Aikalailla toko- ja loikoilupainotteinen viikko on ollu. Eilen kävin vähän humputtelemassa agiesteilläkin poikien kanssa ja tänään Vipu pääsee tositoimiin Mikon oppeihin.
Viikon sana on siis ollut TOKO ja sen kimurantit kiemurat. Eikö luulis, että sen minkä kerran oppii niin sen taitaa aina?!? Mutta eipä se välttämättä niin olekaan... olen siis taas tuskaillut jättävien kanssa. Maahanmeno on nyt Vipun mielestä IN! Maahan mennään mielellään aina jättävissä, oli käsky mikä tahansa tai välttämättä käskyä ei tarvita ollenkaan. Toisaalta taas välillä seisominen onnistuu kuin unelma ja olenkin nyt yrittänyt miettiä pääni puhki mitä teen erilailla liikkeissä. Maahanmenon ja seisomisen käskyt Vipu erottaa hyvin, sillä peruuttaessani ja Vipun kulkiessa edessäni liikkeet onnistuvat lähes 100%.
Seuraaminen oli välillä niin tiivistä, etten pystynyt kävelemään kunnolla, vaan jouduin työntämään vasemmalla jalalla Vipua kauemmas. Nyt taas näyttäs siltä, että väljyyttä piisaa... ehkäpä jo liikaakin. Mitähän taas olen tehnyt?!?
Eilen illalla käytiin katsastamassa huomisten tokojen kisapaikka. Ja kuinka ollakkaan sattumalta alokasluokan kaverimme, rotikka narttu, oli treenailemassa samalla kentällä. Otettiin sitten yhteinen paikallaolo, joka meni suht hyvin... tosin pientä nuuskuttelua oli kyllä ilmassa. Liikkeissä keskittyminen oli hieman haparoivaa. Jokaisessa tilaisuudessa, minkä vain annoin, nokka oli maassa!
Hirveesti en heitä toiveita kokeeseen näiden treenien perusteella, vaikka eipä olisi ensimmäinen kerta kun Vipu yllättää. Tietysti pitäisi luottaa koiraan, mutta tällä hetkellä se on vähän vaikeaa. Meni siis syteen taikka saveen, nämä ovat kevään ja kesän viimeiset kokeemme. Tilanteen mukaan katsotaan syksyllä uudestaan. Tarkoitus olisi saada seuraavaksi nouto kuntoon, jotta voitaisiin haaveilla AVO:n liikkeistä.
Tänään kuitenkin Vipu keskittyy pelkästään agiin ja Mikon kiemuroihin. Huomenna tokoillaan.
-Pia-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti