Tänään saatiin niskaan kiva ukkoskuuro. Koulusta kiireellä kotiin, sillä kylään oli tulossa harvinainen vieras. Ilma oli vielä kirkas, kun lähdimme lenkille. (Jee, Vipu oli jaksanut pidättää 6 tuntia tekemättä asioitaan sisälle). Kymmenen minsan päästä alko tulemaan vettä. Vettä tuli niin paljon, että katsoin paremmaksi kaapata Vipun syliin ja kääntyä kiireesti kotiin päin. Melkein kotiovella jyrähti sitten kivasti. Kampihan ei tunnetusti ukkosesta diggaa, joten sellainen reilun tunnin tärinä ja läähätys oli tiedossa. Vipu ei moista tärinää ymmärtänyt laisinkaan. Kovasti yritettiin saada Kampia leikkiin mukaan.
Vipulle on tullut opetettua sellainen kiva "paha" tapa. Kun riehuminen menee yliväsymyksen puolelle, ei rauhoittumiselle meinaa löytyä sijaa. Kun sitten Vipun ottaa syliin, niin uni tulee nopeasti. Näin on tullut opetettua, kuin huomaamatta, kakara nukkumaan sylissä. Sinänsä tosi kiva, kun Kampi ei koskaan ole ollut "sylikoira" ja joskus olisi niin kiva paijata Kampiakin. Mikäs sen rentouttavampaa, kuin maata soffalla kaveri toisessa kainalossa ja namut toisessa. Päälle vielä joku hyvä leffa, niin avot!
naatiskelua.
-Pia-
naatiskelua.
6 kommenttia:
Enkös muistanut sanoa, että kaikki länderit tulee nukuttaa sylissä, sitten niistä tulee samanlaisia kuin Viivi ja Arska, jotka eivät onnellisempaa olotilaa tiedäkään kun se, että joku kaatuu sohvalle lepäämään. Viivi loikkaa päälle nukkumaan ja Arska jalkoihin. Eilen alotin Totoron harjoitukset sohvalla lepäilyn jaloon taitoon, Cami sen jo osaakin ;o)
Sen kyllä sanoin, että tää pentue on edellisiä enemmän onnellinen ihmisen läheisyydestä.
Hyvä Vipu! Teillä on sisäsiisteysharjoittelu mallillaan. :) Meillä ei vielä olla noin pitkällä.
Yhdessä mammimista täälläkin harrastetaan. Telkkaria kattoessa usein saattaa sylissä olla Kujeen lisäksi myös Leela tai Amanda. Onni on ainoa josta ei ole sylikoiraksi.
Hugo on kanssa oikee kainalokoira, tunkee kainaloon melkein aina, kun vaan mahdollista, tosin osaa näytellä kyllä kovistakin, että minähän en kainaloon tule, vaikka kuin pyydät... :))
Siinä mielessä veljekset Hugo ja Kampi ovat kyllä aivan erilaiset. Kampin jos yrittää ottaa syliin, niin se jännityy kuin vieteri. Tykkää kyllä rapsuttelusta ja saattaa joskus tulla syliin seisomaan oma-aloitteisestikkin, mutta ei koskaan rentoudu saatika nuku vieressä.
Kampi on sellainen ihana "karujätkä" :).
-Pia-
Ja mitä Vipun sisäsiisteyteen tulee, niin tuo eilinen oli kyllä vahinko. Olen nimittäin äärettömän huono oikeassa ajoituksessa (sekä agilityssä että pissin tarkkailussa). Täytyy alkaa treenaan tuossa asiassakin parempaa ajoitusta.
-Pia-
Eikö se niin mee, että vaan onnistumiset lasketaan. Esim. meillä lasketaan vaan kaikki kuivat yöt, eikä niitä kahta jolloin heräsin siihen, että puoli sänkyä lainehtii. Kannattaa antaa pennun nukkua sängyssä.... ;)
Lähetä kommentti