Sunnuntaina Kampilla oli vuorossa kisailua kahden startin verran. Radat olivat Markku Vuorisen käsialaa, joka on käynyt tuomaroimassa Oulussa herra ties milloin viimeksi. Eka rata oli aivan upeaa katseltavaa ohjauksellisesti, mutta yksi ainoa kämmi tai ohjaamatta jättäminen, johti väärään päähän putkeen. Samaan ansaan meni moni muukin.
Toinen rata oli hyvän näköistä puomille asti, josta Kampi otti hiippailu kontaktin ja sen jälkeen meni liekö koiralla vai ohjaajalla vähän pasmat sekaisin. Ensin lentokeinu, sitten kompastus pituudella ja kaiken kruunuksi vielä yksi rima alas.
Maanantaina Vipulla oli koulu. Kerrattiin edellisviikon juttuja ja uusina asioina opiskeltiin luoksetuloa, hampaiden näyttöä ja temppuja. Luoksetuloja otettiin häiriön kera ja hyvin meni, vaikka eka kerralla huusin ”Kampi eikäkö Vipu tule
”. Kiva oli opetella uusia temppujakin. Sitä ei aina muista, miten helposti pentu oppii uusia asioita. Jo parin kerran jälkeen alkoi sujumaan peruuttaminen ja kyljellään makuu. Sorsastuskausi oli alkanut kentän lähellä olevalla alueella, eikä Vipu välittänyt jytkeestä tuon taivaallista. Hyvä niin!
Muuten ollaan vötkistelty kotosalla. Työpäivät Vipulla on mennyt poikien kanssa ihan kivasti, mitä nyt oma peti on saanut kyytiä. Valkoista vanua on ollut joka päivä makuuhuoneen lattia täynnä. Kohta peti on entinen. Pääasia tietty, ettei ala jyrsiin huonekaluja tai löydä mitään vaarallista syötävää. ”Koputtaa puuta”.
Vipu pudotti lauantaina viimeisenkin kulmurinsa. Nyt on huolet niiltä osin ohi. Viimeinen kulmuri kun näytti vähän huolestuttavalta. Uusi oli tulossa jo melko pitkällä, eikä maitohammas vielä liikkunutkaan. Yhden ainoan hampaan kerkesin nähdä Vipulta, muut ovat kai menneet vatsan kautta maastoon.
Nyt Viputti lähti Pasin kanssa liitokouluun. Ties vaikka oppisi siellä liitämään. Kuulumisia sitten sieltä, kunhan pääsen taas koneen ääreen.
-Pia-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti