tiistaina, marraskuuta 24, 2009

Historian lehtien havinaa

Muuttoruljanssi kuumimmillaan. On se vaan niin raskasta. Vihaan sitä suorastaan! Vaikka kuinka tavaroita pakkaisi, niin tuntuu, ettei ne koskaan lopu. Nytkin ollaan jo kolme päivää muutettu ja vielä on ainakin puolet jäljellä ja siivous siihen päälle. Toki on ihanaa päästää "uuteen" kotiin ja laittaa siellä kaikki järjestykseen.

Jotain hyvääkin tässä muuttamisessa: tulee inventoitua samalla kaikki kamat läpi. Laatikoiden kätköistä löytyi hauskoja historiallisia muistoja. Kas kummaa, niiden parissa aika vierähtää nopeasti. Historiallista tosiaan, sillä joukossa oli mm. Diplomi osallistumisesta Collieyhdistyksen agileirille v. 1994 ensimmäisen koirani Roopen kanssa. Siellä meitä koulutti mm. Jämsän Jarmo ja Gumplerin Kai. Pikkasen hymyilytti, kun muistelen matkaamme 100A Datsunilla Kajaaniin. Koslalla pääsi jotain kuuttakymppiä ja bensaletku vuoti bensat matkalle. Ja me tytöt vaan ihmeteltiin, että mites tätä näin usein pitää tankata :)! Mutta tuolla reissulla syttyi mulla jonkinlainen lamppu ja matka positiivisempaan koirankoulutukseen alkoi.

Kätköistä löytyi myös ensimmäisen agikisan lähtölista (Kempele, 31.7.1994). Muistan kun tuon collieleirin jälkeen Gumpler piti meille kahden viikon "tiukan" koulutusjakson ja sitten mentiin kisoihin. Roope tuskin osasi edes kaikkia esteitä, mutta kaikkein eniten pelkäsin, että machomies lähtee kesken radan naisiin. Vaan ei lähteny ja tuloskin saatiin :). Hauska oli lukea lähtölistasta "vanhojen pierujen" nimiä, osa kadonnut harrastuksen parista ja osa vieläkin mukana. Itse lähtölista oli hieno vihko, jossa jokaisesta kilpailevasta koirakosta oli kaikki mahdolliset tiedot. Jos vielä nykyäänkin tehtäisiin samanlaisia vihkosia, ne taitaisivat olla melko paksuja kirjoja. Nykyäänhän listat lentävät suoraan roskiin.

Vuodelta 2002 löytyi päiväkirja, johon olin analysoinut erästä kisaa Konstan kanssa. Olipa iloinen yllätys huomata, että on oikeasti kehittynyt koiran ajatusmaailman lukijana. Enää ei kyllä tulisi mieleenkään syyttää koiraa "pottuilusta radalla", niin kuin vielä näköjään tuolloin olin tehnyt. Nyt kyllä menen mielummin katsomaan peiliin.

Siinäpä pieni historiapläjäys, nyt KeVe kutsuu.

-Pia-

maanantaina, marraskuuta 16, 2009

Kemin kisailut

Sunnuntaina molemmilla koiruuksilla oli 2 rataa Kemissä. Suunniteltiin tomerasti lähtevämme koko perheen voimin Junkohalliin. Aamulla kuitenkin alettiin miettimään asiaa tarkemmin ja tultiin siihen tulokseen, että poijjat lähtee keskenään ja me tytöt jäämme pitämään kotia pystyssä. Hyvä niin, sillä päivän mittaan Keve teki sellaiset kakkosasiat, että oltas saatu tovi miettiä missä pylly pestäis. Hallissa oli myös ollut tosi kylmä, joten kerrankin voi sanoa, että tehtiin oikea ratkaisu jäädessämme kotiin.

Tosin hirveesti mua polttelis päästä jo kisoja kattoon, moikkaan kavereita ja nauttiin siitä hienosta fiiliksestä minkä voi astia radan reunalta. Ei oo yhtään sama kattoo ratoja videolta kotona... tylsää. No, onneksi voi ajatella, että jo vuoden päästä on helpompaa kulkea KeVenkin kanssa.

Kisat oli menny sitte vähän niin kuin "penkin alle". Tuuri on kadonnut vai mikä lie, mutta neljän hyllyn kanssa pojat tulivat kotia. Kampin eka rata oli ollut aika kaaosmainen, pari putkeen kieltoa ja pujottelun aloitusvirhe toivat hylyn. Vipun rata oli 5 esteen mittainen, kun A:lta Vipu otti juoksukontaktin, jolloin Pasi palautti Vipun takaisin. Hyppäri meni molemmilla paremmin. Kampi kääntyi yhdellä hypyllä väärään suuntaan ja hyppäsi saman hypyn takaisin. Vipu taas tulkitsi Pasin tiukan viennin takaa kierroksi ja hyppäsi hypyn väärään suuntaan.

Vipun kontaktit on nyt tarkoitus saada takaisin siihen kuosiin, mitä ne olivat viime keväänä ja alkukesästä. Se varmasti vaatii nyt useamman kisan pelkästään kontakteihin keskittymistä - treenitoistojen ohella - mutta toivotaan, että se palkitsee. Tämä on sitä ikuista tasapainoilemista näiden kanssa.

Mitä muuta... kauheesti muuttosuunnitelmia ja jotain toteutunuttakin. Mutta toi hippi se ei vaan meiltä muuta :).

-Pia-

lauantaina, marraskuuta 07, 2009

Vuoden 2009 harrastajat -titteli

Tulipa tuossa pari viikkoa sitten Pasille aika yllättävä tekstari, kun länderiyhdistyksen puheenjohtaja tekstaili, että meidät on valittu yhdistyksen vuoden harrastajiksi! Hieno tunnustus, joka lämmitti kovasti mieltämme!!! Kiitos! Harmittavasti vaan emme päässeet vuosikokoukseen paikalle palkintoa vastaanottamaan :(!

Tämä vuosi on kyllä ollut ihan speciaali, niin koira- kuin kotirintamallakin. Harrastajat -tunnustus on hieno piste tämän vuoden harrastussaavutuksiin! Kotirintamallakin on tapahtunut paljon ja pisteenä iin päälle vielä tämän vuoden puolella vaihdamme asuntoa naapurikunnan puolelle. Huoh, hommaa siis riittää, kun pitäis laittaa kamoja kasaan :)!

Jaa, mitäs sitten muuta?!? Agia ja tokoa on treenailtu satunnaisen aktiivisesti, mitä se sitten tarkoittaakaan :)! Ja koska koiratkin käyvät Haukiputaalla treeneissä, niin pitihän se KeVenkin päästä... nimittäin vauvauintiin :)! Huisin hauskaa!

Edelleen talossa asustaa samainen hippi... parturi on vissiin lomalla!