Niin siinä sitten vaan kävi, että antaumuksella tullut lumi sai kyytiä ja nyt maa on musta. Kerkesin jo aikaisemmin huokaista helpotuksesta ettei liukkaita kelejä tullutkaan. Taisin nuolaista ennen kuin tipahti. Alkuviikosta sai etsiä tosissaan lenkkeilymaastoja, kun jokapaikassa oli TODELLA liukasta! Tänä aamuna oli jo melkein sulaa metsässäkin.
Keskiviikkona luistelimme hallilla tai paremminkin hallin pihalla. Treenasimme pätkää, jossa oli sekä lyhyitä että pitkiä estevälejä. Välillä piti todella keretä tiettyihin paikkoihin. Senta ja Pasi menivät todella loistavasti ensimmäisen yrittämän jälkeen ja meilläkin harjoitus onnistui toisella yrittämällä. Harjoitus opetti sen, että olisi syytä harjoitella "koposet" (yliolan otot, persjätöt) kuntoon, jotta liike säilyisi.
Konsta pääsi treenaamaan tokoa torstaina. Täysiaikainen paikallaolo meni mainiosti, saimoin liikkeestä seisominen ja maahanmeno. Seuraaminenkin menee ihan hyvin, korjaamista vain vasempaan kääntymisessä. Luoksetulossa pitäisi saada oma vasen jalka pysymään paikoillaan, se kun tahtoo antaa vauhtia pallon heitolle. Pahin ongelma taitaa olla vinkuminen. Olisko mitään vinkkiä millä saisi kohta 11-vuotiaalta koiralta pillin pois kurkusta ilman, että motivaatio kärsii? Sunnuntaina meillä on epäviralliset tokot ja katotaan mitä tuomari siellä sanoo vinkumisesta.
Tässäpä tarkeimmät kuulumiset.... jäädään odottelemaan lumentuloa.
-Pia-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti