Paukkupakkasten jälkeen yksi lauhempi päivä sai tämän lauman treenihuumaan ja syhkästiin hallille. Laumasta puuttui vain yksi, Pasi, joka oli leipää tienaamassa. Minä siis pääsiin ohjastamaan piiiitkästä aikaa Kampia. Juu, ja sen huomasi... jalat olivat kuin olisi puupökkelöitä vetänyt perässä, eikä tuo muu kroppakaan niin hienosti kulkenut. Mutta hyvät treenit oli ja hirvittävän mukavaa... melkein olin jo unohtanut, miten mukavaa.
Vipulle sain mukavat häiriötokotreenit, kun muitakin innokkaita treenaajia ilmestyi hallille. Ja nyt sain kyllä olla oikein ekstraylpeä pikkumiehestä! Vipu oli koko ajan kuulolla, vaikka radalla meni innosta haukkuen koira ja vieläpä narttu. Niin se onni vaihtelee, viimeksi oli työ saada Vipu kuulolle ja nyt ei mitään ongelmaa. Mutta hyvä näin.
Nyt sitten vietetään ansaittua vapaailtaa ja huomenna vielä vapaapäivää. Seuraavan kerran taitaakin olla pitemmät vapaat vasta joskus pääsiäisenä, jos vaan töitä piisaa.
-Pia-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti