Muuttoruljanssi kuumimmillaan. On se vaan niin raskasta. Vihaan sitä suorastaan! Vaikka kuinka tavaroita pakkaisi, niin tuntuu, ettei ne koskaan lopu. Nytkin ollaan jo kolme päivää muutettu ja vielä on ainakin puolet jäljellä ja siivous siihen päälle. Toki on ihanaa päästää "uuteen" kotiin ja laittaa siellä kaikki järjestykseen.
Jotain hyvääkin tässä muuttamisessa: tulee inventoitua samalla kaikki kamat läpi. Laatikoiden kätköistä löytyi hauskoja historiallisia muistoja. Kas kummaa, niiden parissa aika vierähtää nopeasti. Historiallista tosiaan, sillä joukossa oli mm. Diplomi osallistumisesta Collieyhdistyksen agileirille v. 1994 ensimmäisen koirani Roopen kanssa. Siellä meitä koulutti mm. Jämsän Jarmo ja Gumplerin Kai. Pikkasen hymyilytti, kun muistelen matkaamme 100A Datsunilla Kajaaniin. Koslalla pääsi jotain kuuttakymppiä ja bensaletku vuoti bensat matkalle. Ja me tytöt vaan ihmeteltiin, että mites tätä näin usein pitää tankata :)! Mutta tuolla reissulla syttyi mulla jonkinlainen lamppu ja matka positiivisempaan koirankoulutukseen alkoi.
Kätköistä löytyi myös ensimmäisen agikisan lähtölista (Kempele, 31.7.1994). Muistan kun tuon collieleirin jälkeen Gumpler piti meille kahden viikon "tiukan" koulutusjakson ja sitten mentiin kisoihin. Roope tuskin osasi edes kaikkia esteitä, mutta kaikkein eniten pelkäsin, että machomies lähtee kesken radan naisiin. Vaan ei lähteny ja tuloskin saatiin :). Hauska oli lukea lähtölistasta "vanhojen pierujen" nimiä, osa kadonnut harrastuksen parista ja osa vieläkin mukana. Itse lähtölista oli hieno vihko, jossa jokaisesta kilpailevasta koirakosta oli kaikki mahdolliset tiedot. Jos vielä nykyäänkin tehtäisiin samanlaisia vihkosia, ne taitaisivat olla melko paksuja kirjoja. Nykyäänhän listat lentävät suoraan roskiin.
Vuodelta 2002 löytyi päiväkirja, johon olin analysoinut erästä kisaa Konstan kanssa. Olipa iloinen yllätys huomata, että on oikeasti kehittynyt koiran ajatusmaailman lukijana. Enää ei kyllä tulisi mieleenkään syyttää koiraa "pottuilusta radalla", niin kuin vielä näköjään tuolloin olin tehnyt. Nyt kyllä menen mielummin katsomaan peiliin.
Siinäpä pieni historiapläjäys, nyt KeVe kutsuu.
-Pia-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti