perjantaina, kesäkuuta 01, 2007

Uusia koiria ja kokemuksia

Aika vierii niin nopeesti, ettei meinaa perässä pysyä. Viikossa on ollut monenlaista tapahtumaa. Ollaan treenattu useampana päivänä akiliitoo. Tiistaina oli omat treenit. En nyt muista ollaanko muistettu mainita, mitä Pasin lainakoira Sentalle on tapahtunut. Senta siis on loukannut olkanivelensä, josta johtuen Senta on ainakin kuukauden sairaslomalla. Katsellaan sitten miltä jalka näyttää ja voidaanko aloittaa treenaminen. Palataanpa takaisin noihin tiistain treeneihin. Pasi sai koklata eka kertaa uutta tulevaa kisakoiraansa sheltti Vilmaa. Vilman omistaja Minna on sattuneesta syystä estynyt treenaamasta ja Pasi kipeästi kaipaili kisakoiraa, niin siinäpä oli sitten onnistunut yhtälö.

Keskiviikkona treenailtiin ryhmän omissa treeneissä ja torstaina Mikon opastamina. Mikon treenit sisälsivät taas paljon haltuunottoja ja pikku hiljaa ne alkaa menemään mullekkin kaaleen. Enään ei siis tarvita 100 toistoa, vaan riittää 50...

Ja jottei vaan kerkeis toi akiliito unohtumaan niin käytiinpä tänäänkin vielä treenailemassa. Pasi harjoitteli Vilman kanssa yhteisiä valssiaskeleita. Sainpa minäkin uuden treenikoiran. Vilman "pikkusisko" Penni alkaa opettelemaan akiliidon saloja minun kanssani. Ihanaa päästä ohjaamaan shelttiä!

Emme koskaan lakkaa ihmettelemistä Vipun käyttäytymistä autossa. Ihan pienenä poikana (pieni kyllä vieläkin) Vipu nukahti autossa syliini ennen kuin kerettiin moottoria käynnistää. Nyt kun Vipu on häkissä, niin sama peli jatkuu. Vipu nukkuu, vaikka muut mellastaisivat kuinka paljon autossa. Meidän vakiolauseita onkin nykyään: "Kato miten se nukkuu!". Autossa nukkuminen on mitä mahtavin ominaisuus, sillä vietämme "kulkurin" elämää. Yleensä kaikki koirat ovat siis mukanamme, kun liikutaan jossain.

Oliskohan ollut keskiviikko, kun Vipu sai kivan sosiaalistamistuokion. Menimme pisuille takapihalle ja pihan lapset kerääntyivät ympärillemme. Loppujen lopuksi lapsia oli n. 10 äiteineen ympärillämme. Ekaksi tilanne oli Vipusta hieman outo. Lapsia piti tutkia varovasti. Pian lasten hanskoja ja vaatteita piti maistella ja lasten tarjoamat kepit ja voikukan lehdet olivat kivoja.

Nyt loppu mun ajatuksen juoksu ja samalla loppuu tää juttukin. Hyvää yötä!

-Pia-

Ei kommentteja: