Perjantaipäivää jo vietellään ja voiko olla totta, ei suunnitelmia viikonlopuksi. Ei ainakaan mitään pakollista. Haaveissa kyllä olisi pitkä metsälenkki luontopolulla, mutta jos tämän päivän kelit jatkuvat viikonloppunakin, niin haaveeksi kyllä jää. Vettä tulee nimittäin just nyt kuin aisaa. Aamulenkin jälkeen sain pestä Vipun kunnolla, se kun sattui saamaan hirveen hurukohtauksen just pahimmassa lällykössä. Oli sitten kyynerpäitä myöten mustana.
Viikon kulussa ei ole ollut pahemmin muutoksia edellisiin viikkoihin. Maanantaina ja tiistaina oli Vipun agit. Keskiviikkona oli naapuriseuran epikset, johon Vipu oli osallistunut mölleihin ja ykkösiin, jossa ei myöskään ollut kontakteja. Kampi oli liidellyt myös ykkösten radan, josta oli saanut nollan. Mölleissä Vipu oli napannut nollan ja ykkösissä oli tippunut yksi rima. Torstaina oli sitten Kampin treenivuoro. Tänään Vipulla on vielä ekstraliidot ActiveDogin hallilla, sillä ensi viikon ulkoharjoitukset oli siirretty tälle päivälle. Pimeys valtasi ulkokentän, joten hallitreenit kuulostavat oikein hyvältä... ja varsinkin jos kelit jatkuvat tällaisena.
Agipainotteinen viikko siis alkaa olla takana, vaikka ollaan me aamupäivästä keretty muutamana päivänä tokoileenkin. Vakkarikentältä oli viety kytkytolpat, elikkäs maalit, pois. Maaleihin siis pistän toiset kiinni, kun treenaan yhdellä. Piti siis alkaa miettimään ihan tosissaan paikkaa missä vois tokoilla, mutta sitten muistin, että muutaman kilsan päässä on toinen kenttä. Sieltähän se löytyi ja vieläpä ihan tyhjillään ja kytkytolpatkin paikoillaan. Bonuksena vielä kentällä oli jostain syystä pystyssä kantoja, joista kehittelin tietty mukavia kiertotolppia. Kampi rakastaa kiertää tolppia, siinä kun saa kokea vauhdin hurmaa ja homma kaikkinensa muistuttaa litilätiä. Mikkeli taas on ihastunut maahanmenoihin. Kun treenaan Vipun kans maahanmenoja, niin tolpan nokasta alkaa kuulua räyh -koiran ääni. Hassu koira! Tietysti Mikikin pääsee toteuttamaan itseään temppuilemalla, ja ihanaa kun sen silmät oikein loistaa! Viimeiseksi Vipu pääsee tositoimiin. Vähän seuraamista, sivulle tuloja, maahanmenoja ja metallinoutoa. Väliin mahtuu tolpankiertoja ja temppuja. Yksin kun treenaa, ei oikein tiedä missä mennään ja tekeekö mitään oikein. Sari, tarttis taas kriittiset silmät avuksi!
On se muuten tuo tokoilukin aika rankkaa. Kolmen koiran kans kun kentällä huseraa, välillä juoksee ja riehuu, niin mä ainakin oon ihan hiestä märkä. Kävele siinä sitten vielä kotiin kaikkien kimpsujen ja kampsujen kanssa. Hikistä hommaa, vaikkei ehkä uskois!
Mutta nyt lopetan tän hikisten juttujen kertomisen ja lähen kauppaan. Loppus vaan tuo sade!
-Pia-
1 kommentti:
Kriittiset silmät valmiina palvelukseen ;-)
Lähetä kommentti