Eilen oli kyllä aika paljon kaikenmoista tekemistä. Aamupäivä perinteisesti töissä. Töiden jälkeen pyörähdettiin lenkille ja hallille ottamaan kontakti- ja pujottelutreeniä. Pujottelunaloitukset sujuu Vipulla jo oikein mallikkaasti ja hip hurraa, näyttäisi siltä että aivot on raksuttaneet jotain kontaktienkin kohdallakin. Ainakin kontakteilla maltetaan jo odottaa lupaa lähteä. Hallilta jäähdyttelylenkin jälkeen suoraan kauppaan ja kaupasta suoraan kyläilemään. Kotona kerkesin käydä pyörähtämässä sen verran, että selasin tuoreen länderilehden ja taas menoksi. Taas olin hallilla, tällä kertaa Vipun kanssa tokotreeneissä.
Keskityin palkaamaan Vipua paljon katsekontaktista. Aina kun kun se tapitti mua, niin naks ja palkka, ensin palkka vain vilkaisusta ja lopulta vaadin jo pitempää aikaa. Otettiin seuraamispätkää, jossa mulla meni taas pasmat ihan sekaisin. Huomasin tuijottavani Vipua ja hiippailuksihan se meni. Otettiin seuraamista myöhemmin uudestaan ylhäisessä yksinäisyydessä ja sain korjattua virheeni. Otettiin myös tokohyppyä, liikkeestä seisomista ja vauhtiluoksetulo. Tyytyväinen olen siitä, että Lilli -käppänän (ihana nainen Vipun mielestä) läsnäolosta huolimatta Vipu jaksoi keskittyä minuun.
Palataanpa vielä ajassa hieman taaksepäin... keskiviikkona sain tokon yksityisopetusta Sarilta. Käytiin vähän liikkeitä läpi ja mietittiin seuraamisen lähtemiseen uusia tuulia. Vipuhan laskee katseen aina perusasennosta lähtiessa, kunnes taas nostaa sen ylös. Kokeiltiin makupalan "sylkemistä" suusta, mutta siitähän Vipu riemastu. Mitäs ollaan leikitty joskus naamalle puhaltamista, josta Vipu saa hirveet pömöt. Toisena juttuna kokeiltiin, että Vipu istuu paikoillaan ja itse tulen lelun kanssa takaa. Kohalla sanon käskyn ja palkkaan ylöspäin. Tämä tuntu Vipusta olevan tosi hauskaa ja se riemuissaan odotti milloin oikein tulen kohalle. Tätä juttua ollaan treenailtu nyt ja toivotaan, että se pitemmän päälle toimii. Uutena juttuna harjoiteltiin ohjatun noudon alkeita ja Vipu sai hakea innoissaan lelua näyttämästäni suunnasta.
Pienin askelin mennään eteenpäin (ja välillä taaksepäin) tässäkin lajissa. Mutta eikös se ole sanontakin... hiljaa hyvä tulee!
Tänään Kampi skabaa piirimestaruusjoukkueessa. Kisat alkavat vasta illalla. Huomenna on sitten yksilökisojen vuoro. Ei siis muuta kun jännittämään kuin käy!
-Pia-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti