikka... Toivottavasti nyt loppuu vähäksi aikaa autosivujen vaklaaminen ja tyydyttäs tähän seuraavat 10 vuotta.

Vipulla oli eilen eläinlääkäriaseman pentukerho. Nyt sitten tiedetään mitä Vipu pelkää. Kolme pientä bichonia oli ell:ssä ja Vipu huusi sydäntä särkevästi nähdessään ne . Vipu oli sitä mieltä, että kolmen kopla vähintäänkin syö hänet. Liekö rasistisia piirteitä vai mitä lie. Harmikseni bichonit eivät tulleet pentukerhoon, sillä luultavasti Vipukin olisi päässyt siellä pelostaan.

Pentuja oli aika paljon. Pennut jaettiin isoihin, pieniin ja "kääpiöihin". Ilokseni ja yllätykseksi pentujen joukossa oli "pikku Onni". 15 viikkoinen glenni jyräsi menemään pienten joukossa. Olipas niin Onnin näköinen ja oloinen pentu. Ei pelännyt mitään ja olisi halunnut leikkiä kaikkien kanssa. Vipukin seilasi menemään tutustuen reippaasti kaikkiin pentuihin ja ihmisiin. Pennuista glenni ja englanninsetteri painivat lattialla ja Vipu oli aivan selvästi erotuomarina. Muut pennut olivat sitten hieman arempia ja katselivat reunoilla. Oli siellä ell:n luentokin aiheesta käytösongelmat, mutta en kuullut montaa sanaa luennosta, johtuen ell:n pienestä äänestä, koirien haukunnasta ja mielenkiinnosta pentujen leikkejä kohtaan.

Pentukerhosta matkasimme okk:n iltakisoihin. Kampi oli ilmoitettu kisaamaan. Maxi kolmoset alkoivat vasta klo 21.15, joten oli hyvää aikaa lenkittää koirat ja valmistautua kisafiilikseen. Rata oli oikein kivan oloinen. Radalla oli muutama paikka, jossa yritin muistella tarkkaan Mikon oppeja. Miten otan koiran haltuun jne. Lähdimme toisena. Ekassa käännöksessä haltuunotto onnistui mielestäni ihan hyvin. Sitten tunsin, kuinka Kampille tuli turbovaihde päälle ja meinasi itselle tulla kiirus. Puomin kontakti oli kohtalaisen nopea ja hyvä. Kolmois sarja oli tähden muodossa ja siitä tipahti keskimmäinen rima. Aa:n kontakti oli jostain syystä tosi hidas, vaikka se on yleensä ollut paras kontaktieste. Jarrutti just ennen kontaktipintaa ja jouduin käskemään erikseen alas asti. Radalta siis 5 ja reilu 4 sek. alle ihanne ajan. Pariin käännökseen olen tyytyväinen, parissa myöhästyin radikaalisti. Kaiken kaikkiaan sujuva rata... mutta ei sitä nollaa.

Tänään alkaa hillitön pakkaaminen (onneksi on autossa tilaa). Mitä kaikkea sitä reissuun piti muistaa ottaakkaan? Sitten olis vielä Mikon kurssi, kaupassa käynti, pyykin pesu ja vaikka mitä. Miten sitä vapaalla kaikken kerkeää?? Huomenna puolen päivän aikoihin suuntaamme nokan kohti Lohjan harjuja. Täältä tullaan kasvattaja
-Pia-

maanantaina, kesäkuuta 04, 2007

Pöhinää ja metsästystä!

Maanantai kohta takana ja viikkoa jäljellä vielä monta päivää. Koko konkkaronkka on ollut tosi väsynyt tästä kuumuudesta. Päivälenkillä, kun oltiin jo autolla, Vipu katosi johonkin. Huhuilin sitä tovin ja kerkesin jo ajatella kauheuksia, kunnes se kömpi auton alta vilvoittelemasta. Tarkoitukseni oli ottaa Vipu tänään mukaan kaupunkireissulle vähän katselemaan ihmisvilinää, mutta en sitten raskinut, kun lenkiltä tultaessa Vipu paineli suoraan nukkumaan. Kun aukaisin ulko-oven niin Vipu nosti päätään sanoakseen heippa ja jatkoi uniaan. No, vielähän noita kaupunkireissuja kerkiää myöhemminkin tehdä.

Vipulle on tullut mörkökausi. Kaikkia ulkoa kuuluvia ääniä pitää pöhistä. Tavan sammumiseen ei tietenkään auta se, että Vipun aloittaessa, koko lauma yhtyy pöhinään. Myös joidenkin vieraiden koirien kohtaamisessa on ollut pöhinäkohtauksia. Toivottavasti (ja onneksi) kausi on ohimenevää. Nyt tietysti sosiaalistamiset ovat enemmän kuin poikaa, joten eiköhän me lähdetä sinne kaupunkiin mitä pikimmin.

Kampilla taas on alkanut metsästyskausi. Aina se muistaa sääskien ilmestyessä aloittaa suu auki loikkimisen. Sääskiä pitää jahdata katse koko ajan taivasta kohden, keskittyen inisiöiden saalistamiseen. Hyvä vaan, söisi kaikki!

-Pia-

sunnuntai, kesäkuuta 03, 2007

Lunkki viikonloppu!

Ollaan otettu viikonloppu tosi rennosti. Lauantain aamupäivä loikoiltiin kotona, kunnes keksittiin pakata kamat kassiin ja ajella "maalle" yökylään. Oli kyllä tosi ihanaa, kun koirat saivat tulla ja mennä sisälle ja ulos kuin tykkäsivät. Tosin siellähän ne olivat missä mekin, vaikka ovet olivat sepposen selällään. Pihalla kun istuttiin ja grillailtiin, niin kyllä tuli mieleen, että tämä se olis luxusta. Oma piha, jossa koirat voisivat olla vapaasti, juosta ja temmeltää. No ehkäpä tuokin unelma vielä joku päivä toteutuu. Kyllähän pojilla olikin hauskaa. Kampi ja Vipu painivat oikein urakalla, Konstalle piti heitellä palloa ja Miki kuljaili muuten vaan pihalla. Yö uudessa paikassa meni Vipulla oikein mainiosti. Meistä kumpikaan ei ainakaan herännyt kertaakaan yön aikana. Luulenpa, että Kampi saa hieman kärsiä yöunistaan, sillä Vipu hakeutuu mielellään Kampin viereen nukkumaan ja Kampihan ei sitä siedä ollenkaan vaan vaihtaa paikkaa.

Tänään ryhdistäydyttiin sen verran, että käytiin kyläilemässä Jensin luona. Taas hirveet painimatsit Jensillä ja Vipulla. Kepistä piti taistella oikein urakalla. Vipulla on siis ollut leikin täyteinen viikonloppu ja meillä muillakin oikein rentouttava.

Oikein hauskaa kesän alkua kaikille blogin lukijoille!

perjantaina, kesäkuuta 01, 2007

Uusia koiria ja kokemuksia

Aika vierii niin nopeesti, ettei meinaa perässä pysyä. Viikossa on ollut monenlaista tapahtumaa. Ollaan treenattu useampana päivänä akiliitoo. Tiistaina oli omat treenit. En nyt muista ollaanko muistettu mainita, mitä Pasin lainakoira Sentalle on tapahtunut. Senta siis on loukannut olkanivelensä, josta johtuen Senta on ainakin kuukauden sairaslomalla. Katsellaan sitten miltä jalka näyttää ja voidaanko aloittaa treenaminen. Palataanpa takaisin noihin tiistain treeneihin. Pasi sai koklata eka kertaa uutta tulevaa kisakoiraansa sheltti Vilmaa. Vilman omistaja Minna on sattuneesta syystä estynyt treenaamasta ja Pasi kipeästi kaipaili kisakoiraa, niin siinäpä oli sitten onnistunut yhtälö.

Keskiviikkona treenailtiin ryhmän omissa treeneissä ja torstaina Mikon opastamina. Mikon treenit sisälsivät taas paljon haltuunottoja ja pikku hiljaa ne alkaa menemään mullekkin kaaleen. Enään ei siis tarvita 100 toistoa, vaan riittää 50...

Ja jottei vaan kerkeis toi akiliito unohtumaan niin käytiinpä tänäänkin vielä treenailemassa. Pasi harjoitteli Vilman kanssa yhteisiä valssiaskeleita. Sainpa minäkin uuden treenikoiran. Vilman "pikkusisko" Penni alkaa opettelemaan akiliidon saloja minun kanssani. Ihanaa päästä ohjaamaan shelttiä!

Emme koskaan lakkaa ihmettelemistä Vipun käyttäytymistä autossa. Ihan pienenä poikana (pieni kyllä vieläkin) Vipu nukahti autossa syliini ennen kuin kerettiin moottoria käynnistää. Nyt kun Vipu on häkissä, niin sama peli jatkuu. Vipu nukkuu, vaikka muut mellastaisivat kuinka paljon autossa. Meidän vakiolauseita onkin nykyään: "Kato miten se nukkuu!". Autossa nukkuminen on mitä mahtavin ominaisuus, sillä vietämme "kulkurin" elämää. Yleensä kaikki koirat ovat siis mukanamme, kun liikutaan jossain.

Oliskohan ollut keskiviikko, kun Vipu sai kivan sosiaalistamistuokion. Menimme pisuille takapihalle ja pihan lapset kerääntyivät ympärillemme. Loppujen lopuksi lapsia oli n. 10 äiteineen ympärillämme. Ekaksi tilanne oli Vipusta hieman outo. Lapsia piti tutkia varovasti. Pian lasten hanskoja ja vaatteita piti maistella ja lasten tarjoamat kepit ja voikukan lehdet olivat kivoja.

Nyt loppu mun ajatuksen juoksu ja samalla loppuu tää juttukin. Hyvää yötä!

-Pia-