Niin se vaan 6 viikkoa vierähti nopeasti ja eilen päätettiin pentukurssi. Nyyh, kouluttajakin sanoi, että tulee ikävä meitä kurssilaisia. Vielä ei ilmoittauduttu uudelle kurssille, katotaan sitten ensivuoden puolella josko jotain mielenkiintoista kurssia olisi tulossa. Mutta ei meidän tokoilut nyt tähän jääneet. Päästiin puikahtamaan kesken kauden seuramme möllitokoihin. Ei taideta ihan vielä olla möllitasoisia, mutta otetaan tavoitteeksi ryhmässä tekeminen. Jos jotain juttua ei osata, niin tehdään se sitten oman tason mukaan.
Pentukurssilla tehtiin jo TOSI vaativia juttuja. Piti osata seurata hallin mittainen pätkä ilman makupalaa eikä käsi saanut olla nokassa kiinni. Ihan kivasti se meni, tosin Vipu taisi luulla, että makupala on kuitenkin mulla jemmassa. Toisella kierroksella piti tehdä itsestä kiinnostava pyörimällä ja tekemällä siksakkia. Vipu oli ihan äimän käkenä, että mikäs tolle emännälle nyt tuli. "Pitäskö soittaa piipaa-auto??"
Otettiin häiriönalaisena istumista, seisomista ja maahanmenoa sekä erilaisia juttuja hyppyesteen kanssa. Lopuksi iloiteltiin agiesteiden parissa. Otettiin pussia, hyppyä ja puomia. Meidän agihirmu päätti puomilla, että tää este on aivan hirvee, mua ette kyllä laita tota menemään!! Ensin alko sydäntäsärkevä huuto ja sitten yritettiin kaikin tavoin kammeta pois nousu-osuudelta. Tasanen ja alastulo oli sitten tosi vauhdikas, jopa niin, että täyty jarruttaa valjaista. Oliskohan ollut syynä uusi puomi (oli kyllä ihan tukeva) vai liekö ollut vaan murkkuiän ketkutuksia, sillä ollaanhan me menty puomia jo useampi kerta???
Tänään on ollut ihan lunkkipäivä. Ollaan vaan lenkkeilty ja vötkistelty kotona. Aika hyvin jo Vipukin osaa rauhoittua kotona. Jos mitään ei tapahdu, niin loikoilee jossain lähettyvillä. Välillä toki täytyy kokeilla lähtisikö Konsta tai Kampi käyntiin, jos vähän härnäisi.
-Pia-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti