lauantaina, tammikuuta 28, 2012

Haka 5 kk

Haka täytti eilen 5 kk. Sen kunniaksi Haka joutui isojen miesten tavoin kaunistautumaan elikkä ei niitä mieluisimpia tapahtumia pienen koiran elämässä.


"Hei, täällä on kylmä! Äkkiä se nami tänne, ennen ku mun tassut paleltuu!"



Haka "luomuna"


Pää nypitty

"Voi tätä kaunistautumisen surkeutta, ettäkö muka korvani höröttivät?!?"

"Tästä on kyllä hauskuus kaukana!"




The Trio kerjuulla

torstaina, tammikuuta 19, 2012

Pitelemätön pikkumies

Ei tuota meidän "pikku" poitsua pidättele enää mikään. Ikää ei oo vielä viittä kuukautta ja sängyille, sohville ja PÖYDILLE mennään suitsait. Jep, taitaa olla oikea isänsä poika, kun on ruokapöydälläkin kuin kotonaan :D.

Haka ei myöskään näytä pidättelevän kasvu ylöspäin. Ei sillä, että meitä haittais esim. se, et Hakasta tulisi maxi. Jos tulee niin tulee, ei sitä tuolin allekaan laiteta :). Maxi -koko tuo treenaukseen mukaan omat mausteet mm. huomattavasti lepposamman treenamistahdin ja ne ihanan nostalgiset muistot Kampi -papparaisen kanssa :). Mut annetaanpa Hakasen kasvattaa kasvupattinsa ensin ja spekuloidaan vasta sitten sen mahdollista hyppykorkeutta.

Aivan mahottoman hurjaa agitreenaustakin on ollut ohjelmassa... tässä todistusaineistoa ;)


keskiviikkona, tammikuuta 11, 2012

Nyt niitä kuvia

Eilen aurinko pilkisteli pilvien raosta ja sain kuin sainkin roudattua kameran lenkille mukaan. Kuvien laatu ei päätä huimaa, mutta jotain sentäs :).

HakaPiu ja punainen kieli

Korvat  sinne sun tänne

Jotta kuulisin paremmin

Rupelit sivutuulessa

Auringon pilkettä

Veljesten luoksetulo

Ja taas matka jatkuu

Hakanen on osoittautunut oikeaksi kiipeilymaisteriksi. Köllöttelee hyvin tyytyväisenä sohvan selkänojalla ja millon missäkin. Yks ilta makoili uneliaan näkösenä käsinojalla, kunnes muksahti siitä selälleen lattialle :). Pikku ravistelut ja eikun uudestaan.

Pari kertaa ollaan käyty fiilistelemässä agiesteilläkin. Puomin kontaktia ja siivekkeiden läpi juoksemista sekä putkea. Putken tajus tosi nopeesti ja melkein jo näin paloa pikkumiehen silmissä, kun se riemuissaan irtosi mutkaputkeen :). Sen jälkeen vinkuankka sai Hakan toimesta hurjaa kyytiä :).

-Pia-

keskiviikkona, tammikuuta 04, 2012

Reipas poika puuhastelee

HakaPiu, niinkuin pikkuherran nimi on aina kutsuttaessa, on päässyt touhuilemaan kaikenlaista. Maanantaina käytiin BC Jenssin ja Foren luona kylässä. Haka on ollut äärettömän kiinnostunut pojista aina treeneissä. Liehitellyt ja leperrellyt isojen poikien edessä ja nyt vihdoin pääsi oikein kunnolla Foren kanssa leekaamaan. Hakaa ei poikien kotiin meno oudoksuttanut, vaan heti löytyi yhteiset painit Fore pojan kanssa, vaikka kokoeroa olikin melkoisesti.

Eilen puolestaan käytiin treenailemassa tokoa hallilla. Melkoiset pikatreenit olivat, kun Hakan rokotusaika "kolkutti ovella", mutta tehtiin sellaiset tehokkaat pikkutreenit. Vipu touhuili seuraamista ja lähinnä käännöksiä. Nyt olis paljon tekemistä täyskäännöksen kans ja mietinnässä, että alanko tekemään sen vasemman kautta, kun takapää toimii siinä niin hyvin. Ohjelmassa oli myös merkkiä, jossa pitää muistaa palkata vain suorasta asennosta ja palkka aina koiran vasemmalle puolelle (ohjaajasta katottuna), jotta pysyykin suorassa. Lopuksi vielä ohjatun suuntia, jossa tarvitaan vielä paljon ihan perustreeniä, jottei rupee oikomaan.

Hakatsi reenasi vähän kontaktikävelyä, sivulletuloja, katsekontaktia ja kakejen istumista (kun istumisessa peruuttaminen tulee sille luonnostaan), sekä lopuksi hauskat luoksetulot. Treenien jälkeen kerettiin vielä hyvin kiertämään Haukkiksen pellot. Peltojen toisessa päässä on rautasilta, joka on Vipusta ollut aina hieman pelottava. Nuorena poikana ei meinannut millään uskaltaa ylittää siltaa, mutta nyt harkinta-aika oli lyhentynyt huomattavasti. Haka puolestaan kerran katsahti, ettäs mikäs tämä nyt on ja sitten kipitti yli kuin vanha tekijä :). Ei siis ainakaan pintojen kans tule olemaan ongelmaa.

Lenkiltä siis kiidettiin suoraan rokotuksille. Odotushuonessa oli neljä koiraa ja jokaiselle piti sanoa puhisevat tervehdykset. Kaikki koirat kuitenkin unohtuivat välittömästi, kun kaivelin nameja taskusta. On se ihanan ahne :)! Ell setä oli myös pelottava, ja pöydällä Haka oli sitä mieltä, et lähtee pakoon saman tien. Noh, kun ell tarjosi nameja kädestään, niin pelot unohtuivat samantien. Ruoka miehen tiellä pitää... ja monesta tilanteesta pelastaa :)!

Valitettavasti (vieläkään) ei ole Hakasesta kuvia. Ell puntari pysähtyi 8 kg kohdalla ja kotimittauksessa säkä on 38 cm kohdalla. Pari etuhammasta on jo irronnut ja hirveesti yritetään leikkiä isoa miestä, kun puunjuurelle jo merkkaillaan. Toisaalta onhan se vielä ihan pikkuinen ja suloinen karvanaama :). Täytyy nyt ryhdistäytyä ja raahata kameraa enemmän lenkeillä mukana.

-Pia-