keskiviikkona, joulukuuta 31, 2008

Vuoden viimeinen päivä

Se olis sitten vuoden 2008 viimeinen päivä ja viimeiset tunnit käsillä. Me ollaan tultu juhlintaa "pakoon" Pasin kotikotiin vähän syrjemmälle suuremmista räiskeistä. Tosin ulkona on sellainen myrsky, jonka luulisi hillitsevän räiskettä missä tahansa. Yöksi on vielä luvattu pakkasen kiristymistä, joten luulisi, että olisi luvassa hieman hillitympi uusi vuosi.

Ajattelin summata hieman vuoden 2008 kulkua, mutta koska päällimmäisenä mielessäni on vain surun vuosi rakkaiden ystäviemme poismenon johdosta, niin taidan jättää summauksen tekemättä.

Katsotaan siis tulevaan vuoteen, jossa luvassa toivottavasti monenlaisia positiivisia asioita: On Vipun toko- ja agiuran käynnistyminen sekä titteleiden metsästystä molemmilla pojilla. Tulevaa vuotta ei voi ennustaa, mutta toivon tähän laumaan ja samalla kaikille teille paljon terveyttä, roppakaupalla hauskaa tekemistä ja iso pussillinen yhteisiä iloisia hetkiä ystävienne kanssa vuonna 2009!

- Pia-

maanantaina, joulukuuta 29, 2008

Oliko pojat kilttejä?

Joulu mennä huristi jo (melkein) ohitte. Aatto vietettiin kyläluutina sanan mukaisesti, kun "luutailtiin" neljässä eri paikassa. Ollaan saatu nauttia hyvästä ruoasta, niin suolaisesta kuin makeastakin. Kilttejäkin ollaan ainakin pakettien määrästä päätellen oltu.

Pojatkin olivat olleet kilttejä, varsinkin Kampi, joka sai jo ennakkoon Back on Track -takin ja uuden pedin. Olisittepa nähneet Kampin ilmeen, kun kannoin vanhan pedin ulos ja pistin uuden tilalle. Kyllä oli nyrpeetä miestä... suorastaan haistatti pitkät koko pedille, eikä ole paljon pedissään makoillut... mielummin vaikka matolla. Paljon mieluisempia lahjoja sen sijaan molemmille olivat luut ja röhky -possu sekä vinkupallo.

Treenailtu ollaan jonkun verran. Huikeaa onnen tunnetta Vipu on järjestänyt kunnostautumalla kontakteissa. Pikkuhiljaa ne alkavat näyttämään sellaisilta kuin pitääkin. A on jo aika varma nakki, puomillakin etutassut napsahtavat nätisti maahan, vaikka Pasi juoksee puomin ohi. Ja kaikkein ihanin yllätys on ollut keinu, jossa ollaan menty hurjasti eteen päin. Parina kertana Vipu on saanut mennä keinun irti. Vipu tulee keinun päähän asti ja kun keinu laskeutuu alas, niin siirretään vielä etutassut nätisti maahan. Kova työ näyttäs nyt palkitsevan, vaikka hurjasti töitä vielä onkin.

Tokoiltukkin ollaan vähäsen. Eilen käytiin hallilla ja saatiin upeaa treeniä, sillä hallilla oli myös kaksi narttukoiraa treenailemassa agilityä. Kovasti Vipua tyttöset olisivat kiinnostaneet, mutta vaadin siltä katsekontaktia. Hirveen tyytyväinen olin siihen, että Vipu ei kaikesta kiinnostuksestaan huolimatta lähtenyt tyttöjä moikkaamaan, vaikka se oli koko ajan mulla irti. Lemppariliikkeellä, jalkojen välistä pujottelulla, sain Vipun huomion hyvin itseeni.

Neitoset ovat vieneet nyt Vipun ajatusmaailman aika lailla tyystin. Kilkuttimet jalkojen välissä taitaa painaa tuhatkunta kiloa :). Lauantaina lenkkeiltiin länderineitojen Amandan ja Kujeen sekä glenni -Onnin kanssa. Vipun silmissä leijaili sydämiä, kun se näki Amandan ja eipä se sitten muuta lenkillä nähnytkään :). Siskolikka Kuje sai välillä kyytiä, kun se yritti tulla Vipun iskuyrityksiä sekoittamaan.

Sellaiset jouluvapaat meillä. Seuraavaksi juhlistetaan Uutta Vuotta, paitsi ettei hirveesti juhlisteta. Mennään taas "maalle" pauketta pakoon.

-Pia-

sunnuntaina, joulukuuta 21, 2008

HAU HAU hauskaa Joulua!

Unohtiko pukki Kampin ja Vipun joululahjat???



Se selvinnee parin päivän päästä...

Mukavaa joulun aikaa kaikille blogimme lukijoille ja heidän karvaisille ystävilleen.

T: Pia, Pasi, Kampi ja Vipu

lauantaina, joulukuuta 20, 2008

Hajujen maailmassa

Voisipa luulla, että täällä ollaan jouluntuoksuisissa tunnelmissa, mutta ei, kyllä täällä päivät kulkee enemmänkin tyttökoirien tuoksuissa. Tai siis korjaus, Vipun päivät kulkee. Kampi on jo niin vannoutunut vanhapoika, ettei tyttöjen riiaus paljon kiinnosta ennen kuin on parhaimmat ajat kyseessä.

Mutta toi nuoriherra... jessus, se harrastaa jäljestämistä pyöräteilläkin. Nokka maassa vaan puksuttaa menemään niin kuin höyryveturi, höyryt vaan puuttuvat. Välillä tuntuu, että hermot menee kun mitään ei kuule, ei näe, haistaa vaan. Vaan mitäpä se auttaa, ei mitään. Oon sitten antanu sen höyrytä.

Mettälenkeillä huomaa, etteivät kumpikaan ainakaan mammanpoikia ole. Välillä hirvittää kun molemmat painaa jossain 50 metrin päässä menemään, tulevat onneksi molemmat käskystä, mutta hetikohta ovat taas kaukana. Eivät kyllä aina kulje noin kaukana, mutta nyt viime päivinä ovat sitä tehneet.

Viime lauantaina sain tuta tokoillessa sanonnan "kyllä se kotona osaa". Vieraan koiran paine sai Vipu -paran pään ihan sekaisin, eikä pikkumies voinut tehä osaamiaan asioita. Mietinnässä siis ankarasti tammikuun tokostartin peruminen. Treenataan nyt kovasti tokoa vieraissa paikoissa, ja katotaan miten lähtee menemään.

Lunta on vielä hitusen maassa. Viime yönä satoi pikkuisen lisää ja oli ihana käydä aamulenkillä, kun puut olivat valkoisina. Nyt lumiset puut ovat muisto vain, mutta pidetään peukkuja, että lumi säilyisi joulun yli.

-Pia-

perjantaina, joulukuuta 12, 2008

Treenikuvioita

Tää nyt on taas tällainen treenienanalysointijuttu. Torstaina Kampi ja Vipu siis liitelivät Mikon opeissa. Pikku pakkanen pureskeli lämmittely- ja jäähdyttelylenkillä, mutta onneksi sisällä oli lämmintä ja etenkin puhdasta... Luxusta :)! Kampi sai ennakkojoululahjansa, kun Back on track -takki saapui. Kauan harkittiin ja mietittiin tuota ostosta, toivottavasti on sen arvoinen.



Kampi liiteli numeroidun pätkän kahdessa osassa: ensin nrot 1 - 20 ja lopuksi nrot 21-30. Taas kuumakalle ei meinannut millään malttaa, A:n kontaktikin meni uusintaan pari kertaa. Hyviä jarrutus- ja käännöstreenejä Kampille.

Vipu taas liiteli kirjaintreenin. A:ta ja keinua ensin kiinni ja sitten radanpätkällä A irti. Keinua ei vielä otettu irti, pitäisi senkin opetuksessa mennä jo eteenpäin. Upeasti Vipu meni A:n, vaikka palkkaa ei ollutkaan. Eka kerralla kyllä selvästi etsi, että minnes se namikuppi on piilotettu. Lopuksi rata mentiin kisafiiliksellä. Vipu meni keinun sijasta vieressä olevan hypyn. Ainut virhe tulikin tuolta hypyltä, kun rima tippui. Muuten oikein napakkaa menoa.

-Pia-

keskiviikkona, joulukuuta 10, 2008

Kaamostelua

Kaamostelu ei kun vaan jatkuu, sillä moni suunniteltu juttu on jäänyt tekemättä ihan vaan laiskuutta. Ainakin puolet joululahjoista on ostamatta. Ihan on pitänyt itteäni patistaa asioille, jotta ne muutamat paketit on saanu ostettua. Paketointia odottavat kaikki muut paitsi yksi, jonka ystävällinen myyjä mulle paketoi. Tänään leivoin ekaa kertaa torttuja. Nekin olisi varmasti jäänyt leipomatta, jos vieraita ei olisi käynyt. Sentäs jouluvalot olen saanut ikkunaan ja ulos, niin ja ne matot pestyä. Paljon olis vielä tekemistä, mutta mennään periaatteella "tehdään mitä keretään, ei paniikkia".

Tokorintamallakin kaamostellaan. Paljon on mietintämyssyssä ollut ajatuksia, mutta tekoaste on uupunut. Nyt olen kuumeisesti miettinyt sitä, että koska nouto ja kaukokäskyt ovat vielä "lapsenkenkä"- asteella, niin koittaisinko kuitenkin Vipulle sitä TK1:stä. Alunperin suunnitelmissa on ollut siirtyä ensimmäisen ALO 1 tuloksen jälkeen AVOimeen, mutta ajatukset ovat hieman muuttuneet. Eihän sitä tiedä, saanko noutoa ja kaukoja sille mallille, että joskus AVOimeen edes viittis yrittää. Niin, ja mistä sitä tietää kuin kauan tahkotaan tota ALO 1 tulosta, kaikkea kun voi länderin kans tokossa sattua :). No, tammikuussa koitetaan eka kertaa kuin meittin käy.

Agia Pasi on treenannut Vipulla viimeksi maanantaina. Eka pätkä meni ihan hyvin muutamaa parannuskohtaa lukuunottamatta, mutta käänteinen pätkä oli Pasin muistille ihan liikaa. Siellä humpattiin ihan olan takaa, yhen kohdan kun Pasi sai päähänsä niin seuraava meni jo taas hukkaan :). Pitäs vissiin hommata Pasille lisää muistikapasiteettia :). Tällä viikolla on agia tiedossa molemmille lisää, sillä torstaina treenaillaan Active Dogilla ja sunnuntaina on samassa paikassa korvaavat treenit. Tiedossa siis pojille hubaa ja mulle ketyilyä.

-Pia-

sunnuntaina, joulukuuta 07, 2008

Viikonlopun turinat

Viikonloppu meni aika hujauksessa. Lauantaina nukuttiin pitkään, aivan liian pitkään mielestäni, sillä kaikenlaista puuhaa riittäs näin joulun alla. Melkein heti aamupalan jälkeen siis liikenteeseen. Ensin kavereiden Eeli -pojan 1 -vuotissynttäreille. Sieltä sitten pienen lenkkeilyn kautta äidin ja isän luo mattokääröjen kanssa. Vietiin matot likoamaan seuraavan päivän pesua varten. Ja matka jatkui hallille, jossa Vipu treenaili tokoa. Seuraaminen on ihanan iloista, voisiko jopa sanoa että pikkuisen liiankin iloista, sillä välillä kaveri pompahteli vasenta kättäni vasten. En kuitenkaan puuttunut siihen... toivotaan että jää pois. Nyt liikkeestä seisomiset meni nappiin... toivo siis elää jättävien suhteen. Hauskuutena otettiin tolpankiertoja yhdistettynä vauhdikkaaseen luoksetuloon ja hyppyä joka nyt näyttää oikein hyvältä.

Tänään sitten viisastuneina heräiltiin kellon soittoon hyvissä ajoin. No, olipa meillä syytä herätäkkin, sillä matot jo odottelivat pesijöitä. Matoista tuli oikein kiiltävät ja puhtaat, kyllä ne nyt passaa laittaa jouluksi lattiaan. Ja yllätys, yllätys seuraavaksi ajeltiin hallille. Kampi treenaili sylkkärikuviota, joka osottautui Kampille vaikeaksi. Kampin ongelma sylkkärissä on se, että katse hakeutuu seuraavalle esteelle eikä ohjaavaan käteen. Sitä korjailtiin lelun avulla.

Vipu tokoili seuraamisen käännöksiä... vasemmalle kääntyminen näyttää jo aika hyvältä. Sitte kokeiltiin liikkeestä maahanmenoa ja tadaa, ei mitään ongelmia. Pohdittiin sitten, että onko häiriö ryhmätreeneissä liian suuri, koska siellä aina jättävät menee sekaisin. No, seuraavissa treeneissä näkee, onko oppi mennyt perille vai vieläkö sekoillaan. Mutta sika hyvä mieli jäi tokoilusta, kaikki mitä treenattiin meni nappiin. Hyvä Piipeli!

Lopuksi Vipu treenaili vielä puomia ja Aa:ta. Ensin vaan puomin laskuosuutta, jotta saatiin nopeita pysähdyksiä. Sitten koko puomia ja lopuksi irti, josta tuloksena kolme upeeta itsenäistä alastuloa. Vielä ei kärsi Pasin paljon liikkua kontaktilta, mutta ajan kanssa sitäkin täytyy treenailla. Aa:ta pari kertaa remmissä ja sitten pujottelun ja putken kautta irti Aa:lle ja wau! mikä kontakti. Alastulo oli niin hyvä, että oli pakko lähteä ekstrapalkan jälkeen pois. Hienon fiiliksen treenit tänään!


Mitäs tonttuja sieltä kurkkii??


Vipu ja Kampihan ne siltä lumisten oksien takaa kurkkii.


Ei me mitään tonttuilla. Me kysyttäs vaan, että onhan meillekkin muistettu ostaa paketit?

-Pia-

perjantaina, joulukuuta 05, 2008

Tee-Se-Itse tokohyppy

Onkohan tää tokoilu menny jo liian vakavaksi?!? Hommasin töistä vähän pahvia ja lisäksi tarvittiin teippiä ja puukko ja tadaa... sain kuin sainkin aikaiseksi tokohypyn näköisen kapistuksen.



Ohjeen kapistukseen löysin täältä. Hieman liian korkea siitä tuli Vipulle, mutta hyvinpä tuo siitä yli pääsi. Nyt voidaan harkata hyppyä kotonakin, sillä ongelmana on ollut, ettei Vipu lähde hypylle kuin kaksoiskäskyllä.

Muitakin esteitä pojat on päässeet hyppimään. Eilen oli Active Dogin treenit. Itte en ollut paikalla, kun päälle pukkasi iltavuoro, joten ihan kuulopuheiden varassa kirjottelen. Kampi oli ollut ihan täpinöissään. Olihan Kampilla viikon totaalitauko treeneistä ja muutenkin Kampi on vaan saanut katsoa, kun Vipu käy treenailemassa. Eka pätkä oli siis mennyt ihan haihatteluksi, mutta sitten oli malttiakin tullut kuvioihin.

Vipu taas oli mennyt ekaa kertaa A:n radan pätkällä irti. Loistavasti oli kuulemma etutassut napsahtanut maahan. A:n kontakti näyttääkin nyt tosi hyvälle, keinukaan ei ole hassumpi, mutta puomin kanssa on vielä tekemistä. Treeniä ja malttia siis kontaktien kanssa vielä... toivotaan, että joku päivä työ palkitsee.

-Pia-