Eka startti oli perusrata. Ei mikään kauhean vaikean näköinen rata. Yksi vaikea putken vääräänpäähän vienti siellä kuitenkin oli ja johon moni pari sortuikin. Kolmas rima tippui, mutta muuten rata oli hienon näköistä. Pasi ohjasi Kampia hyvin rauhallisesti ja onnistui tekemään kaikki jutut mitä radanreunalta katottiin. Tuloksena siis se perinteinen vitonen.
Toista rataa odotellessa hain Vipun kentänlaidalle kulijaileen. Salaa hiippailtiin Pasilta lämppäriesteille ja kokeilin miltä tuntuu ohjata kakaraa. Ja aivan mahtavaltahan se tuntui. Kääntyy niinku pennin päällä. Kuumeisesti aivot alkoivat raksuttaa, että miten saisin Vipun ittelle ohjattavaksi. Ei kuulemma onnistu, ellei jalka mee poikki tai jotain. En nyt kuitenkaan ala toivoa, että Pasin jalka menis poikki, mutta toivoa on, että se joskus heltys ja antas mun enemmänkin kokeilla.
Toinen rata oli sitten hyppis. Radassa olikin sitten useampi mietittävä kohta. Alku näytti minusta vaikealta, mutta hyvä ettei Pasista. Hyvinhän se alku menikin, ja taas oli rauhallista ohjaus. Pari laajaa kaarrosta radalla tuli, mutta pikkasen alko jännittään ennen viimeisiä hyppyjä, että tuleeko siitä nolla. Ja tulihan siitä! Ihanneajan alitusta n. kolme sekkaa ja sijoitus 3.
Radan jälkeen ihmeteltiin, että mistä tulee housuille veritahroja. Tutkittiin Kampin kynnet ja anturat eikä mistään mitään haavaumaa löytynyt. Tutkin pariinkin otteeseen, ennen kuin huomasin Kampin ylimmäisen anturan olevan auki. Ei sieltä verta tullut valumalla, mutta tuli kuitenkin. Kosketusarka haava oli, mutta ei muuten kipeä, kun ei ontunut tms. Mietittiin, että mennäkkö vielä viimeiselle perusradalle. No, siinä hetkessä päätettiin, ettei haava ole niin pahan näköinen etteikö voisi mennä. Ehkei olisi kannattanut sitten kuitenkaan. Hypyt olivat tällä radalla huomattavasti huonompia. Yhden hypyn päälle Kampi hyppäsi aika pahan näköisesti. Radalta tuli virheitä kolmen riman verran ja pujottelun alotus, eli 20 ja yliaikaa. Tyytyväinen radasta voi olla siinä mielessä, että taas Pasi onnistui muutamassa paikassa kääntämään Kampin oikeaan suuntaan ennen hyppyä, eli malttia löytyi ohjauksessa.
Kisojen jälkeen kaarrettiin vielä moikkaamaan Iitu kultsua. Käytiin ihastelemassa järvenrannalla sorsanpoikasia ja syötiin hyvin kupumme täyteen. Niin täyteen, ettei meinattu kotiin jaksaa ajaa. Kärsämäellä oli ihan pakko pysähtyä jalottelemaan ja hakemaan kaupasta energiaa, jotta pysytään hereillä. Lopulta päästiin kotiinkin. Taas reissusta väsyneinä, mutta onnellisina.
Lopuksi: Mitä tekee nuoriherra, kun kaksjalat nousevat aamukaffeelle?
Käyttää tietty tilaisuuden hyväkseen ja valtaa koko sängyn.
-Pia-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti