sunnuntaina, joulukuuta 31, 2006

Hyvää Uutta Vuotta!

Kampilla ei aivan mennyt nappiin vanhan vuoden loppu. Viime tiistaina kävimme sulattelemassa kinkkuja agitreeneissä ja menin Kampin kanssa yhden pätkän. Treenin lopussa Kampi vinkas ja alkoi nilkuttaan. Loppu päivän nilkutti vasenta etusta, mutten löytänyt siitä mitään erikoista. Kampi oli levossa kolme päivää, ja kaikki näytti hyvältä. Naapuriseuralla oli epäviralliset eilen ja päätimme lähteä kokeilemaan uuden hallin pohjaa. Menin Kampilla aloittelevien radan, jossa ei ollut kontakteja eikä pujottelua ja hypyt olivat matalalla. Kaikki meni hyvin, kunnes jäähyttelyn jälkeen huomasin Kampin taas nilkuttavan. Jätimme toisen radan väliin. Nilkutus paheni kotiin tultaessa ja vieläkin nilkuttaa ajoittain. Vaiva näyttäs olevan etusessa jossain lapaluun kohdilla, mutta on vaikee sanoo, kun ei arista mitään. Yritän saada ajan osteopaatille, mutta jos ei sekään auta niin tilaan sitten ajan lekurille.

Eikä tähän Kampin epäonni loppunut. Tämä on Kampin 5. uusivuosi ja ensimmäisen kerran pelkää ihan tosissaan raketteja. Ei auttanut vaikka olemme 15 km päässä Oulun keskustasta aivan maalaismaisemissa. Pauketta on kuulunut klo 18 lähtien, mutta hyvin vaimeasti. Aikaisempina vuosina ei ole reagoinut mitenkään paukkeeseen ja nyt läähättää sängyn alla. Harmittaa, kun en ole mitenkään varautunut tilanteeseen ja nyt koira joutuu kärsimään.

Kaikesta tästä murheesta huolimatta toivotamme teille kaikille oikein riemukasta Uutta Vuotta ja onnea tuleviin koitoksiin!

-Pia ja Pasi

perjantaina, joulukuuta 29, 2006

Paukkuja ja papatteja

Uuden vuoden bileet tuo mukanaan tietysti kaiken maailman papatitkin. Kampi, jolla on ollut jo pitempään ukkosenpelkoa (vuosi vuodelta pahempi), on alkanut vanhemmuuteen myös regoimaan paukkuihin. Reagoiminen on ollut kuuntelemista ja hännänlaskemista alas, toimintakyky on kuuitenkin säilynyt tilanteissa. Eilen, kun tulimme kotiin, niin koulunpihalla kakarat paukuttelivat papatteja ja vähän kovempia jytkyjä. Ensimmäisen kerran näin Kampin reagoivan myös läähättämällä näihin ääniin.

Toi paikkuarkuus on tosi harmittava juttu, mutta en voi syyttää sitä muuta kuin itseäni. Kampin pentu- ja nuoruusaikana on sattunut pari sellaista juttua, joiden luulen olevan syypää paukkuarkuuteen. Pentuna jouduimme tilanteeseen, jossa poliisinäytöksessä ammuttiin pistoolilla emmekä kerenneet kovinkaan kauas näytöksestä. Nuorena treenihallin peltikatolta tulivat lumet automme konepellille, jota Kampi säikähti kovasti.

Onneksi voimme vietää uudenvuoden "maalla" poissa pahimmasta paukkeesta. Kampi voi olla stressaamatta ja me voimme olla stressaamatta Kampin stressiä.

-Pia-

maanantaina, joulukuuta 25, 2006

Maha täynnä makiaa

Huh, kylläpä taas tuli saatua monta suklaista ja marmelaadista pakettia. Niistä on syöty jo kolme . Jotenka nyt loppu syöminen (uskokoon ken haluaa)! Koirat eivät ole voineet paljon herkutella, sillä Konstalla ei ole vielä maha aivan kunnossa. Joululahjaksi saadut luut on laitettu hyllylle odottelemaan ja pojat saa avata paketit sitten kun maha on parantunut. Olen toki aina antanut jotain herkkuja muille koirille, kun Konsta ei ole ollut lähettyvillä. Miki varsinkin on ollut kärppänä paikalla heti kun jotain rapisee.


Vielä muutama päivä nautitaan vapaasta ja joulufiiliksestä ja sitten istahdan taas koulun penkille. Pasi jatkaa lomailua ja palaa töihin vasta ensivuonna. Rökäle!!

-Pia-

lauantaina, joulukuuta 23, 2006

Hyvää Joulua !

Aika on mennyt kuin siivillä joulua valmistellen, viikko sitten on viimeksi kirjoiteltu tänne. Nyt kaikki on ihan viimeistä silausta vaille valmista ja joulun vietto on valmista alkamaan.

Keskiviikkona agilityryhmämme piti vuoden viimeisen yhteistreenin ja samalla "pikkujoulun" eli harjoituksia glögin, pipareiden, torttujen ja muun syötävän ohessa. Tunnelmaa riitti ja neuvoja saatiin muutamissa ongelmakohdissa. Oli myös hauska huomata seuraavan ryhmän tullessa hallille, että heillä oli ollut sama ajatus mielessään eli syömiset ja juomiset kasattiin pöydälle odottamaan.

Perjantai oli siivouspäivä, laumamme pääsi kuitenkin ensin lenkille ja syömään. Sitten käärittiin hihat ylös ja imuri, luutu ja pölyhuiska asettuivat omiin tehtäviinsä kiltisti. Illan kuluessa homma tuli tehtyä ja tänään lienee vuorossa joulukoristeiden laitto ja kuusen koristelu. Huominen kuluu varmaan pukkia odotellessa ja miettiessä, onko tullut oltua kilttinä...

N-elikot toivottaa blogivierailleen ja ystävilleen Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2007!



lauantaina, joulukuuta 16, 2006

Etsivä löytää ja ahneudesta sakotetaan!!

Näin joulun lähestyessä ja lahjoja kääriessä mieli palaa vuoden takaiseen joulunalusaikaan. Pia ja minä olimme olleet lähes koko päivän agilitykisoissa toimitsijoina ja koirat olivat olleet kotona. Miki oli löytänyt muovikassissa olleet suklaarasiat ja päättänyt pistää bileet pystyyn. Kaksi laatikkoa Fazerin suklaata à 350 g kääreineen oli löytänyt tiensä Mikin suuhun. Lähes 10 prosenttia koiran painosta suklaata ei todellakaan ole terveellistä, niinpä ja onneksi Miki oli oksentanut suurimman osan pois. Varmistin olotilan käyttämällä koiran päivystävällä eläinlääkärillä, joka antoi ruiskeen jolla saatiin loputkin karkit ja kääreet ulos mahasta. Eikä siinä mennytkään kuin pari tuntia kun Miki rapinaa kuullessaan ryntäsi paikalle uteliaana, josko hänellekin olisi jotain syötävää!

Älkää siis tehkö kuten meille kävi vaan pistelkää jouluherkut omaan suuhunne!

Pasi


torstaina, joulukuuta 14, 2006

Viikonlopun kisat oli ja meni...

Ajat sitten. Eihän sitä enään edes muista miten meni. Koitan kaivella aivonystyröitäni ja kirjoittaa lyhyen koosteen viikonlopun kisoista.

Kampilla lauantaina ihan kohtalaiset radat. eka radalla jankattiin pariin kertaan pujottelua ja siitä tuli yliaikaa. Mutta sitten teimme "uramme" parhaan puomin kontaktin, kun pääsin juoksemaan puomin ohi ja koira pysähty just oikeaan paikkaan. Toiselta radalta tuli 10. Sunnuntaina ohjaaja oli pihalla kuin lumiukko. Eka rata tuotti vaikeuksia edes muistaa. Mitä siitäkin tulee, kun koko matkan miettii, että mihinkä mentiin seuraavaksi??? Toisella radalla mietin alkua, että miten menis ja menin sitten sillä huonomalla vaihtoehdolla. Siispä hylky siltäkin radalta.

Pasi ja Senta kipittivät neljä rataa. Taisi mennä niin, että molempien päivien eka radat olivat hieman kehnot, mutta toiset radat ihan hyvät. Hugo kisasi vain sunnuntaina tehden kaksi hyvää rataa. Eka radalla Pasi vain hukkasi hetkeksi esteen ja koiran ja siitä "rangaistuksena" hyl. Toisella radalla Pasi sitten kunnostautui tehden nollan sijoituksen ollessa 3. Pasilla ja Hugolla tällähetkellä kasassa 5 SM- nollaa ja meillä hurrrrjat 2.

Konstalle jouduin tänään tilaamaan ajan eläinlääkärille, koska on ripuloinut jo viikon. Maha reistaille aina joskus (onneksi ei hirveen usein) ja ei sitten mene ohi muuta kuin ell -käynnillä. Huomenna mennään sitten ottamaan pari mahaa rauhoittavaa piikkiä.

Kampi aloittaa nyt reilun 3 viikon agilityn totaalisen tauon. Hengähdetään tästä lajista ja aloitetaan ensivuoden puolla uudella innolla. Itse istahdaan ensiviikolla taas koulun penkille vuodeksi. Tuleekohan minusta ikuinen opiskelija??? Toivottavasti ei. Mutta nyt lähen äitin kanssa shoppaamaan.

-Pia-

keskiviikkona, joulukuuta 13, 2006

Länderi Kapun muistoa kunnioittaen!

Aina ei voi ymmärtää elämän tarkoitusta... nuori koira, jolla elämää näkemättä ja kokematta, haasteet ja menestykset edessä, joutuu lähtemään vihreille laitumille. Mieleemme tulvivat ne yhteiset agility- ja länderitapahtumat, joissa koiran tapasimme ja sekä omistajaa että koiraa jututimme.

Aina tälläinen tapaus pysäyttää miettimään sitä, miten kaikki voi muuttua yhdessä hetkessä. Mitä vaan voi tapahtua milloin vaan. Eletään siis hetkessä ja pidetään huolta ystävistämme!

Voimia tätäkin kautta Kapun omistajille ja kasvattajille. Suruviestin voi lukea Länderifoorumista.

T: Pia ja Pasi

torstaina, joulukuuta 07, 2006

Lähes MM -tasoa :-D

Eilen vietimme itsenäisyyspäivää epävirallisten merkeissä. Olin ensimmäiset radat töissä, koska oli meidän ryhmämme vuoro järjestää kisat. Pasi meni Sentalla ja Hugolla 1-luokan radan, jotka meni molemmilla muuten hyvin, mutta taisi molemmat karata A:n kontaktilta.

2-3 -luokan radalle osallistuin Kampilla ja Pasi meni radan Sentalla. Rata oli haastava... kuulemma alku maxien mm -radasta, jossa suomalaiset olivat tehneet virheitä.


Jännitin itsekkin tuota alkua, että miten saan koiran putken (nro 4) kauimpaan päähän, enkä vie sitä puomille tai putken väärään päähän. Ihan hyvinhän se meni ja oikeestaan koko rata meni tosi hienosti. Olis ollut virheetön rata, mutta otin reenin kannalta ja palkkasin Kampin puomille. Lähdettiin muuten toisena ja näyttäs siltä, että lähtö alkupäässä on Kampille tosi hyvä.

Pasille ja Sentalle rata oli todella haastava. 2. ja 3. hypyn välillä oli pyörimistä, eikä Pasi meinannnut saada Sentaa millään 3. hypylle. Okseri meni loistavasti ja siitä pujotteluun asti hienosti. Pujotteluun meni väärin sisään, mutta loppu meni hienosti.

Viikonloppuna kisataan taas. Kampi menee 4 kisaa, samoin Senta ja Hugolle startteja kertyy 2 kpl. Tiedossa on hulina viikonloppu, kun Senta liittyy n-elikot -lauman jatkeeksi, koska "pikkusisko" Ruska lähtee Messariin. Onnea Katjalle ja Ruskalle näytelmiin ja kaikille muillekkin, jotka sinne on menossa.

-Pia-

keskiviikkona, joulukuuta 06, 2006

Hyvää Itseppäisyyspäivää!

Tänään saa olla itseppäinen!

sunnuntaina, joulukuuta 03, 2006

Tonttuilua ja jotain muutakin

Eilen olimme viettämässä pikkujoulua seurakavereiden kanssa. Siitä onkin useampi vuosi kun viimeksi on noissa pippaloissa tullut käytyä. Paljon oli ihmisiä joita en tuntenut ollenkaan, ja sitten oli niitä kasvotuttuja, joiden koirat tietää, mutta joiden kanssa ei kuitenkaan ole koskaan tullut juteltua. Sainpa pikkujouluista yhden uuden tuttavankin, sillä Tokon MM -2 istui samassa pöytäseurueessa ja jatkoi iltaa kanssamme. Terveisiä siis Päiville, oli mukava tutustua! Niinhän siinä kävi, että ajauduin jostain kumman syystä viettämään jatkoja läheiseen bailu paikkaan. Ja voitte varmaan arvatakkin miksi tämä päivä on mennyt suurimmaksi osaksi lepäillen . En kyllä tiedä miksi myös Pasin päivä on ollut jopa vaisumpaa kuin minun, sillä Pasi oli kuskina... tauti on kait tarttuvaa.

No mutta sitten koira-asioihin. Lauantaina kerrettiin käymään myös treenaamassa. Ensin vedettiin Vilmalle ja Minnalle treenit. Pasi otti pitkästä aikaa myös Hugolle treeniä. Hugo kävikin aivan kuumana, ja siitä johtuen rimat kolisi. Kontaktit kuitenkin menivät hyvin.

Harjoittelin Kampilla persjättöjä sekä pujottelun sisäänmenoja umpikulmasta. Sisäänmenoihin olin tyytyväinen, sillä putken suu oli TODELLA lähellä pujottelun aloitusta, eikä koira mennyt kertaakaan putkeen. Persjätötkin meni ihan hyvin, siihen nähden etteivät ne ole minun parhaita puoliani.

Jäämme odottelemaan viikon alkua ja uutisia siitä, tuoko posti kuoren, josta selviää tuleeko arkeeni uutta sisältöä pikapuolin. Virkistävää viikon alkua!

-Pia-