tiistaina, heinäkuuta 12, 2011

Rekkuset riekkuu rannalla ravistellen

Kaunista kesäpäivää vietettiin koko perheen voimin Hailuodossa. Mantereella salamoi ja ukkosti komeasti, mutta me vaan polskittiin poutasäässä. Okei, olin kyllä saada sydänkohtauksen, kun salama iski lautan lähelle. Ihanaa oli, kun koirat saivat juosta vapaana rannalla ja KeVen vesileikkejä pystyi seuraamaan samalla.

 
Komea rankkasade merellä
Tuulivoimaloita

Poserausta rannalla
Vipu on kasvattanut siivet 

Uimamaisteri

Ilmeet kertovat mielipiteet veden räiskyttelystä ;)

Seuraavaksi sarjassamme höntit ilmeet :)


Vipun ravistusoperaatio

Kampi pistää rupelit käyntiin

Rupeleilla lentoon...

Tarvitaan vielä hiaman harjoitusta
-Pia-

sunnuntaina, heinäkuuta 03, 2011

Juhlia siellä ja juhlia täällä

Niin on taas ollut kaikenmoista hommaa, ettei ole kerennyt tätäkään päivittää. Eipä kyllä ole paljon koiramaisia tapahtumia ollutkaan.

Pakolliset perhejuhlat estivät meidän osallistumisen kasvattitapaamiseen. Samana viikonloppuna olleet SM -kisatkin jäivät välistä. Ei tosin Vipulla ollut sitä tuplaakaan... joten ainoa mahis olisi ollut osallistua joukkuekisaan. Toisaalta harmi, että muu elämä sekoittaa välillä näitä koiraharrastuksia, mutta onneksi oli sentään hauskat ja onnistuneet juhlat :)!

Myös työt sekoittaa pahasti koiraharrastusta. Kesän kaikki kivat rientolot jää nyt välistä, kun ei sitä lomaa ole. Ja se ainut mahdollinen kesäreissu taitaa olla omistettu neidille, partakaverit jää kotiin. No onneksi tämä ei ihan niin synkkää ole, kuin miltä vaikuttaa. Ollaan me vähän tokosteltu treeniporukan kans ja lenkkien lomassa ja Pasi kävi saamassa agilityoppia eilen Niinun kurssilla :).

torstaina, kesäkuuta 16, 2011

Todistetusti hyväkäytöksinen :)

Eilen toteutui se pitkään "sitten joskus" -listalla ollut koe eli osallistuin Vipun kans BH -kokeeseen (käyttäytymiskoe).

Kaameeta, miten sitä voikaan jännittää ennen koetta. Jännitystä lisäsi vielä se, että treenimäärä oli ollut minimaalista. Joku 4 kertaa olimme käyneet treenaamassa tottisosuutta kentällä ja kaupunkiosuutta ehkä 2 kertaa. Tottis mua enemmän jännitti, sillä tiesin, että kenttä on mustanaan mäkäräisiä ja paikallaolo kestää kauan. Tokopohjasta onneksi on paljon apua BH:ssa, mutta seuraamisen kaaviot pitää muistaa itse ja se tuotti myös mulle päänvaivaa. Jännitystä lievitti onneksi sopivasti lämmin keli.

Kisapaikalla selvisi nopeasti, että meidän parina on tuttu koirakko, luojan kiitos! Kovasti pelotti etukäteen se, että jos sattuu pariksi joku häiriöherkkä tapaus, joka vaikka mielellään ottaa matsia pienten länderipoikien kanssa. Onneksi pelkoni oli turha! Olin neljäntenä suorittajana ja menimme ensin paikallaoloon. Mäkäräisiä tosiaan oli pilvin pimein kentällä ja itelläkin oli tukalat olot, kun en viittinyt kauheesti huitoa käsillä eikä mulla ollut hyttysmyrkkyä. Vähän ennen ajan loppumista alkoi takaani kuulua pientä piipaamista. Tukalat olot oli Vipullakin, sillä koskaan aiemmin en ole sen kuullut piipaavan. Mutta hyvin jätkä pysyi koko pitkän ajan paikoillaan. (Pitkä aika tarkoittaa sitä, että paikallaolo kestää sen aikaa, kun toinen pareista suorittaa seuraamisosuudet. Parin nopeudesta siis riippuen n. 5-7 min)

Tästä se lähtee. Parina Pauliina ja Rumba

Jättö paikallaoloon

Seuraamisosiossa remmiseuraaminen on karmeeta :(. Jätkä oli kuin päivälenkillä ja nuuskutteli maata. Heti kun remmi irrotettiin, niin Vipu tajus mitä oli tekemässä ja teki hyvää seuraamista :). Istumisessa annoin tarkoituksella käsiavun, mutta maahan meni tosi hienosti ja ihanan vauhdikas luoksari suoraan sivulle. Loppupalautteessa oli hauskaa, kun tuomari ensin kehui ja sitten antoi korjaavaa palautetta tyyliin " sitten seuraavaa koetta varten kannatta istumisesta jättää käsiapu pois." Seuraavaa koetta tuskin tulee ainakaan Vipulle, ellei ländereille pikapuoliin tule PK -oikeuksia :D.


Henkilöryhmän kiertämistä


Ja kun tottisosuus oli läpäisty, nii ei kun kaupunkiosuudelle. Se ei kyllä jänskättänyt juuri yhtään, sillä Vipuun pystyn hyvin luottamaan ohitustilanteissa ja varsinkin, kun  tukena ja turvana ei ole Kampia. Kaupunkiosuus menikin yli odotusten. Ei suurempaa vetämistä ja ohitettaviin koiriin/pyöriin/rullaluistelijoihin Vipu suhtautui välinpitämättömästi, samoin kuin yksin kiinni ollessaan ohittavaan koiraan.

Kaupunkiosuudella ohituksia

Rullaluistelijan ohitusta

Minne se mamma katos?


Vipun nimen eteen saa siis täst edes lisätä BH -tunnuksen :D! Suosittelen kyllä kaikille osallistumaan kokeeseen, ei ollut niin paha kuin alunperin ajattelin.

-Pia-

perjantaina, kesäkuuta 03, 2011

Sata totuutta Vipusta

Kesän kunniaksi mua vähän lapsetti :). Vipusta ei tehny tiukkaakaan kehitellä sataa asiaa, Kampista voi olla haasteellisempi keksiä. Lukee ken tahtoo / jaksaa. Malli on bongattu joskus jostain blogista, joten kaikki halukkaat omasta koirasta sata juttua miettimään.

1. Vipu on syntynyt 24.2.2007 Lohjalla
2. Vipun pentueessa on 6 urosta ja 2 narttua
3. Kaikkien pentujen viralliset nimet liittyvät minttuun
4. Vipu on täysin heräteostos, maailman paras sellainen
5. Vipu tuli meille viidenneksi koiraksi
6. Vipu on ensimmäinen virallisesti yhteinen koiramme
7. Vipun ”työnimi” oli Ferrari
8. Vipun työnimi on osoittautunut enteeksi, sillä Ferrarin kiihtyvyydellä mennään joka paikkaan
9. Pentuna Vipusta oli tosi inhottavaa, kun lennokkaat korvat piti teipata




10. Vipu nukkui pentuna mieluiten kainalossa
11. Vipu kunnioitti erityisen paljon Konsta -collietani
12. Vipulla ja Konstalla oli myös aina omat painileikit pystyssä
13. Vipu oli jo pentuna taitava jäljestäjä: kun tulin kotiin, pentu kerkesi karata ulko-ovesta, mennä portaat alas ja juosta suuntaan, josta olin juuri tullut – nokka maassa ja korvat hukassa tietenkin
14. Vipu on neljän ihanan lapsosen isä
15. Yksi lapsista asuu Englannissa
16. Vipun herkkua on meetvursti ja kananfilee
17. Vipu on ronkeli syömisien suhteen, mutta usein on pakko syödä, koska Kampikin syö :)!
18. Vipu jättää yleensä aina ruokaa kuppiinsa
19. Vipu saa aina jälkkäriksi piimää
20. Vipua ei helposti palele, koska sillä on tiivis pohjavilla
21. Vipu nauttii lumihangessa loikkimisesta
22. Vipu on perheemme lellipentu; se on saanut paljon erivapauksia
23. Joskus on tosi ärsyttävää, kun Vipu kulkee koko ajan kotona perässä
24. Koulutuksen kannalta on ihanaa, kun Vipu tarjoaa aina toimintaa
25. Vipun on luonteeltaan kiltti ja hyväntahtoinen
26. Vipu on huoleton hulivili. Sitä ei haittaa, jos masu sotkeutuu tai remmi menee jalkojenvälistä.
27. Kun Vipu haluaa huomiota, se hyökkää puremaan kättäni tai hihaani
28. Vipu hakee myös huomiota pistämällä leuan polvelle tai jalkojenväliin ja tuijottamalla silmiin.
29. Huomiota saa myös, kun hyökkää sukkiin kiinni ja vetää ne jalasta
30. Sukkien vetämistä Vipu harrastaa vain minun kanssani
31. Vipu huutaa, jos se joutuu jäämään portin taakse odottamaan
32. Vipu nukkuu mieluiten ihmisten lähellä; parhaat paikat ovat selän takana tai jalkataipeissa
33. Vipu tykkää matkustaa autossa
34. Pentuna Vipu nukahti syliini, ennen kuin auto ehti edes käynnistyä
35. Vipu ottaa kaikessa mallia Kampista
36. Vipu leikki Kampin kanssa juoksu- ja rähinä leikkejä
37. Vipu lirputtelee Kampin suupieliä ja kiemurtelee sen edessä
38. Vipu ei ole koskaan tapellut niin, että olisi tullut reikää kumpaankaan osapuoleen
39. Vipu rakastaa kantaa ja piilottaa keppejä
40. Vipu syö keppejä

41. Vipu rakastaa pom-pom-pomppimista
42. Vipu hyppää mielellään syliin
43. Vipu tekee reiteeni mustelmia hyppimällä vasten



















44. Vipu rakastaa pyöriä raadoissa tai missä tahansa iljettävissä hajuissa
45. Vipu tykkää uida
46. Vipu haluaa aina hanskan suuhunsa, kun tulen kotiin; kesälläkin :)
47. Vipu rakastaa tappaa kaikki lelut
48. Vipu pelkäsi pentuna agilityesteistä puomia ja keinua
49. Vipu varoo vieläkin siltoja ja portaita, joiden raoista näkee läpi
50. Vipulla meni pari vuotta ”syttyä” agilityyn - nyt agilityn hauskuudesta ei ole epäilystäkään


51. Vipu on äärettömän utelias
52. Vipu on erittäin taitava taskuvaras. Se osaa ottaa makupalat taskuista niin sievästi, ettei taskuihin ole tullut koskaan reikää
53. Vipu haluaa olla lähellä omaa laumaa
54. Uteliaisuudesta ja laumavietistä on ollut suunnaton apu koulutuksessa
55. Vipu on monipuolisin harrastuskoira, mitä meillä on ollut
56. Vipulla on mutkaton luonne, sitä on ollut aina helppo lukea
57. Vipu on rehellinen ja aito tunteissaan.
58. Vipu rakastaa tehdä nenällä töitä
59. Vipu on luonnonlahjakkuus jäljestämisessä
60. Vipu on hormoonihyrrä; pää menee totaalisen sekaisin narttujen juoksuaikaan
61. Vipulta on uhannut lähteä pallit monta kertaa
62. Vipu on kadonnut lenkillä muutaman kerran ja käynyt omilla (nais)reissuillaan (4-5 kertaa)
63. Pahimmillaan Vipu on ollut kadoksissa pari tuntia
64. Kerran Vipu on tullut yksin kotiin reissultaan
65. Normaalisti Vipu on kuitenkin erittäin tottelevainen ja kuuliainen lenkeillä.
66. Vipulla ei ole riistaviettiä (kai)
67. Vipu on käynyt seitsemässä näyttelyssä ja on Fi MVA
68. Vipu osallistui ensimmäiseen viralliseen agikisaan 18kk ja 21pv ikäisenä. Tulos Hyl
69. Vipu on FI AVA ja AVA-H
70. Vipu osallistui ensimmäisiin SM –kisoihinsa 2v 4kk ja 10pv ikäisenä
71. SM –kisojen sijoitus oli 10.


















72. Vipu rakastaa kaikkea lentävää: frisbeetä, lumipalloja, keppejä jne.
73. Vipu juoksee oikeastaan koko ajan irti ollessaan
74. Vipu tulee ”hulluksi” takapiha –sanasta
75. Vipu juoksee takapihan ovelle, heti kun joku kävelee sinne päin.
76. Vipu haluaisi rynnätä takapihalle rähisten Kampin kanssa. (tästä yritämme päästä eroon)
77. Vipu lempitemppu on ”kasi” eli jalkojen välistä pujottelu
78. Vipulla on tokosta koulutustunnus Tk2
79. Vipu aivastelee tokossa. Tämä tapahtuu sivulle tultaessa tai sivuaskelissa silloin kun Vipu käy kierroksilla.
80. Vipu rakastaa pyyteettömästi kasvattajaa, kePoa ja keTyjä <3 <3 <3
81. Ihmisiä, joita Vipu rakastaa, se rakastaa koko sydämestään :)
82. Vipu ei voi sietää sitä, että joku juoksee lenkillä lujempaa kuin se itse
83. Vipu sikailee välillä rähisemällä nartuillekin
84. Vipu ei osaa kulkea hihnassa; se kiskoo kuin pieni eläin eteenpäin
85. Vipu ei yleensä rähise lenkillä vastaantuleville koirille.
86. Vipu haluaisi aina päästä haistelemaan ohikulkeneen koiran jälkiä
87. Vipusta näkee helposti, jos metsässä tulee vastaan koira. Vipu tulee heti luokse.
88. Vipu odottaa ”pappalassa” koko ajan eteisessä, jotta ovi aukeaisi ja pääsisi räkyttämään häkissä asuvalle Turre –koiralle
89. Vipu on ihan tollon näköinen silloin, kun se ei ymmärrä mitä pitäisi tehdä
90. Vipu ottaa makupalat sievästi kädestä
91. Vipu antaa KeVen rutistaa ja paijjata itseään
92. Vipu kutittaa KeVeä nuuhkimalla  niskaa
93. Vipu ei välitä vieraista ihmisistä
94. Vieraat haukutaan ensin pystyyn, mutta jo heti kohta ollaan rapsutettavana
95. Vipu pitää enemmän naisista kuin miehistä
96. Vipun lempipaikka on maata makkarin sängyllä ja tarkkailla ikkunasta ulkona tapahtuvia asioita
97. Vipu saa minut helposti säikkymään puhisemalla ulkoa kuuluvia ääniä
98. Tilanteissa, jotka pelottavat, Vipu pyristelee vastaan kaikin voimin.
99. Vipulla on terveet silmät
100. Vipulla on ollut ongelmia virtsakiteiden kanssa ja hoitona on ruokavalio

-Pia-

maanantaina, toukokuuta 30, 2011

Kisat, tokot ja kesä

Jaa-has, mitään kauheen erikoista ei oo meidän taloudessa tapahtunut viimeaikoina, mut kerrotaan ne vähäisetkin :)!

Viikonloppuna Pasi ja Vipu kurvailivat Kemissä kolmen kisan verran. Hyllyjä tuli taas nippu kotiin tuomisiksi. Keli ei ollut mikään mieltä ylentävä, sillä vettä satoi koko päivän. Noh, ei ne hyllyt vesisateesta johtuneet, mutta pari aika omaperäistä hylkyä silti tuli. Ekalla Vipu luikahti renkaan ja kehikon välistä ja sukelsi suoraan putkeen. Toinen oli ns. tavis hylky, kun meni väärään päähän putkea ja kolmas Vipulle aika erikoinen, kun irtos kerrankin kunnolla ja kävi tekemässä putken omatoimisesti :)! Putkipäivä siis selvästi :)!

Tokon yhteistreeneissä ei olla pahemmin oltu, kun olemme sairastelleet urakalla. Olin vissiin kolme viikkoa enemmän tai vähemmän flunssassa ja siihen päälle vielä KeVen sairastelut. Kotona ollaan treenailtu lähinnä kakeja ja metallia. Metalli menee jo ihan ok: hakee ja nostaa kapulan ja tuo sivulle. Toivottavasti varmuuden myötä saisin pois kapulan pyörittelyn suussa. Kaketkin on alkanut sujumaan ihan kivasti. 2 m päästä voi jo ottaa seiso-maahan-seiso vaihtoja ja ne sujuu TOSI hyvin! Tekemistä löytyy vielä istu-seiso-istu vaihdoissa aika paljon. 10 metriinkin on vielä pitkästi matkaa... Mut hei, kyllä me ne joskus saadaan kuntoon... pakko :)! Nii ja tietysti ne kaikki muutki liikkeet ;)!

Kesä on vielä aivan avoin suunnitelmien suhteen. Voi olla, että lomaillaan vain koko kesä kotimaisemissa, ehkä pistäydytään jossain rientoloissa tai mahollisesti useammassakin :). Kesä kuitenkin tulee ja ne kärpäset :)!

tiistaina, toukokuuta 24, 2011

Aurinkoista agiliitelyä

Sunnuntaina Pasi ja Vipu kisailivat kolmen startin verran. Upea auringonpaiste houkutteli lähtemään koko perheen voimin kisapaikalle, vaikka päivälle tuli pituutta 7 tuntia. KeVe kerkesi torkahtaa pienet päiväunet autossa, joten virtaa riitti temmeltää kisatantereella. Kisat käytiin kahdella radalla ja pohjana oli keinonurmi.

Eka rata oli Lee Gibsonin käsialaa. Haastava keppikulma onnistui hyvin, mutta sen jälkeisestä tilanteesta tuli ensin rima alas ja sitten kielto. Pasilla oli flunssan jäljiltä aivan selvästi käynnistymisvaikeuksia, mutta onneksi loppua kohti suoritukset parani.

Toinen rata oli Eeva-Liisa Pohjasen käsialaa ja kivan näköinen rata. Heti alussa Vipu meinasi suuntautua puomille vaikka piti mennä putkeen. Tästä kielto. Muuten rata ok.

Viimeinen rata taas Leen rata. Rata oli tosi sujuvaa aina keppeille asti, jossa Vipu ei kestänyt Pasi takaleikkausta vaan pomppasi pois. Tältä radalta taas vitonen. Video alla.






Kylläpä naamaa kuumotti kun päästiin kotiin. Kevelläkin oli ihan punaiset posket vielä seuraavana päivänäkin. Petollinen keli, kun aurinko paistoi ja pieni tuulenvire henkäili. Ens kerraksi täytyy muistaa ottaa aurinkorasva mukaan.

-Pia-

tiistaina, toukokuuta 17, 2011

Kymppikerholainen :)

Kampi tänään 10 -vee!
NIIN KOMEA!

Kampi on perheemme Vekkuli velikulta! Herra, jolla on aina pilke silmäkulmassa ja rento elämänasenne :)!

"En mä vielä mikkään vanhus ole!"

Kamppuri on ehdottomasti vauhdin ja toiminnan mies! Agilityhullu, joka menis esteille vaikka pää kolmantena jalkana! Kaveri, joka ei osaa säästellä itseään. Tokoilussa tiemme eivät koskaan kohdannet, sillä itsenäinen tyyppi ei siedä mitään lällyttelyjuttuja vaan haluaa toimintaa isolla T:llä :)! Temput, vauhdikkaat sellaiset, onkin meidän eläkepäivien huvia :)!



Ja tuon koiran luonne; se huokuu vakautta, varmuutta ja luottamusta <3! Sitä ei hetkauta vieraat tilanteet tai oudot paikat. "Möröt" metsässä ensin haukutaan ja sitten mennään katsomaan ja lopuksi vielä pissitään päälle voittajan elkein :). Eläinlääkärissä maataan paikoillaan röntgenissä ilman rauhoitusta, vaikka omistaja on eri huoneessa (vrt. "pikkuveluun", joka tarvitsee rauhoituksen, omistajan viereen ja silti pystyy vielä pyristelemään vastaan :D).

Ja tuon hienon luonteen lisäksi papparainen on vielä hurjan KOMEE <3! Meille se komein länderi maailmassa <3!

Paljon onnea Kampi ja vielä monta monta hienoa vuotta lisää!

T: Pia, Pasi ja KeVe

lauantaina, toukokuuta 07, 2011

Nuori uurastaa, vanha rentoutuu :)

Lupauduin edellisessä tekstissä kertoilemaan meidän mettäkeikasta, joten tässä nyt raporttia sieltä :)! Eli verisissä tunnelmissa lähettiin metsään. Paljon oli tavaraa mukana, kun verijälkeen tarvittavat kamat pakkailtiin kassiin: jälkimerkkejä, verestyssieni, verta, jälkivaljaat ja -liina, sorkka, käsipaperia ja vettä. Lisäksi vielä kaffia ja pullaa, tottakai :)!

Paljon on vielä opittavaa tuosta lajista ja ilmeisesti aion oppia kaiken kantapään kautta, sillä en ole käynyt mitään kursseja lajiin :). Ainoat opit olen saanut viime kesäiseltä kisojenkatsomisreissulta ja netistä. Mutta ainakin metsään mennään ;)!

Eli jäljen suunnistus ja verestäminen tapahtuivat klo 9.30 - 10.30 välisenä aikan. Jälki olisi pitänyt merkata PALJON tarkemmin, sillä verestämisessä menin hieman hukkaan. Noh, ajattelin, et testataan seuraako koira oikeasti verijälkeä vai sitä mihin se on aiemmin opetettu eli jalanjälkeä. Sitten eikun odottelemaan pappalaan 5 tunniksi jäljen vanhenemista.

Kun oli aika lähteä ajamaan jälkeä, Pasi vei hirvensorkan jäljen päähän. Jälki lähti rauhallisesti käyntiin. Vipu haisteli tarkkaan ja pitkään jäljen aloitusta ja ilmeisesti veri hieman jänskätti sitä. Mutta sitten lähdettiin liikkeelle ja tarkasti jätkä ajoi verijälkeä. Tuli siis todistettua, että Vips tekee oikeaa hommaa. Jäljen päässä odotti sitten Vipulle ylläri :). Hirvensorkka oli TOSI jännittävä kapistus. Makupalojen avulla sain sen haistelemaan sorkkaa ja nopeasti jätkä rentoutui. Kun otin sorkan käteeni ja lähdettiin kävelemään pois, Vipu jo hyppeli sorkkaa vasten :)! Ehkä me ensi kertaa varten hieman tutustutaan sorkkaan tarkemmin :)!

Pasi kisaili eilen Vipulla parit agikisat. Aivan niin kuin parin yhteinen sävel olisi löytynyt tai ainakin löytymässä, sillä meno oli hyvän näköistä! Agi -radalta 5 riman pudotuksesta ja hyppäriltä loistokas 0 -voitto! Jarmolle kiitos videoista!

agirata


hyppäri

Ja sillä aikaa kun Vipu uurasti kisoissa, Kampi nautti kotona rentouttavasta hieronnasta. Paapan selkä oli taas jumissa, mutta nyt taas hetken hyvänä :)! Kyllä kelpaa taas kirmailla!

-Pia-

lauantaina, huhtikuuta 30, 2011

Virallisesti AVA-H

Vihdoin ja viimein, useiden sähköpostien ja selvitysten jälkeen, Vipun tittelirivistöön saa lisätä virallisesti FI AVA-H! Eihän siinä mennytkään kuin 8kk ja 1pv :)!

Huisin riemukasta Vappua kaikille :)! Me vietämme päivää metsässä (siitä juttua ehkä ensi kerralla ;))

-Pia-

perjantaina, huhtikuuta 22, 2011

Kännykän testailua ja tokoilun iloja :)!

Houkuttelin Pasin hankkimaan uuden kännykän, vanha kun oli jo aikansa elänyt. Taka-ajatuksena mulla oli tietenkin saada parempi "taskukamera & -videokamera". Aika monesti känny on ollutkin käytössä. Kiva kun saa kuvattua treenejä ja kisoja, ne on usein hyvin opettavaisia :).

Viime viikonlopun kisoista siis napsahti yksi nolla ja video siitä alla. Kisojen kohokohta oli kyllä se, et jokaisella radalla oli huiput kontaktit :)! Puomi tosin voisi olla hieman nopeampi, mutta kaikkeahan ei aina voi saada.



Ja ai että tokoilu maistuu nannalta tällä hetkellä :). Vipu on niin hyvässä vireessä ollu ainakin 8 viimeisintä kertaa. Pakko nauttia nyt, kun tiedän/pelkään, et jossain vaiheessa tulee taas takapakkia. Treenikaverit kyllä väittivät, että minä olisin jotenkin erilainen ja rennompi ja siksi koira olisi mukana. Mutta kyllä kierre on toisin päin, että koira on mukana ja siitä johtuen minä rennompi. Oli miten oli, niin nautin nyt täysin siemauksin yhteistyöstä ja ulkona treenaamisesta.

Ja lähen siis nauttimaan lenkkeilystä, kuvaamisesta ja tokotreeneistä tonne upeaan ilmaan! Ihanaa pääsiäisen jatkoa kaikille!

-Pia-

sunnuntaina, huhtikuuta 17, 2011

Nopsan nopea kuulumiskatsaus

Viimeaikoina tapahtunutta:
- Koko perhe on sairastanut mahatautia :(. Ei voi kyllä suositella tautia pahimmalle vihamiehellekään. Yökkk!
- Itsellä lisäksi vielä reilun viikon kestänyt kuumeilu, pääkipu ja yskä. Tänään eka kuumeeton päivä, jee!
- Viime viikolla Pasi kanto kisoista taas kotiin hyllymateriaalia. Sanoin jo, et mihin nämä kaikki hyllyt kohta mahtuu... vanha vitsi, vanha vitsi!
- Tokoilu on ollut sairaslomatauolla :(. Kentät olis sulat, mut ei oo jaksanut laahustaa kentälle asti. Kotona ollaan  olohuonetokoiltu tunnarin pitämistä, kakeja ja metallia. Hidasta on edistyminen tällä treenimäärällä :(.
- Tänään Pasi matkasi Kokkolaan kisaamaan Vipun kans. Eka radalta tulos 0 sij. 2. ja toiselta hyl. Kolmas on vielä käymättä. Jospa sitä videomateriaaliakin laittaisi tänne.

-Pia-

perjantaina, huhtikuuta 01, 2011

Äksöniä

Laahaa aika pahasti perässä nämä päivitykset... mut koitetaan ottaa vähän kiinni.

Sunnuntaina Pasi starttasi Vipun kanssa kolmen startin verran aksaa. Paljon en radoista osaa sanoa, ko en ite paikalla ollut. Huomattavaa edistystä oli havaittavissa tulospuolella, sillä hylly -putki katkesi :). Ensimmäiseltä radalta tuli hyl 10 putkeen viennissä, kun Vipu lähti Pasin ohjaukseen mukaan. Muuten rata meni kaikin puolin ok.

3A tuomari Marjo Heino

Toiselta radalta upeasti nollavoitto! Rata oli aika haastava, sillä aika vähän missään säkäluokassa tuli nolla tuloksia.

3B Tuomari Marjo Heino
Viimeiseltä radalta palattiin ns. ruotuun, kun pari nappasi sen jo yleiseksi käyneen kolmikirjaimisen pussi -putki yhdistelmästä. Tältä radalta on päivän ainut video. Pientä hipsuilua nähtävissä, mutta hienosti onnistuneita takaaleikkauksia (mitkä ei oo Pasille olleet koskaan helppoja).


Toko maistuu taas nannalta :)! Monta viikkoa on reeneissä ollut mukana ihanan intopiukee partasuu, jota ei oo tarttenu liiemmin motivoida :)! Heti vaikuttaa, et jaksaa huomattavasti paremmin itekkin treenta. Tunnari on mennyt harppauksin eteenpäin, kun jätettiin turhat apuvälineet pois ja annettiin koiran oikeesti tehdä töitä. Kiitokset kaikista vinkeistä kuuluu meidän tokoporukalle... mitä tekisinkään ilman teitä :)! Vieläkö muistaisin ite antaa koiran rauhassa tehä töitä, ilman että paineistan sitä...

Seuraaminen ja käännökset on myös menneet eteenpäin, toivottavasti nyt pysyvästi :)! Metallissa ja kakeissa meillä on vielä PALJON työtä... mutta joskus kirjotan niistäkin, et mahtavalta näyttää :)!!

Molemmat koiruudet saivat viime perjantaina hieronnan. Kampi paappa oli kokonaisuudessaan ihan jumi :(. Urheasti papparainen nautti vaan käsittelystä ja lopussa silmät jo painui kiinni rentouden merkiksi. Onneksi selkä näytti käsittelyn jälkeen huomattavasti paremmalta ja koko pappa rennommalta.Vipulla ei ollut mitään ihmeellistä, vähän etuosa jumissa, mutta sekin aukesi helposti. Onkin se sellainen kumiukko, joten en ihmettele vaikka ei jumeja ollutkaan. Molemmille tilattiin vielä uudet ajat muutaman viikon päähän.

Eipä meillä tämän kummempaa äksöniä ole ollut. Tavallisen tapahtumarikasta arkea :)! Mutta onneksi nyt on viikonloppu, siis nauttikaamme siitä!

-Pia-

keskiviikkona, maaliskuuta 16, 2011

Lumimiehen saalis

Lumimies etsii saalistaan syvältä kinoksesta

Lumimies raataa henkensä edestä löytääkseen saaliin

Lumimies ottaa esiin navigaattorinsa löytääkseen saaliin paremmin

Lumimies maastoutuu, jotta saalis ei huomaisi sitä


Lumimies hyökkää saaliinsa kimppuu ja puree sitä


Lumimies raahaa saaliinsa kuivalle maalle

Lumimies varmistaa vielä, että saalis on taltutettu

Vipu the Rohkea Lumimies

Paappa voi hyvin

Tarja kyseli kommenteissa, et miten Kampi voi. Huomasin, sitten et niin, eipä ole tullut Kampin voinnista kirjotettua. Korjataan siis tilanne :)!

Paappa on parantunut entiselleen kastroinnista. Haava on siisti, veden juonti on vähentynyt normaaliin, levottomuus on kaikonnut ja luonnekin on sama vanha Kamppuri. Ainoastaan ruoka maittaa entistä paremmin. Enää ei tarvitse aamuisin houkutella/käskeä syömään, kuppi on tyhjä alta aikayksikön.

Paappa oikein nuortuu :)





Selvästi Kampi tarttis nyt hierontaa. Siitä on aina selvä merkki takajalkojen "luttuuttaminen". Eli kun tassut punoittaa, niin tietää, et jossain on jumia. Laitoinkin eilen spostia hierojalle, mutta jos sitä en saa kiinni, niin katotaan ens viikolle toista.

-Pia-

perjantaina, maaliskuuta 11, 2011

Ei kerkee, vai kerkeekö sittenkin?

Totaalinen aikapula on taas iskeny koirahommiin... Vai liekö motivaatiopula sittenkin?!? Ottaa kyllä niin päästä, kun tiedän, et tarvittais muutamissa jutuissa jokapäiväistä treeniä ja illalla yheksältä huomaan, et enhän mä oo mitään muistanu tehä :(.

Ei me kuitenkaan ihan toimettomina olla oltu ja se mitä ollaan tehty on ollu ihanaa huomata, et Vipu on tosi tohkeissaan ja pätevänä ! Reipas ja motivoitunut Vipunen on palannut kuvioihin! Ei enää nuuskuttelua eikä narttujen perään haikailuja * kop* *kop*. Tiistaina oltiin AD:n tokoissa kahen viikon tauon jälkeen ja ai, että olin tyytyväinen jäppiseen! Otettiin kunnon häiriöpaikallaoloja, kun Jenni heitteli tunnarikapuloita vierestä ja rapisutteli pussia eikä Vipu suunnitellutkaan lähtevänsä (ei oo kyllä suunnitellu enää aikoihin). Sit hyppynoutoa häiriössä, kun parettain heitettiin kapuloita vierekkäisten hyppyjen yli ja vuorotellen koirat haki omat kapulat. Taas jäppinen oli pätevänä ja lähti vain omasta käskystä :)! Seuraamista ja peruuttamista otettiin epätasaisella alustalla ja hyvin meni jopa peruutukset :). Oli ihanaa lähtä treeneistä kotiin vaihteeksi pää pilvissä :)!



Agitreeneissäkin oltiin eilen koko perheen voimin. KeVellä oli pikkasen hauskaa viilettää villasukat jalassa pitkin hallia. Neiti juoksee jo niin hirveetä kyytiä, ettei mitään mahkuja saada kiinni. Pasi ja Vipu harjoitteli umpiputkea, takaakiertoja ja rytmitystä. Vika kierroksella meno näytti jo tosi hyvältä. Treenien jälkeen lämmitin vielä KeVelle puuron hallilla ja vaihettiin yövermeet päälle. Sitten olikin hyvä antaa neidin nukahtaa automatkalle, riisua kotona päälyvaatteet ja kantaa suoraan sänkyyn. Uni maitto aamuun asti :)!

-Pia-

perjantaina, helmikuuta 25, 2011

Päivänsankari ja toipilas

Tänään on ollut juhlan päivä, sekä huolen päivä. Aloitetaan siitä juhlasta!

Viputti Piputti Pikkalainen, meidän touhupoika täyttää tänään kokonaiset 4 vuotta! Ja edelleen vaan jäppisen eleet on niin kakaramaiset, että vois luulla sen olevan 1 vee :)! Hassun hauska tyyppi sai lahjaksi aksaillan (olis tietty saanu ilman juhlapäivääkin) ja herkkukakun. Katsotaan mitä muuta keksitään jälkitoimituksena.


Kampilla taas oli tänään luopumisen päivä. Lisääntymiskyvystä siis luopui hän. Kampi lähti aamulla kyytiin ja Vipu jäi elämänsä ensimmäistä kertaa yksin kotiin. Hyvin nuorimies jäi ettimään makupaloja ja luultavasti kaikki oli mennyt hyvin, kun vastassa oli iloinen koira. Mutta takaisin Kampiin... hieman hirvitti jättää Kampi aamulla eläinlääkärin hoiviin ja lähteä itse töihin. Iltapäivällä Pasi haki hieman tötteröisen koiran kotiin. Kastrointi oli mennyt hyvin ja haava on siistin näköinen. Pari viikkoa kun jaksetaan ottaa rauhallisesti, niin eiköhän Kampi sitten ole entistä ehompi :).


maanantaina, helmikuuta 21, 2011

Triplahylky

Montako hylkyä sitä pitikään olla SM -kisoja varten? Kaikki taitaa olla jo kasassa ja viime viikonlopulta tuli jopa triplahylky :D! Noh, pääasia, et oli kivaa ja hyvät järjestelyt :). Ja ylpeä saa olla viikonlopun kontakteista (huomaa missä niitä on treenattu) ja pujottelukin onnistui joka radalla.

Tässäpä kaikkien arvosteltaviksi radat sen kummempia selittelemättä:

A3 video
Ratapiirros

B3 video
Ratapiirros

C3 video
Ratapiirros

Pirkolle kiitos videoista!

torstaina, helmikuuta 17, 2011

Kylymää kylymää!

Kylmää on piisanut ihan riittämiin. Tiistaina kun ajeltiin tokotreeneistä kotiin, niin auton mittari näytti -32 astetta. Vaan luojan kiitos, treenataan lämpimässä hallissa :). Kyllä sitä monesti muistelee niitä aikoja, kun näpit ja varpaat oli agitreeneissä niin jäässä, että sattui. Pakkasta saatto olla siis -15, et ei me koskaan sen kylmemmässä olla treenattu. On siis TOSI luxusta treenata lämpimässä ja puhtaassa hallissa :)!

Lekkeily on aika vähäistä. Kolme kertaa päivässä pojat käy pakkasmittarin lukemista riippuen 10 - 30 min lenkin. Tosi lyhyitä pätkiä siis. Viime viikonloppuna oli ihanat kelit päivällä, vain n. -15, ja voitiin ulkoilla pitempääkin lenkkiä. Kuvasaalistakin sain pitkästä aikaa:















Lauantaina on Vipulla kolme agistarttia AD:n kisoissa. Sääennuste lupailee n -20 astetta, joten vielä riittää haastetta lämmittelyssä ja jäähdyttelyssä. Hallissa ei sisällä mahu liikuttaan. Mut eiköhän sitä jotain aina keksi :). Tsemppiä kaikille kisóihin menijöille ja toivotaan, et edes vähän lämpenis!

-Pia-

perjantaina, helmikuuta 11, 2011

Hyvä opettamaan vääriä asioita

Oon harmaahiuksinen mummeli ennemmin kuin uskoiskaan näiden voittaja -luokan liikkeiden kans. Onneksi on luottokampaaja, joka värjää piiloon harmaat, eikä kukaan tiedä meidän vaikeuksista ;)!

Tunnari näytti vähän aikaa TOSI hyvältä. Vipu aivan selvästi teki töitä nenullaan ja etsi omaa piilosta. Haisteli myös vääriä, muttei ottanut niitä. Liike oli niin sanotusti "varma nakki" ja olin niin onnessaan kun kaikki meni "suit sait". Sanonta "elä nuolase ennen kuin tipahtaa" piti tässä(kin) tapauksessa paikkansa. Kun tein testin, että ymmärtääkö Vipu oikeasti mistä on kysymys, niin totuus tuli ilmi. Sieltä tuli sekä oikeat että väärät ja vielä epävarmuutena kapuloiden pureminenkin. Olin siis opettanut Vipun haistelemaan piilotetun kapulan enkä omaa :(. Palattiinpa tässä asiassa siis alkupisteeseen ja aloitettiin toisella tyylillä. Katsotaan, jos se tois paremmin tuloksen.

Toinen murheen kryyni on ruutu. Senkin piti olla piis of kake. Vipu hahmottaa ruudun kaukaa hyvin jo ilman näyttöä. Ruudussa olen käyttänyt pintaa johon on läpätty tassua. Nyt Vipu on sekoittanut pinnan nopeissa maahan  menoissa käyttämääni mattoon, joka on huomattavasti isompi kuin pinta. Pinnalla siis mennään nyt suoraan maahan ja se oli juurtunut Vipun mieleen niin syvästi, että meinasin jo vaipua epätoivoon asian kanssa. Onneksi nyt pikku hiljaa Vipu alkaa tajuamaan, ettei pikkulätkällä mennäkkään maahan vaan seisotaan. Alusta ollaan siis tässäkin asiassa aloitettu.

Tätähän tämä tokoilu on... ylämäkee, alamäkee ja koskaan ei oo valmista :)!

-Pia-