Nyt kun kisaviikonlopusta on kulunut muutama päivä, uskaltaa jo katsella hieman taaksepäin. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua sunnuntaiaamuna, kun tulin kisapaikalle hieman ennen yhdeksää. Sentan omistaja Katja oli kuumeessa ja niinpä minä suoritin kaikki normaalit toimet eli alkulämmittelyn ja koiran viritykset yksin. Toki saimme lenkille seuraa seurakaverista, jolla on kaksi bortsua. Siinä kisaavat koirat saivat hyvän lämmittelyn kun juoksivat niityllä kilpaa.
Hieman ennen ensimmäistä starttia kun kävin rataa ajatuksissani läpi, pukkasi päälle hillittömän jännityksen. Jalat tuntuivat olevan täynnä lyijyä ja hyvä etteivät tärisseet jännityksestä. Liekö vaikuttanut itse ratasuoritukseen, koska tuntui ettei pääse yhtään eteenpäin. Parissa kohtaa olin myöhässä, jolloin ratasuunnitelma kärsi ja sen myötä myös ohjaus. Videolta asian huomasi selvästi. Olin kuitenkin tyytyväinen päästyämme eka kertaa maaliin asti ja pahin jännityskin tuntui katoavan sen myötä.
Toinen rata näytti tosi mukavalle mennä ja tunne vahvistui rataantutustumisessa. Varsin selkeä profiililtaan ilman mitään "tarpeettomia" ansoja. Myös tällä radalla eka rima pysyi ylhäällä(vakiovirheemme harkoissa) ja koira kuunteli sekä irtosi varsinkin putkiin tosi hyvin. Kontaktit olivat loistavat ja kepit menivät myös hyvin. Koska Senta irtosi putkiin hyvin, en ehtinyt lopussa aivan siihen paikkaan mihin olin suunnitellut. Sen seurauksena jouduin käskemään toiseksi viimeiselle hypylle eri tavalla kuin olisin halunnut ja puomille menoa pelätessäni Senta hyppäsi hieman liian kaukaa tiputtaen riman. Se ei kuitenkaan mieltäni haitannut vaan olin tosi riemuissani maaliin päästyämme. Videolta katsottuna ei voinut muuta kuin ihastella Sentan tyylikkään rauhallista menoa!
Tänään harkoissa oli jälleen vanha Senta mukana kuvioissa eli ei meinannut millään rauhoittua radan alussa. Muutaman "turhan" yrityksen jälkeen päätimme pitää viilenemistauon ja otimme alun uudestaan. Tällä kertaa palaset loksahtivat kohdalleen ja saimme harjoituksen onnistumaan halutulla lailla. On kyllä hienoa huomata, että lähes joka kerta reenatessamme tulee jotain uutta esille ja toisaalta huomaa aina pientä edistystäkin tapahtuneen. Vielä kun malttaisin itse ensin ajatella ja sitten toteuttaa ajatukset!!
Taas on puoli viikkoa kulunut enemmän ja vähemmän agilityn merkeissä; sanoissa, ajatuksissa ja teoissa. Siinäkin mielessä otsikko kertoo kaiken ja lauantaina homma jatkuu samoissa merkeissä seuran mestaruuskisojen osalta. Raportti niistä kisoista valmistunee alkuviikosta.
Pasi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti