Titteleitä onko heitä...

Eilen oli Vipulla näyttelypäivä. KeVekin pääsi ensimmäiseen koiratapahtumaansa. Varhain se on oppi kennelhommiin ammennettava :)! Hyvin neidillä meni reissu, jaksoi nukkua melkein loppuun asti. Ja kun sitten lähdettiin KeVen kanssa syömään kahvioon, niin Pasi ja Vipu kerkesivät pyörähtää kehässä! KeVe ei siis päässyt vielä opiskelemaan handlerin saloja... täytyy jättää ensi kertaan ;).

Tavoiteltua tulostakin saatiin eli unkarilainen tuomari Levente Miklos tykkäs Vipusta, niinpä Vipu sai Erin, Sertin ja Cacibin ja oli ROP. Vipusta siis tuli FI Mva!


Virallinen poseerauskuva

Arvostelu:

Typical compact male. Nice head and expression. Straight back. Good underline. Slightly too straight upperarm, rear good angulated. Typical movement. Very good coat.

Siskolikka Kuje pyörähti kehissä heti mammalomansa jälkeen ja sai hienosti EH:n! Onnea ja tsemppiä tälle päivälle!


Väsyneet kehäketut

-Pia-

Elämän menoa

Elämähän pyörii aika pitkälle tuon pienen nyytin ympärillä. Kummasti sitä vaan huomaa, ettei ole kerennyt koko päivänä käymään koneella, saatika avaamaan TV:tä. Yöpaitakin voi olla huoletta päällä vielä iltapäivälläkin. Vaan mikäs tässä on nauttiessa pikku nyytistä :)! Neiti on tainnut tulla luonteensa puolesta isäänsä. Rauhallinen tapaus, jolla on hyvät unenlahjat!


"Isoveli" valvoo

Poikien huomio on jäänyt väkisinkin vähemmälle ja siitä tietysti poden aika ajoin huonoa omatuntoa. Olen mä "karannut" aina välillä koirien kanssa lenkille ja muutaman kerran ollaan käyty koko porukalla "vaunuilemassa". Pari kertaa ollaan käyty kentällä tottistelemassa, vaan jossain hukassa on motivaatio. Olen yrittänyt sitä etsiskellä joka paikasta, mutta vielä se ei ole tullut esiin. Onks kukaan nähny mun motivaatiota? Agia Pasi on käynyt ottaan vissiin kerran, joten taitaa silläkin olla M hukassa...

Noh, eipä tässä olla menossakaan mihinkään kisoihin. Klagin kisat meni, karsinnat jää väliin... seuraavat skapat taitaa olla joskus elokuussa. Tosin tavoitteet Vipun osalta tälle vuodelle on täyttyneet jo moninkertaisesti. Kampille tietty se puuttuva nolla olis kiva saada. Vaikka agia ei olekkaan tiedossa, niin näytelmää olis. Vipu "misseilee" lauantaina Oulun nlyssä ja kehässä on pari muutakin länderiä. Ketähän mahtanee olla?!?

Kuvatuksiakin olis: päivää ennen KeVen syntymää käytiin rantsussa polskuttelemassa. Enpä olis arvannu mihin seuraavana yönä lähetään...


Vipu elementissään




"Älä präiskytä" tuumii Kampi

-Pia-

Saammeko esitellä..

Laumamme uusin vahvistus, handlerien kuningatar, agikenttien tuleva kaunotar syntyi 28.6!



Strategiset mitat: 50 cm, 3540g.



"Mikäs vieras se tällainen on, joka tulee ja pistää heti koisimaan"

Kampia ei KeVe (KennelVekara :)) olisi voinut juuri vähempää kiinnostaa, Vipua taas kiinnostaa paljonkin. Vipu haluaisi tökkiä KeVeä kuonollaan, mutta se ei ehkä vielä ole neidistä kovin mukavaa.

Kiitos kaikille meitä niin monin tavoin muistaneille! Onnittelut ovat lämmittäneet mieltä!

T: Pia ja Pasi

Rakkauvven hetelmiä tekemässä

Maanantai-iltana tapasi pojankloppi Vipunen nuoren valittunsa Enni -neidon.



Vipu oli oikein tyytyväinen valintaan ja kosiskeli Enniä minkä taidoillaan vaan osasi.



Enni vaan oli vielä epävarma sulhasensa aikeista, ettei vaan valitulla ollut kolttoset mielessä??



Pariskunta päätti miettiä yön yli suhdettaan, perustaakko perhettä vaiko eikö? Enni oli miettinyt yön asiaa monelta kantilta ja päätynyt siihen tulokseen, että Vipusesta voisi tehdä ihan kelpo isän. Kunhan ensin hieman kouluttaa kaveria :).

Koivujen varjossa on hyvä odotella sulhon saapumista.


Sulho sai lainata Ennin upeaa timanttipantaa, olihan tämä päivä sen verran juhlallinen hetki!

.

Päivä aloitettiin valssin opettelulla.


Mutta jo hetken perästä siirryttiin nuorelleparille tuttuun Disco -jumputukseen.






Hyvin vatkasi molempien lantio discon tahdissa mutta päätettiin vielä jatkaa rockilla ennen lemmenpesään siirtymistä.







Lemmenpesä jo odotti pariskuntaa saapuvaksi ja niin saivat mahdolliset pikku Ennit ja pikku Viput alkunsa.



Keskiviikkona ja torstaina pariskunta vielä tapaili toisiaan.



Hempeilyä oli ilmassa puolin ja toisin, mutta ei enää mitään "vakavampaa". Ennin mielestä pullat olivat jo uunissa :)!



Pariskunta piti kuitenkin vielä hauskaa Nallikarin kauniissa puistossa nauraen ja hullutellen.







Kunnes sitten torstaina oli aika toivottaa morsiamelle onnellista ja hedelmällistä odotusta. Tuleva iskä jää odottelemaan kirjeitä!

-Pia-

P.S Kuvia enemmän pariskunnan lemmenleikeistä löytyy galleriastamme.
P.P.S. Lisätietoja lemmenleikkien tuotoksista voi kysellä:

Kennel Cierimon
Pekka Tuomanen
Kartanonpolku 20 B
37530 Lempäälä
pekka.tuomanen (at) dnainternet.net

Juhannusjuhla oli ja meni

Keskikesän juhla mennä vilahti, melkein kuin omia aikojaan. Perjantaina grillailtiin herkkuja hyvässä seurassa ja syötiin sisätiloissa, sillä ulkona olisi saanut olla toppakamppeet, jotta olisi tarennut. Muuten Jussi ollaan vietetty rennon letkeissä merkeissä.

Muistoina juhannuksilta vaan on ne ajat, jolloin matkattiin Hailuotoon koirien kanssa yöttömän yön agilitykisoihin. Nukuttiin rämiskössä aitassa, johon hyvin mahtui kolme ihmistä ja kolme koiraa, vaikka neliöitä oli n.5 ja sänkyjä vain kaksi. Silloin sitä jaksoi valvoa aamuun asti, kisata "hieman" huonovointisena ja pakertaa vielä monta tuntia työntekijänä. Ja parhaiten mieleen reissuista on jääneet pitkän hiekkarannan ja loputtoman meren lisäksi ne aggressiivisesti pesiään suojelevat naakat, joiden hyökkäyksen uhriksi minäkin jouduin. Pelko pesiä suojelevia lintuja kohtaan on säilynyt siis noilta ajoilta näihin päiviin asti.

Jaaha, palataanpa takaisin nykyaikaan... lauantaina toteutin pitkäaikaisen aikomukseni ja nypin molemmat "karvaturrit" kesäkuosiin. Vipua olin nyppinyt jo aiemmin ja lähinnä hieman viimeistelin kaveria. Kampi nyt on superhelppo tapaus ton karvansa kanssa, joten sen lookin siistimiseen meni n. 10 min. Selkä tietty huusi hallelujaa, mutta selvisin urakasta kohtalaisesti.

Kampi:





Vipu:





Alkuviikosta on sitten jännät paikat, kun Vipulle tulee naisvieras kyläilylle. Miten pikkumies selviää morsiamen kosinnasta, se selviää myöhemmin :)!

-Pia-

Opintomatkan tuloksia

Viikonloppu tuli vietettyä tiiviisti sekä kisapaikalla että tien päällä. Ajoin kahtena päivänä Tornioon, Pia oli matkakumppanina ja henkisenä tukena lauantain.

Lauantaina oli joukkuerata, jossa seuramme medijoukkueella oli hyvät mahdollisuudet ties vaikka kuinka korkealle. Meidän osalta alku sujui vallan mainiosti. Jopa vaikea kepeille meno pussin jälkeen terävässä kulmassa onnistui hyvin ja Vipu irtosi mainiosti putkiin sekä takakierroille. Ainoa kökköpaikka tuli radan kolmannella neljänneksellä. En saanut käännettyä koiraa muurin jälkeen riittävän ajoissa oikealle ja Vipu pyörähti ennen seuraavaa estettä. Putken jälkeen oli puomi ja siinä kohdalla meni mitali, näin uskallan sanoa(väristä en sitten puhukaan mitään...). Vipu valui hieman liian pitkälle ulostulossa ja lisäksi lähdin kääntämään koiraa liian aikaisin puomin ylösnousulle. Vipu juoksi hieman puomin yli ja ohi, sekä lähti toisella yrityksellä enemmän jalkojeni suuntaan kuin käden osoittamaan suuntaan. Puomin alastulokontakti oli erittäin hyvä ja loputkin esteet sujuivat puhtaasti. Tulos meidän osalta 10 radalta ja yli 12 sekuntia yliaikaa.

Sunnuntaina lähdin ajelemaan Tornioon 9.30 ja päästyäni perille kävelin ilmoteltalle hakeakseni numerolapun ja lähtölistan. "Sulle on annettu numerolappu jo eilen", sanottiin teltalla ja mulle iski paniikki! Missä se on, ei ole repussa eikä autossa. Radalle ei olisi asiaa ilman numerolappua. Soitto kotiin Pialle ja nyt alkoi kylmä hiki virrata tosissaan: numerolappu on kotona sievästi kirjekuoressa, jonka olin saanut lauantaina. Paniikissa etsimään ylitoimitsijaa, joka pisti hommat rullaamaan ja saapui pian luokseni versio 2.0 kädessään. Niiltä osin siis homma kuosissa ja saatoin alkaa keskittymään kisatapahtumaan. Suurkiitos Anne-Marille myös tätä kautta!

Ensimmäisenä hyppis, Kati Walan käsialaa. Alun väännöt kepeille sujui hyvin, keppien jälkeen poispäin käännös erinomainen ja Vipu irtosi hyvin putkeen. Ehdin hyvin ulostulolle kääntämään koiran jatkolle ja kaikki meni mainiosti esteiden 12 ja 13 väliin asti. Siinä kohtaa piti tehdä eräänlainen välimallin ohjaus, joka toimi aika hyvin. Sitten kiireellä eteenpäin esteelle 17, jossa vekkaus ja loppusuora häämötti. Radalta puhdas 0 ja aikakin hyvä, joten finaalipaikka lunastettiin sijoituksella 8.

Toinen rata aiheutti monenlaisia mietteitä rataantutustumisessa. Voi sanoa, että haasteita riitti monissa eri muodoissa läpi radan. Kolmantena esteenä ollut A oli hidas, johtuen siitä, että en päässyt juoksemaan "riittävästi" ohi ja Vipu oli hieman epävarmana oikeasta paikasta. Kontakti otettiin kuitenkin varmasti ja vauhti kiihtyi. Toinen A oli jo erittäin hyvä, nopea alastulo ja naps! etutassut maahan ja matka jatkui. Vipu irtosi tälläkin radalla erittäin hyvin ja minulla meinasi tulla kiire takakierrolle viennissä. Pari hyvää ja tiukkaa käännöstä ja hankalahko puomille vienti. Puomin alastulo oli aivan uskomattoman upea suoritus Vipulta. Minä juoksin puomin ohi ja leikkasin oikealle puolelle, sillä aikaa Vipu oli pysähtynyt täysin oikeaan paikkaan. Lopuksi kaksi hyppyä ja kunnon tuuletukset!! Lopputuloksissa olimme sijalla 10. Opintomatka päättyi erinomaisiin tunnelmiin! Ja tunnelmaa lisäsi ländereiden mainio menestys: 4 koiraa kymmenen parhaan joukossa! Onnittelut Katjalle ja Kokolle vielä tätäkin kautta hopeamitalista. Lisäksi onnittelut myös Tiialle ja Reettalle sekä Villelle ja Adille.

Vipun finaaliradan voi käydä katsomassa RC:n sivuilta ja sieltä sarja: medi ja lähtö: medi043

Pasi

Valmistautumista opintomatkaan

Tornion SM -kisat lähestyy... jotkut on valmistautuneet hyvin reissuun... toiset taas ei :)!

Vipu on valmistautunut koitokseen käymällä viimeisissä ActiveDogin treeneissä tälle keväälle/kesälle. Vaikka vetäjä oli estynyt tulemasta paikalle, niin hyvät ratatreenit saatiin aikaiseksi... ja paljon keskusteltavaa myös kotimatkalle :). Radan alussa oli Vipulle hirvittävän vaikea takaa kierto, kun kulma oli reilut 180 astetta ja hypyt vieläpä eri tasolla. Välistähän Vipu halusi väkisin ängetä, jos Pasi vähänkään ennakoi vientiä. Toinen vaikea paikka oli pujotteluun meno, sillä kulma oli sellainen, että koiran piti osata itsenäisesti hakea pujottelu. Vipua ei pujottelu vedä vielä puoleensa, joten tässä oli myös omat vaikeutensa. Lopuksi otettiin nuo molemmat vaikeat paikat lelupalkalla, jotta saatiin onnistuneet ja kivat suoritukset.

Vipu kävi myös vetreyttämässä itseään osteopaatin käsittelyssä, jotta kaikki mahdolliset jumit voitaisiin eliminoida pois. Tämä oli Vipun toinen kerta osteopaatin luona ja ihan hyvin meni. Ekaa kertaa jopa makoili käsittelyssä. Pari kertaa yritti rimpuilla ylös, mutta rauhoittui, kun huomasi, ettei auta itkut markkinoilla. Kolmanneksi viimeisten rintanikamien kohdalta löytyi jumia, mutta nekin aukesivat helposti. Muuten kaveri oli vetreenä. Kannustaja Kampi kävi myös käsittelyssä ja samoilta paikkeilta kuin Vipullakin löytyi jumeja, mutta ei muuta. Puomilta tippuminen ei siis ollut aiheuttanut mitään pysyvää.

Muuten Vipu on viettänyt suht rauhallista kotielämää. Paljon unta ja metsälenkkejä vapaana ja vähän tokoilua. Eilen jopa ryhmätreeniä, jossa treenailtiin luoksetulon pysäytyksiä, ruutua ja noutoa. Ja hurjan hyvä paikallaolotreenit Vipu sai! Kun oltiin menossa piiloon, niin naapurikoira nousi ja meni rotevasti Vipun luo... ja Vipu vaan makoili ihan rauhassa. Tilanteesta selvittiin tosi hyvin ja voitiin ottaa paikallaolo uudestaan. Näyttäisi Vipulle olevan huomattavasti helpompaa piilopaikallaolo, kuin että seison vasten... vaan eipä nuolasta ennen kuin tipahtaa.

Pasin valmistautuminen sitten... taitaa olla niin, että sitä samaa doupingia on sauhutellu, mitä viimeiset vuosikymmenetkin. Lisäksi ehkä hieman extra-annos kahvia ja pullaa, muutama ylimääräinen nettipeli ja sopivasti tv:n katselua ja unta... normaali työkuvioita unohtamatta. Siinäpä sitä valmistautumista kerrakseen... Ai niin, ollaanhan me käyty asennekeskusteluja koskien Vipun ohjaamista radalla ja päästy niissä ehkä jopa jonkinlaiseen ratkaisuunkin. Viikonlopun jälkeen nähdään, oliko keskustelusta hyötyä.

Kannustusjoukon valmistautuminen sitten... Noh, Kampi on valmentanut Vipua spurttilähtöihin, joita treenataan joka päivä lenkeillä. Lisäksi Kampi on kiihdyttänyt Vipun mieltä sopivasti treeneihin, kun vetsku aloittaa jo 5 km ennen treenipaikkaa kauheen metakan kontissa! Ja kateuden avulla Kampi on saanut Vipuun virtaa, kun yleensä saa tehdä kaikkee hauskaa ensin. Ja nyt vetreenä Kampi voi hyvin läpyttää tassuja yhteen Torniossa!

Toinen kannustusjoukon jäsenistä on valmistautunut... no oikeestaan vaan käpyttelemällä koirien perässä metsälenkeillä... siellä niin mukavasti mieli lepää :)! Hei, olisko mun pitänyt tehä jonkinlainen kannustusplakaatti, jossa lukis esim. "GO, PASI & VIPU, GO! Tai vähintäänkin keksiä jokin laulu, jota mä sitten hoilaisin, kun Pasi ja Vipu menee radalla. Noh, ehkä sitten ensi vuonna, jos mukana kekkereissä ollaan ;D!

-Pia-