Pari päivää on mennyt totaalisessa nettipimennossa, kun nettitikku sanoi poks ja uutta metsästettiin pari päivää. Tämä oli jo toinen tikku, joka meillä on heittänyt toimimasta syystä taikka toisesta. Taitaa olla sutta ja sekundaa. Vaan hyvää se teki olla ilman nettiä. Siinä kyllä huomas miten paljon aikaa päivässä kuluu koneella, kun nyt kerkes tehä vaikka mitä. Leipoakin molempina päivinä :)! En muista millon viimeksi oisin leiponu... täytyy useammin pitää noita netittömiä päiviä.
Vaan sitten itse asiaan. Elikkäs noihin koiriin... tai tarkemmin ottaen Vipuun. Vipulta ja Pasilta on puuttunut tuplanolla oikeudesta osallistua SM -kisoihin. Muutamiin kisoihin Pasi oli ilmottautunut tähtäimessä nollien "metsästys". Ei kuitenkaan mitenkään "verissä päin", vaan lähinnä kokeiluluontoisesti, jos vaikka onnistaisi. Keminmaasta tuplaa ei tullut, joten viimeinen mahollisuus parille oli Kajaanin kisoissa.
Kajaanin kisat järjestettiin Paavolassa. Itselläni oli tuosta paikassa nostalgisia muistoja agiuran alkuajoilta, vuodelta -94, kun Roope -collien kanssa viipotin samaisella kentällä collieleirillä. Paras muisto tuolta leiriltä oli, kun mulla, silloin vielä erittäin vihreällä koiranomistajalla, syttyi koirankoulutuksessa lamppu... se niin tärkeä positiivinen ajattelu -lamppu.
Takaisin nykypäivään :)... Pasi on kyllä melko kovahermoinen kaveri, kun viimeisissä mahollisissa skapoissa otti sitten sen tuplanollan. Eka rata oli sujuvan näköistä menoa. Toisella radalla pari kertaa tassut rapsahti rimoihin. Tällä kertaa onni oli puolella ja rimat lujasti kiinni, kun eivät kolisseet alas.
Jos olin leijunut tuosta tuplasta pilvissä, niin tänään Vipu kyllä pudotti minut korkealta ja kovaa. Tokon iltakisat olivat ohjelmassa. Tunnelmat ennen kisaa olivat hyvät, vaikka olinkin aika väsynyt. Ennen paikallaolon aloitusta huomasin, että Vipu on erityisen kiinnostunut viereisestä kultaisesta noutajasta. Kaikki meni kuitenkin paikallaolossa hyvin ja saimme siitä 10p.
Jollekkin kerkesin jo kehua, että ihanaa kun Vipu tekee kuitenkin töitä, vaikka "naiset" kiinnostavatkin. Eipä olis kannattanut kehua. Seuraaminen meni vielä joten kuten 7p. Sitten alkoi se armoton nuuskiminen!!! Maahan menossa seuras ihan missä sattuu, meni maahan, mutta jatkoi nuuskimistaan. Luoksetulossa suunnitteli hetken pysähtyvänsä, mutta jatkoi sitten nuuskutteluaan. Seisominen ei ollut enää sinne päinkään ja noutokapula ei kiinnostanut yhtään. Keskeytin sitten kokeen siihen!!! Vipu oli ihan kuutamolla ja hajujen maailmassa! Vaikea sanoa, mikä oli syynä tähän?!? Hienoista lohtua tuo se, ettei siellä muillakaan mennyt nappiin. Ei yhtään ykköstulosta avoimessa.
Nyt pidetään hienoinen tauko tokoista ja annetaan pölyn laskeutua... uudella innolla sitten taas kokeilemaan!
-Pia-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti