perjantaina, joulukuuta 30, 2011

Viimeisiä viedään

Vuosi 2011 alkaa olla lopuillaan ja voisi kait sitä ottaa katsauksen menneeseen.

Vipun agiliitelytulokset eivät olleet kovin kehuttavat: 5 x nolla tulos, joista 1 x supermiinus. Ei ollut asiaa arvokisoihin.Treeni- / kisatauot eivät selvästikään ole hyväksi Pasin ja Vipun menoon, mutta toivotaan, että vuosi 2012 olisi parempi.

Vipun tokoilut sen sijaan sujuivat yli odotusten. Ok, tavoitteena oli osallistua kesän alussa ensimmäiseen Voi -luokan kokeeseen. Siihen ei meidän rahkeet aivan riittäneet, mutta syyskuussa oli jo mentävä. Ohjaajan karmee flunssa ja kaukojen epävarmuus ei kuitenkaan pilannut meidän koetta, vaan pistein 274 saimme ykköstuloksen! Huh, mikä yllätys!Vielä piti käydä koklaamassa Voivoi toiseen kertaan, josta saimme 3 -tuloksen.

Vuosi 2011 toi meille uuden perheenjäsenen. Eihän meille sellaista pitänyt tulla, kun eihän meillä ollut pennulle aikaa ja autokin olisi pitänyt hankkia :). Niin vaan asiat tuppaa menemään "tärkeysjärjestykseen" ja auto sai jäädä kauppaan ja pikku Haka -poika muutti meille <3. Haka on ollut oikein miellyttävä tuttavuus. Ihanan tervepäinen pentu, joka on mielettömän ahne ja utelias kaveri. Jonkin asteisia Houdinin piirteitä on havaittavissa, sillä jätkä mm. kävelee pöydällä ja varastelee tietysti kaiken ei- sallitun :). Mielenkiinnolla myös odotan milloin kaverin kasvu pysähtyy. Ei ole kaukana enää Vipun säkä ja tassutkin on porukan suurimmat. Taitaa tulla oikea mammutti :)!

Kampi pappa jatkaa eloisaa eläkeläiselämää. Välillä rakko vähän reistailee ja lirut tulee millon minnekkin. Mutta kun muistaa päästää papan ulos yhdessä nuorimmaisen kanssa, niin vältymme ikäviltä lätäköiltä. Muuten ei kyllä ikä paina. Samat lenkit kulkee, kuin nuoremmatkin ja voi sitä tekemisen halua ja äänen määrää, kun pappa pääsee puuhastelemaan kanssani :).

Tässäpä se vuosi 2011 pääpiirteissään. Toivotamme kaikille lukijoille Onnea ja menestystä vuoden 2012 koitoksiin!

-Pia-

perjantaina, joulukuuta 23, 2011

lauantaina, joulukuuta 17, 2011

Talvi tuli, talvi meni

Viime viikolla satoi ihana lumipeite maahan. Oli tosi kauniin näköistä, kun puissakin oli ihana lumipeite. Lumityöt ei niin ihanalta tuntunut, mutta metsässä kävely oli todella nautittavaa, kun oli niin valoisaa. Nyt ei lumesta ole paljon tietoakaan. Vähän sitä riittää vielä maahan, mutta puut on aivan paljaana. Pyh, en kyllä tykkää, jos jouluna ei ole valkoinen maa!

Pasi kävi viime sunnuntaina Seinäjoella kisaamassa. Mainetta ja kunniaa sieltä ei tullut, mutta kivaa oli ollut. Jospa se kadoksissa ollut kisamotivaatiokin sieltä kurkistaisi päätään. Säälihän sitä on pitää innokasta ja ennen kaikkea hyvää koiraa naftaliinissa, vai mitä  :) ?!?

Haka on päässyt myös hieman agitreenien makuun. Hienosti jo töröttää puomin alastulolla 2 on 2 off -asennossa. Putkea ja vinokeppejä on myös ollut ohjelmassa. Ihanaa kun Haka on niin ahne, ei ole ainakaan ongelmia makupalapalkkauksen kanssa :). Lelua repii myös mielellään, mutta lelun tuominen täytyy kyllä opettaa kakaralle. Ja kivaa vaihteeksi kouluttaa koiraa, joka ei pelkää minkäänlaisia pintoja eikä paikkoja :)!

Katsotaan millaiseen treeniputkeen tässä vielä päästäänkään. Toivottavasti uusi vuosi tuo mukanaan uusia tuulia meidän elämään :)!

-Pia-

lauantaina, joulukuuta 03, 2011

perjantaina, marraskuuta 25, 2011

Varaosat rokotuksilla, vertailussa, rempassa ja reeneissä

Eilen kolmikko kävi rokotuksilla ja yllättävän helposti sujui kolmikon aisoissa pitäminen :). Jopa isotkin pojat osasivat käyttäytyä ;). Haka pikkuinen oli oikein reipas. On se vaan niin helppo tapaus, oli sitten kyse millaisesta hoitotoimenpiteestä tahansa. Pannat, valjaat, puvut se antaa pukea ku vanha tekijä päälleen, kulkee remmilenkit ja kynnet leikataan helposti jne. Melkeinpä liian helppo tapaus, mutta en valita ;). Jos isompiin vertaa, niin paljon löytyy Kampin tasaisen varmaa luonnetta. Vipu kun oli pentuna sellainen venkula ja on sitä osiltaan vieläkin.

Ihanaa, kun joka päivä oppii pikkukaverista jotain uutta. Luonteestakin voi jo jotain sanoa. Haka on sellainen harkitsevainen ja tervejärkinen tyyppi. Katselee ja miettii ennen kuin ryntää outoihin tilanteisiin. Ei kuitenkaan mikään arkajalka missään nimessä. Tutkii ja katselee oudot asiat pentumaisen uteliaasti.

Aika useissa asioissa vertaan Hakaa Vipun pentuaikaan, koska se on paljon tuoreemmassa muistissa, kuin Kampin 10 vuoden takainen pentuaika. Vaikka noita koiria aina vertailenkin, niin se ei tarkoita sitä, että toinen olisi toistaan parempi / huonompi. Ihania ovat kaikki sellaisenaan kuin ovat, ja rikkaus on se, että ovat niin erilaisia!

Ai niin, meidän pappakoira on laihtunut heinäkuusta 1,2 kg ja on minusta nyt oikein sopivan oloinen :). Itseasiassa painaa nyt saman verran, kuin nuoruusvuosina, mutta ne bodarin muskelit ovat kadonneet. Vaan mihinpä sitä pappa enään muskeleita tarvisikaan, kun ei enää urheilekaan. Ja papan punottumat ja kutinat on melkein kokonaan kaikonneet *hurraa*! Ja mitenkäkö tähän tilaan on päästy? Tauolla ollut Nutrolin senior -öljy aloitettiin uudelleen. Kampi saa öljyn lisäksi myös yhden Omega -kapselin päivässä. Kampi myös syö MurreMix kasviskalkkunaa (tms.). Pissavaivoja ilmenee vielä silloin, kun on pitkä aika ulkonakäymisestä (esim. yöllä yli 10 tuntia), mutta ilman lääkitystä mennään niin pitkään kun ei tämän pahemmaksi mene.

Treenit on olleet vähissä :(. Kotitokoja vähän, hallitokoja vielä vähemmän. Pari kertaa ollaan tälle syyskaudelle käyty hallitreeneissä. Kotona ollaan treenailtu lähinnä merkkiä, jossa tarvii vieläkin paljon apua ja kakeja. Hip hurraa, kaket sentään alkaa sujua. Enää Vipu ei ole niin epävarma ja kestää jo useamman vaihdon palkaamatta ilman että tarjoilee omiaan! Se on paljon se!!! Kampi tietysti aina temppuilee kotitreenien yhteydessä ja Hakakin on päässyt treenien makuun kontaktikävelyn, istumisen ja maahanmenon opettelulla. Hienosti jaksaa keskittyä!

Eilen keksin alkaa opettaa isoille pojille korokkeen päälle kiipeämistä. Kampi -papparainen asetteli kaikki tassut nätisti pikku korokkeelle (Ikean wc -koroke) ja istua törötti siinä hienosti. Vipu taas ei saanut millään kaikkia tassuja yhtäaikaa mahtumaan pallille, vaan venkoili ja tasapainoili pallin ympärillä minkä kerkesi :). Siinäpä riittää taas Vipulle opettamista :)!

Mukavaa viikonloppua!

lauantaina, marraskuuta 19, 2011

Kuvattavina

Pojat (ja Iina) pääsivät kuvauskohteiksi Riekin Pirkon taitaviin käsiin ja ihania kuvia kavereista tuli. Pirkolle ISO kiitos kuvista ja niiden käsittelystä! Että mä nautin, kun tulee "valmista pöytään" :)! Tässä kaikille maistiaisia...

Haka taistelijakoira

Mä nappaan sen :)

Haka söpöstelee

Lisää söpöstelyä

Täältä tullaan!

Matkalla suureen maailmaan...

Kisuveikot!

Pois eestä tuumii Vipu

Niin komea Kampi -pappa

Kolmikko söpöstelee <3
-Pia-

sunnuntaina, marraskuuta 06, 2011

Uutta ulkoasua

Kuten ehkä joku varmaan on huomannut, n-elikot.net sivusto on poistunut käytöstä. Aika ei vaan riittänyt sivujen päivittämiseen. Bloggeri saa nyt alkaa toimittamaan kotisivujen virkaa ja pikkuhiljaa siirrän sivuille tietoa.

Päivittäminen näin blogin kautta on helpompaa ja pysyypä kuulumisetkin paremmin ajantasalla.

-Pia-

lauantaina, marraskuuta 05, 2011

Pikkumies McGyver

Taidetaan vaihtaa Haka Hakkaraisen nimeksi Houdini tai McGyver, sen verran kekseliäs kaveri näytää olevan. Ainakin, jos kyseessä on portin läpi tuleminen.

Koirat ovat joutuneet olemaan viime viikolla sellaisia 3 tunnin keskenään päivällä ja Haka on eristetty pesuhuoneeseen turvaportilla ja kompostiverkkoviritelmällä, koska huomasimme, että turvaportin raoista Haka tulee läpi mennen tullen. Vaan eipä sitä pidätellyt kompostiverkkokaan, vaikka kolmannella kerralla sidoin verkon kiinni porttiin niin lujaa, että ajattelin Hakan loukkaavan itsensä, jos yrittää tulla läpi. Niin vaan Houdini oli eteisessä vastassa, kun tulimme kotiin... miten se sen tekee, niin sitä voimme vain arvailla. Paras kommentti tuli kyllä työkaverilta, jonka teoria oli, että Vipu tietysti nostaa pikkukoiran niskasta portin toiselle puolelle :D. Nyt sitten pikkukaveri sai tahtonsa läpi ja viettää päivät samassa tilassa isojen poikien kanssa.

Enpä kyllä toisaalta voi pitää tuota Vipua kovin isona, sillä nyt se painii Hakan kans myös sisällä ja Vipu on se, joka vetää rallia ympäri kämppää ja ryttää kaikki matot. Ihanaa, kun veljeksistä on seuraa toisilleen, mutta ei ole kauheen mukavaa leikkiminen pienessä tilassa.

Ihania luonteenpiirteitä alkaa Hakasta löytyymään. On suhteellisen rauhallinen ja osaa hyvin rauhoittua häkkiinsä. Taistelutahtoa löytyy kuin pienestä kylästä, ärripurraa jo vetoleikeissä. Ei pienistä asioista hetkahda ja isot pojat on suuria IDOLEITA, kun ne osaa nostaa jalkaa ja kuopia maata :) ! Ihanaa tutustua tähän uuteen perheenjäseneen!

sunnuntaina, lokakuuta 30, 2011

Kait jo kaverukset

No nih, 5 päivää kesti Vipun "vihat" kakaraa kohtaan ja sit tuli ensimmäinen leikkiinkutsu. Kait se huomasi, ettei pentu lähde mihinkään, joten otetaan vähän mittaa siitä. Kampi yrittää edelleen häipyä pennun näköpiiristä mahollisimman kauas, muttei Kampi kyllä olekaan koskaan ollut mikään leikittäjätyyppi. Vipun kans Kampi leikki pentuna lähinnä örinäleikkejä niin, että Vipun pää oli Kampin suussa... Hakan kans ei ainakaan vielä leiki sellaista.

Hakan kans on helppo kulkee "lenkeillä". Muistan kun Vipulla saman ikäisenä meni puoli tuntia kulkea 100 metrin matkaa, kun se roikku koko ajan hihnassa tai lahkeessa, eikä neljä jalkaa tahtonut millään olla yhtä aikaa maassa. Haka painaa menemään kuin "vanha" tekijä. Välillä vaan pysähtyy rapsuttamaan "kirppupantaa" ja taas jatketaan. Jos on isojen poikien kans samalla lenkillä, niin on hirvee kiire pysyä koko ajan poikien matkassa ja voi niitä ihailevia katseita, kun pojat nostaa jalkaa tms. Nii, ja kasvattajalle tiedoksi, sienet ei enää kiinnosta, sillä niitä löytyy meidänkin takapihalta, muttei ole maistunut Hakalle.

Sit vähän kuvasarjaa miten isoveli kouluttaa pikkuveljeä:

V: Katsoppas rääpäle, tässä on keppi
V: Kepeille tehdään huolellisesti kuoppa ja ne piilotetaan sinne
V: Katso nyt velisein oikein tarkkaan, jotta ens kerralla osaat ihan ite


Sitten katotaan pärjäätkö sä isojen poikien juoksussa

Ensin kiihdytetään

Seuraavaksi takaa-ajetaan

Lopuksi hyökätään

Huh, olipas siinä oppitunti. Kyllä mä vielä joku päivä näytän mistä ISOT pojat on tehty!
 -Pia-




maanantaina, lokakuuta 24, 2011

Haka Hakkarainen

Saammeko esitellä laumamme tuoreimman jäsenen Kipazin Dorati "Haka". Rakkaalla lapsella on jo monta nimeä: HakaPiu, PikaHau, Hakkarainen jne.


Valitettavasti esitettäväksi ei ole kuin yksi kuva, koska loput on kamerassa ja kamera piuhoineen tällä hetkellä ulottumattomissani. Haka on reipas pieni länderinalku. Kotimatka 650 km meni tosi hienosti. Ensimmäiset 20 min. oli pientä vikinää ja sen jälkeen kaveri pisti nukkumaan. Pissat ja kakat tuli taukopaikoilla hienosti ulos ja yhdesti syötiin ruokaakin. Helppo tapaus on tähän mennessä ollut: pissit ja kakat tulee upeasti ulos, eikä arista pimeetä eikä märkää. Kasvattajalle kuuluu iso kiitos tästä viitseliäisyydestä. Me ollaan päästy helpolla :)!

Isot pojat ei oo hirveen innoissaan ollu uudesta tulokkaasta. Kampi haluais muuttua näkymättömäksi ja Vipu yrittää ärinällään pelotella Hakasen pois. Haka on omaksunut taitavan möyrimistyylin yrittäessään tehdä tuttavuutta lähinnä Vipun kans :). Se on kuin pieni maan matonen mielistellessään. Luulenpa, että ei mee montakaan päivää, kun Vipu taipuu lapsosen tahtoon :).

Hakkaraisen tulevaisuuden suunnitelmat on vielä aivan auki. Annetaan lapsosen kasvaa ja katsellaan mitä siitä tulee :)!

-Pia-


lauantaina, lokakuuta 15, 2011

Papparaisen kuulumisia

Lupasinpa kertoa niitä papparaisen kuulumisia. Viimetalviset iho-oireet palasivat taas Kampin elämään kesällä, kun yritin vaihtaa allergiaruokaa kevyeen versioon. Paluu takaisin vanhaan tuttuun ei tuottanut toivottua tulosta, vaan nivuset, takatassut ja parta punoittivat edelleen. Tassut ja nivuset kutisivat selvästi, sillä Kampi nuoli niitä aina yksin ollessaan. Oireena oli myös ajottaista normaalia runsaampaa veden juontia.

Netistä keräsin kokemuksia ja tietoa ja päätin, että Kampi siirtyy kokeilemaan kotiruokaa. Tein porkkana-kesäkurpitsa sosetta ja lisättiin joukkoon kalkkunaa. Lisäksi siirryimme pesemään tassut joka lenkin jälkeen, rasvaamaan nivusia ja lisämään ruokaan Molkosaania. kävimme Homeopaatin juttusilla ja saimme sieltä avuksi homeopaattisia. Oireet alkoivatkin lieventyä huomattavasti. Nyt Kampi syö Murren murkinan kalkkuna-kasvis pötköjä ja yritämme kaikin tavoin vältellä eniten allergiaa aiheuttavia ainesosia.

Kampin vaivalistaan saa lisätä myös virtsankarkailun, jota esiintyy levossa. Eläinlääkärin virtsa- ja verikokeissa ei näkynyt mitään poikkeavaa, joten luultavasti virtsankarkailu on seurausta kastroinnista, ruoanvaihdosta ja vanhuudesta. Seurailemme tilannetta tässäkin asiassa.

Muuten Kampi on ihana pirtsakka papparainen. Spurttailee Vipun kanssa kuin nuori varsa ja viime viikonloppuna kävi humputtelemassa agi-esteilläkin. Elämä maistuu nannalta!

sunnuntaina, lokakuuta 09, 2011

VoiVoi toinen kerta

Tänään siis kokeiltiin toisen kerran miltä tuntuu kisata Voi -luokassa :). Ja kivaahan meillä oli, vaikka pisteillä ei juhlittu! Meno oli ihanan vaivatonta, kun Vipu oli koko ajan mukana menossa  <3 <3!

Tässä kootut selitykset:

Paikallaolo 8 - ei mennyt eka käskyllä maahan. Pikkusen jänskätti mennä piiloon, kun Vipu iski silmänsä ennen kehään menoa vierustoveriin, mut oli maannut kuin tatti :)!

Seuraaminen 7 - suoraan sanoen aika karmeen tuntosta. Mulla tahti ihan liian kova, käännöksissä törmäilin koiraan, askeleissa en muistanut miten ne tehdään jne.

Istuminen 9,5 - Jees!

Luoksetulo 10!!! Tuomarin mielestä 12 pisteen arvonen :DDD

Ruutu 0! Lähetyksessä lähti harhailemaan hieman sivulle, toinen lähetys ja sit lähti ruutuun, mut juoksi ohi ja minä pöljä annoin heti maahan käskyn, jolloin meni ruudun ulkopuolella maahan.

Hyppynouto 9,5! Jees! Hieman vino luovutus.

Metalli 8! työvoitto :)! Se ilettävä kylmä ja kova kapula nousi pienen pyörimisen jälkeen, kun Vipu nosti sen tassullaan pystyasentoon ja sai siitä otteen. Luovutus oli aika hellyttävä, kun istui ensin puolen metrin päähän ja pienellä käsiavulla toi sitten sivulle! On se vaan niin <3

Tunnari 10!!! tuomarin mielestä taas 12 pisteen arvoinen! Nyt luovutuskin oli suora!

Kauko-ohjaus 0! Nyt jo paljon paremman ja varmemman näköiset vaihdot. Ainoastaan ylösnousuissa asteli eteenpäin.

Kokonaisvaikutus 9!

212,5 p. ja 3 -tulos

Vaan nyt riitti kisaamiset hetkeksi. Treenataan liikkeet ensin oikeesti kuntoon ja katsotaan keväällä/kesällä uudelleen!

-Pia-

tiistaina, lokakuuta 04, 2011

Laiskan ihmisen laiska päivitys

Kehtaako tänne edes kirjottaa enää, kun edellisestä postauksesta on niin pitkä aika. Vaikka kukapa se määrittelee, et kuinka usein blogia pitäis päivittää. Minä ite vissiin :).

Eipä kyllä ole kauheesti päivitettävääkään... Tokotreenit on rajoittuneet kotitreeneihin. Meillä on ollut sellaisen 6 viikon porukkatreenitauko. Viime perjantaina päästiin pitkästä aikaa porukan mukaan ja olihan niin mahtavaa :). Harmittaa sikana, kun vuorotyö rajoittaa harrastamista. Onneksi / toivottavasti tämä ei ole loppuelämän tila.

Kotona ollaan jumpattu niitä iänikuisia kakeja, jotka ei muuten vieläkään ole kondiksessa. Pahalta siis näyttää ens lauantain koetta ajatellen :). Mut käydään nyt taas höpsöttelemässä kehässä, kun en näköjään kerrasta uskonut :)! Sitte lupasin Vipulle, et treenataan kaket ja muutkin epävarmat liikkeet kuntoon ja mennään vasta sen jälkeen tuomarin eteen.

Lityin muuten Okk:n jäseneksi ja pistin ilmoittautumisen tokoryhmään... ja kuinka ollakkaan onni potkaisi ja saimme paikan :). Kivaa aloittaa treenit "uusissa" ympyröissä. Tekee varmasti Vipulle hyvää.

Papparaisen elämäänkin on tullut muutoksia, mutta niistä lupaan tehdä piakkoin oman päivityksen.

-Pia-

sunnuntaina, syyskuuta 04, 2011

Tunnari

Laitanpas tämän kisatunnarivideon tänne. Vielä keväällä tunnari oli oikea murheenkryyni, koiralla ei mitään hajua ideasta eikä minulla ongelmanratkaisutavasta. Kaikenlaista tuli kokeiltua, en enää edes muista mitä kaikkea. Olis kait silloin pitänyt kirjata ylös, ettei tee samoja virheitä uudelleen. Ratkaisu ongelmaan oli kuitenkin hyvin yksinkertainen, heitin pois kapuloiden yliarvostamisen ja koiran paineistamisen. (Sarille kiitos ongelmanratkaisusta!)




Kyllä tuosta suorituksesta voi olla ylpeä, vaikka luovutusasento olis voinutkin olla suorempi.

-Pia-

Voittajaluokan korkkaus

Eilen tuli korkattua voittajaluokka Torniossa. Hilkulla kyllä oli, etten olisi perunut koko koetta, sillä edellisenä iltana iski karmea räkätauti. Räkä vaan valui, ja valuu edelleen, solkenaan, lämpö nousi ja kurkkukin kipuilee. Nii ja mietin mä sitäkin, et onko järkee lähtä keskeneräisen koiran kans kokeeseen. Noh, sitten aattelin, et millonkas sitä valmis olis, aina joku liike rempallaan :). Tavoitteen siis nähdä millä mallilla liikkeet ovat ja saada pidettyä koira hallinnassa kaikki liikkeet. Koe meni kuitenkin yli odotusten, Vipu oli skarppina ja näytti parasta osaamistaan <3!!! Mistä olen kaikkein onnellisin, niin VIERAS metallikapula koetilanteessa tuli tosi upeesti :)!!! Se on paljon se! Kakeissa mua nauratti, kun Vipu seisomasta-istumaan vaiheessa hyppäs riemuissaan "takapalkalle" :). Tuomarikin sanoi, et tietää miten ootte kaukoja treenannu :)!

Mut tässäpä pisteet:

Paikallaolo 10
Seuraaminen 9
Liikkeestä istuminen 10
Luoksetulo 10
Ruutu 10
Hyppynouto 10
Metalli 9
Tunnari 10
Kaukot 0
Kokonaisvaikutus 10

Yht. 274 p. ja VOI1

Tavoite siis täyttyi monin kertaisesti! Olen tosi onnellinen, kun nyt alkaa tuntua et vuoden takaiset nuuskimisongelmat olis takanapäin *kop kop*!  Kyllä ton partasuun kans on niin kiva harrastaa :)!

-Pia-

perjantaina, elokuuta 26, 2011

Vanhauusi temppu


Vipulla on ollut käytössä etenkin tokossa "Onks kivaa" -temppu. Temppu näyttää aikalailla kuvan kaltaiselta jutulta. Sitä on voinut käyttää helposti vaikka tokokokeessa, kun tietämättömälle temppu näyttää lähinnä ilosta hyppivältä koiralta.

Nyt Vipu on keksinyt, että tästähän voisi vaikka hypätä syliin. Länderithän tunnetusti ovat taitavia syliin hyppäjiä ja niin Vipukin on. Minä vaan en ole koskaan sitä ottanut kiinni. Paitsi sitten yks päivä, kun se hyppäsi niin sopivasti suoraan käsien väliin. Ja arvatkaapa, mitä nyt tapahtuu, jos en ota kiinni! Herra lösähtää maahan ölähtäen ja katsoo mua, et "HULLU, kun et ottanut syliin". Sinne meni siis sekin temppu, sillä tokokokeessa ei taidettaisi kovin hyvällä katsoa syliin hyppäävää koiraa?!?

Tokosta puheen ollen, huvittaa lähinnä tämän hetken tilanne. Hoksasin yks päivä, et tokohyppyä ei olla otettu ainakaan puoleen vuoteen. Tänään sitten pääsin sen ottamaan ja jätkähän kiersi hypyn aina palatessa. Ok, hieman kostea nurmi saattoi olla syynä kiertoon, mutta ei paljon tuonut mulle varmuutta liikkeen osaamisesta. Mut hei, näillä mennään viikon päästä kokeeseen. Ellei sitten iske "ramppikuume" tai jotain.

Sitä ennen kuitenkin jännitetään viikonlopun agin piirinmestaruuskisoja ja Vipun sisarpuolten syntymää, jotka syntyvät kasvattajan luona hetkenä minä hyvänsä :). Tsemppiä sinne synnytyssaliin!

Niin ja se tärkein vielä! Vipun lapsoset täyttävät tänään 2 -vuotta!!! ONNEA ja riemukkaita hetkiä Aida, Taika, Nafta ja Toby!

-Pia-

keskiviikkona, elokuuta 17, 2011

Lottovoitto, kiitos!

Kamalaa, kun elämä on kiireistä. Ei kerkee nukkumaan, ei kerkee treenaamaan, ei kerkee istumaan, ei kerkee rentoutumaan, ei kerkee surffaamaan saatikka tänne kirjottamaan. Huoh!!! Lottovoitolla elämä helpottuis huomattavasti... kait!

Pikaisesti kuitenkin meidän tokokuulumisia. Voittajan liikkeet alkais olla ns. paketissa. Kaikki liikkeet on jollain mallilla ja onnistuessaan ihan hyvälläkin. Metalli on edelleen epävarmin liike, siihen pitäisi saada rentoutta mukaan. Treenimäärät on naurettavan vähäisiä, mukaan pitäisi saada vieraita koiria ja kisanomaista treeniä. Kaikesta huolimatta ilmoitin partasuun kisoihin :P. Siellä, jos missä sitä kisanomaista on hyvä treenata ;). Ei vaan, lähdetään tietysti tekemään parastamme ja katsotaan mihin se riittää. Tosissaan, mutta ei totisesti!


Kapulapeli käynnissä

Metallikin tulee kuin huomaamatta :)

Tunnarikaupulat tarkkailussa

Nuuh, nuuh, olisko se tää?!?

Tarkka neesu tekee työtä...

Vipun nenu ei erehdy,  oikea kapula löytyi!
Jaa, ai mitenkäkö projekti edistyy?!? Niin ja näin. Kahden viikon jälkeen Kampin paino oli noussut 0,5 kg :O ja ei minullakaan ole paljon viisari alaspäin värähdellyt. Vaan Kampin kohdalla katsellaan ja haetaan vielä oikeaa suhdetta ja ruoan sopivuutta, sillä takajalat ovat taas epäilyttävästi alkaneet punertaa :(. Positiivista muutosta on kuitenkin tapahtunut minun liikkumisessa. N. 80 km tulee viikossa pyöräiltyä normaali lenkkien päälle. Laskin yks päivä, et viikossa tulee lenkkeiltyä arviolta 10 tuntia yhteensä. Enempään ei taho aika riittää :(.

-Pia-

sunnuntaina, heinäkuuta 31, 2011

Laihdutuskuurille

Meijän pappakoira on päässyt vähän niin kuin varkain pyöristymään. Kastrointi, sopivan ruoan etsiminen ja aktiivielämästä elääkkeelle siirtyminen ovat kaikki varmasti vaikuttaneet tähän asiaan. Meidän muskelimiehestä on nyt tullut hieman vatsakas :). Kampin paino on koko aktiivisen aikuisiän ollut 14 - 14.5 kg. Eilen pappa jotui kohtaamaan todellisuuden (siis minä jouduin :)) ja kotipuntarimittauksessa pappa painoi 15.2 kg :O Huh, Huh!! Ei muuta kuin etsimään Kampille sopivaa ruokaa. Onneksi löytyi vehnätön vaihtoehto seniorille, joka on nyt siis kokeilussa. Toivotaan, että passaa!

Vaan kukas sitä yksin haluaa laihduttaa?!? Kampihan tarvitsee vertaistukea ja emmännästä kyllä löytyy ylimääräistä, mistä pudottaa. Tässä tilanteessa toivoisin vaan olevani koira... että joku vaan pistäisi aamulla kuppiin pöperöt ja sanois " näillä on päivä pärjättävä, illalla tulee seuraava satsi"! Jääkaapille eikä kauppaan olisi omin avuin asiaa. Pah, nyt täytyy vaan kaivella oma sisu esille, on sitä joskus aijemminkin löytynyt!

Voi siis olla, eää joudutte mahdollisesti lukemaan tämän projektin edistymisestä täällä blogissa, sillä julkinen laihduttaminen tunnetusti on se paras moottori :). Koittakaa kestää tai skipatkaa yli!!! Tavoitteita?!? Kampi -0.7 kg ja minä -6 kg... ainakin näin aluksi.

- Pia-

tiistaina, heinäkuuta 26, 2011

Etelänturnee + uusi naapuri

Kesän lomareissu tehtiin nelipäiväisenä turneena. Kovasti etukäteen suunniteltiin reissua ja mietittiin, otetaanko koiria mukaan ollenkaan, sillä tiedettiin, että niiden "kohtalo" on olla aika paljon autossa. Ei sillä, molemmat ovat ihan mielellään autossa ja Vipu varsinkin on huomattavasti rauhallisempi siellä, kuin jossain vieraassa paikassa esim. oven takana. Meillä on myös lukkoon saatavat veräjät, joten kuumakaan koirille ei tule, kun konttia voi pitää huoletta auki vaikka kaupungissa.

Lomareissu aloitettiin vierailemalla Kampin ja Vipun kasvattajan luona. Olipas ihanaa vaihtaa kuulumiset kunnolla, kun ei edes kasvattitapaamiseen päästy. KeVe viihtyi mainiosti, kun sai syöttää "maasuja", silittää "Keettua", "Viia", "Selloa" ja "Totoa" ja ennen kaikkea leikkiä "setän" kanssa :D! Kipalasta jatkettiin matkaa Turkuun. Sää näytti uhkaavalta, sillä jo lähtiessä ukkosti. Muutimme hieman suunnitelmaa ja menimme ensin kavereiden uutta taloa katsomaan ja sään kirkastuessa suuntasimme "muumimaailmalle" (KeVen sanomaa). Siellä kerettiin moikata ja halia muumihahmot ja kiertää paikat, kunnes taas ukkoskuuro yllätti. Ja me tietysti olimme unohtaneet sateenvarjonkin autoon. Parkkiaika raksutti uhkaavasti kohti loppuaan, joten minä uhkarohkeana lähdin sadetta uhmaten juoksemaan autolle. Ei kauheesti siinä hetkessä naurattanut (myöhemmin kylläkin :D), kun rillit menivät huuruun siitä järkyttävästä kosteudesta ja hönkäilystä, auto oli hukassa ja vaatteet alushousuja myöten likomärät. Onneksi auki oleva kontti paljasti auton suht nopeasti. Siinä sitten istuin autossa likomärkänä katselemassa salamointia reippaan puoli tuntia.

Ette voi uskoa miten tuon kokemuksen jälkeen lämmin suihku maistui nannalta. Vaikka kesäsade on lämmin, niin kyllä sitä vaan kylmä tulee märissä vaatteissa. Loppuilta kului nauttien hyvistä lenkkeilymaastoista, grillauksesta, iloisista lasten äänistä sekä ihanista ystävistä :)!

Seuraavana päivänä oli aika jatkaa matkaa kohti Raumaa ja agikisoja. Vähän meinattiin eksyä kisapaikalta, mutta kerrankin uudesta teknologiasta oli apua ja selvittiin perille. Ensin koirien lenkitys ja sitten hieman haastavaa reittiä pitkin rattaiden kanssa kisapaikalle. Täytyy kyllä sanoa, että on virkistävää välillä käydä vierailla kisapaikoilla suorituksia katsomassa. Näkee uusia pareja, hienoja suorituksia ja silti aina löytyy joku, jonka kanssa voi vaihtaa kuulumisia :)! Ja tuloksista sen verran, että hyppyradalta Pasi ja Vipu nappasivat nollavoiton ja agiradalta tuli 10 rimasta ja muurin ohituksesta.


Hyppyradan video

Kotimatkalle lähdettiin ajatuksena ajella kotiin asti. Matkalla mieli kuitenkin muuttui ja yövyttiin vielä Alahärmässä. Kiva reissu, vaan kyllä aina on mukava palata kotiin.

Reissun aikana naapurilampeen oli muuttanut joutsen. Oli niin kaunis, että oli pakko käydä hakemassa kamera. Ja kesy oli myös, sillä koiruudet saivat aivan rauhassa mellastaa lähellä ja Vipu haki keppiäkin läheltä.





tiistaina, heinäkuuta 12, 2011

Rekkuset riekkuu rannalla ravistellen

Kaunista kesäpäivää vietettiin koko perheen voimin Hailuodossa. Mantereella salamoi ja ukkosti komeasti, mutta me vaan polskittiin poutasäässä. Okei, olin kyllä saada sydänkohtauksen, kun salama iski lautan lähelle. Ihanaa oli, kun koirat saivat juosta vapaana rannalla ja KeVen vesileikkejä pystyi seuraamaan samalla.

 
Komea rankkasade merellä
Tuulivoimaloita

Poserausta rannalla
Vipu on kasvattanut siivet 

Uimamaisteri

Ilmeet kertovat mielipiteet veden räiskyttelystä ;)

Seuraavaksi sarjassamme höntit ilmeet :)


Vipun ravistusoperaatio

Kampi pistää rupelit käyntiin

Rupeleilla lentoon...

Tarvitaan vielä hiaman harjoitusta
-Pia-

sunnuntaina, heinäkuuta 03, 2011

Juhlia siellä ja juhlia täällä

Niin on taas ollut kaikenmoista hommaa, ettei ole kerennyt tätäkään päivittää. Eipä kyllä ole paljon koiramaisia tapahtumia ollutkaan.

Pakolliset perhejuhlat estivät meidän osallistumisen kasvattitapaamiseen. Samana viikonloppuna olleet SM -kisatkin jäivät välistä. Ei tosin Vipulla ollut sitä tuplaakaan... joten ainoa mahis olisi ollut osallistua joukkuekisaan. Toisaalta harmi, että muu elämä sekoittaa välillä näitä koiraharrastuksia, mutta onneksi oli sentään hauskat ja onnistuneet juhlat :)!

Myös työt sekoittaa pahasti koiraharrastusta. Kesän kaikki kivat rientolot jää nyt välistä, kun ei sitä lomaa ole. Ja se ainut mahdollinen kesäreissu taitaa olla omistettu neidille, partakaverit jää kotiin. No onneksi tämä ei ihan niin synkkää ole, kuin miltä vaikuttaa. Ollaan me vähän tokosteltu treeniporukan kans ja lenkkien lomassa ja Pasi kävi saamassa agilityoppia eilen Niinun kurssilla :).

torstaina, kesäkuuta 16, 2011

Todistetusti hyväkäytöksinen :)

Eilen toteutui se pitkään "sitten joskus" -listalla ollut koe eli osallistuin Vipun kans BH -kokeeseen (käyttäytymiskoe).

Kaameeta, miten sitä voikaan jännittää ennen koetta. Jännitystä lisäsi vielä se, että treenimäärä oli ollut minimaalista. Joku 4 kertaa olimme käyneet treenaamassa tottisosuutta kentällä ja kaupunkiosuutta ehkä 2 kertaa. Tottis mua enemmän jännitti, sillä tiesin, että kenttä on mustanaan mäkäräisiä ja paikallaolo kestää kauan. Tokopohjasta onneksi on paljon apua BH:ssa, mutta seuraamisen kaaviot pitää muistaa itse ja se tuotti myös mulle päänvaivaa. Jännitystä lievitti onneksi sopivasti lämmin keli.

Kisapaikalla selvisi nopeasti, että meidän parina on tuttu koirakko, luojan kiitos! Kovasti pelotti etukäteen se, että jos sattuu pariksi joku häiriöherkkä tapaus, joka vaikka mielellään ottaa matsia pienten länderipoikien kanssa. Onneksi pelkoni oli turha! Olin neljäntenä suorittajana ja menimme ensin paikallaoloon. Mäkäräisiä tosiaan oli pilvin pimein kentällä ja itelläkin oli tukalat olot, kun en viittinyt kauheesti huitoa käsillä eikä mulla ollut hyttysmyrkkyä. Vähän ennen ajan loppumista alkoi takaani kuulua pientä piipaamista. Tukalat olot oli Vipullakin, sillä koskaan aiemmin en ole sen kuullut piipaavan. Mutta hyvin jätkä pysyi koko pitkän ajan paikoillaan. (Pitkä aika tarkoittaa sitä, että paikallaolo kestää sen aikaa, kun toinen pareista suorittaa seuraamisosuudet. Parin nopeudesta siis riippuen n. 5-7 min)

Tästä se lähtee. Parina Pauliina ja Rumba

Jättö paikallaoloon

Seuraamisosiossa remmiseuraaminen on karmeeta :(. Jätkä oli kuin päivälenkillä ja nuuskutteli maata. Heti kun remmi irrotettiin, niin Vipu tajus mitä oli tekemässä ja teki hyvää seuraamista :). Istumisessa annoin tarkoituksella käsiavun, mutta maahan meni tosi hienosti ja ihanan vauhdikas luoksari suoraan sivulle. Loppupalautteessa oli hauskaa, kun tuomari ensin kehui ja sitten antoi korjaavaa palautetta tyyliin " sitten seuraavaa koetta varten kannatta istumisesta jättää käsiapu pois." Seuraavaa koetta tuskin tulee ainakaan Vipulle, ellei ländereille pikapuoliin tule PK -oikeuksia :D.


Henkilöryhmän kiertämistä


Ja kun tottisosuus oli läpäisty, nii ei kun kaupunkiosuudelle. Se ei kyllä jänskättänyt juuri yhtään, sillä Vipuun pystyn hyvin luottamaan ohitustilanteissa ja varsinkin, kun  tukena ja turvana ei ole Kampia. Kaupunkiosuus menikin yli odotusten. Ei suurempaa vetämistä ja ohitettaviin koiriin/pyöriin/rullaluistelijoihin Vipu suhtautui välinpitämättömästi, samoin kuin yksin kiinni ollessaan ohittavaan koiraan.

Kaupunkiosuudella ohituksia

Rullaluistelijan ohitusta

Minne se mamma katos?


Vipun nimen eteen saa siis täst edes lisätä BH -tunnuksen :D! Suosittelen kyllä kaikille osallistumaan kokeeseen, ei ollut niin paha kuin alunperin ajattelin.

-Pia-