FI AVA

No niin, yksi tavoite tuli eilen täyteen: Vipusta tuli agilityvalio Kemissä. Tuli heti radan jälkeen mieleen, että olipa kuski kerrankin riittävän rauhallinen, mutta mukana koko radan ajan. Videotarkistus illalla näytti kuitenkin, ettei se täydellinen suoritus ollut(onkohan sellaisia edes olemassa). Keppien aloitus, vaikka onnistuikin, oli ehkä huonosti suunniteltu. Suora ja selkeä linja puuttui ja Vipu teki ylimääräisen kaarroksen. Ja heti perään keppien jälkeen, välistä vedon kohdalla Vipu pääsi hyppäämään ensimmäisen hypyn liian pitkäksi. Kontakteista A oli hyvä, puomi ja keinu nytkin nopeat mutta ei suurempaa aietta pysähtyä. Noissa siis vielä tekemistä!

Toinen rata oli suorituksena aika lailla kopio ensimmäisestä, paitsi puomin jälkeinen takakierto. Aloitus oli kolme hyppyä 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden ja siitä puomille. Vaikka kuinka yritin, en saanut mieleistä linjaa puomille valssaamalla, joten päädyin sivuvientiin ja takaleikkaukseen ennen puomia. Tiedossa oli, että puomin alastulo- osuudelle saattaisi tulla kiire ja niinhän siinä kävi että jouduin liian lähelle takakiertohyppyä. Tuloksena säälittävän hätäinen ohjausliike kädellä ja Vipu lähti mieluummin minun mukaani, seurauksena kielto. Loppuosa radasta ok, rytmitys ohjauksessa pysyi parempana. Siinä meni siis tuplanolla. No, viikon päästä uusi yritys.

Tässä tuore kuva uudesta valiosta!

Vaihteeksi agia(kin)

Onhan se Vipu päässyt liitämäänkin, ei vaan ole saanut kirjattua kaikkea blogiin. Kesäkausi avattiin viime viikonloppuna, oman seuran ulkokisoissa. Jämsän Jarmo oli tehnyt mukavat radat, joutuipa siinä kuskikin parissa kohtaa miettimään ihan tosissaan ohjaussuunnitelmaa. Mentiin sunnuntaina kaksi rataa, tuloksena 5 ja 10. Tällä kertaa rimat putosivat, mutta eipä ole hurraamista ainakaan puomin kontaktista. Nyt oli sentään vauhtia, mutta paikka ei ollut kovin selvillä. A oli sentään paljon parempi, ainakin eka radalla. Kokonaisuutena olin tyytyväinen siihen, että sain vietyä Vipun radalla aika lailla siten kuin olin suunnitellutkin. Oltiin molemmilla radoilla nopeimpia, mutta kun se ei juurikaan lohduta, jos ei pysty ohjaamaan niin hyvin kuin haluaisi. Kuten Mikko- koutsi sanoi viikko sitten treeneissä, muut jutut ovat aika ok mutta kontaktit ovat se heikko kohta.

Tässä välissä meidän eka rata. Kiitos Hannalle ja Vesalle videoinnista!



Tänään rallateltiin 32 esteen rataa. Jösses että olin puhki eka(!) kierroksen jälkeen! Kentän mittaista suoraa kolme kertaa, välissä hieman mutkaakin, että itsekin ehti jotenkin mukaan ohjaamaan. Eikä siinä vielä kaikki: treenikaveri meni välissä radan läpi ja sitten oli taas mun vuoro. Reidet huusi hallelujaa ja keuhkot vinkui. Onneksi Vipu irtosi loppusuoralla, kun palkka oli odottamassa viimeisen hypyn takana. Ei tarvinnut ite koko suoraa pinkoa ; ).

Ja ettei agit loppuis heti alkuunsa, huomenna mennään Kemiin kisaamaan kaksi kisaa. Pitäis yrittää saada vaihteeksi niitä nolliakin, kolmea edelleen puuttuu SM- kisojen kriteereistä. Ja kaiken kukkuraksi pitäis saada tuplanollakin aikaiseksi! Tavoitteita siis riittää, onneksi kisoja on vielä muutama ennen kuin ilmoittautuminen menee umpeen. Ja jos ei saada nollia kasaan, sitten pysytään kotona sekin viikonloppu ja kokeillaan vaikka treenata ;).

Pasi

Tokokisoissa TAAS

Tämä blogi kohta hukkuu näihin tokopäivityksiin, vaan pakko kirjottaa siitä mikä on tällä hetkellä IN! Huomenna on aksapäivä, joten jos siitäkin sais jonkinlaista raporttia ohjastajalta. Toivoa sopii.

Asiaan... oltiin siis tänään tokokisoissa kotikonnuilla. Tuomarina Olavi Pajala.

Paikallaolo: Vieruskaveri nousi n. puolessa välissä aikaa ylös ja hetkeä ennen ajan loppumista nousi myös Vipu ja meni haistelemaan vieruskaverin tyhjää paikkaa. Luulen, että Vipu jotenkin paineistu ylimääräisestä hairiöstä ja alkoi haistelemaan. En tiedä! 0p.

Seuraaminen: Yksi perusasento jäi tekemättä ja käännöksissä hieman väljyyttä, mutta tuomari kehui seuraamista hyvän näköiseksi :) 8p.

Maahanmeno: Hieman vino maahanmeno ja perusasennossa pomppas eteenpäin. 9 p.

Luoksetulo: En muista mistä piste lähti, mutta olisko ollut se, ettei pysähtynyt ihan heti. 9 p.

Seisominen: Napsahti sitten tänään nappiin :) 10 p. (Viime kokeessa nollattiin )

Nouto: samaa kuin viimeksikkin... vätkyttää kapulaa ja istuu hieman vinoon 8 p.

Kaket: Eka istumiseen tarvi kaks käskyä, koko ajan levottomuutta, mutta teki vaihdot. Viimeisessä maahanmenossa katseli yleisöön ja kun lähdin koiraa kohti, niin katsoi mua ja nousi seisomaan ja pyörähti itsensä ympäri (aivan kuin olisi säikähtänyt, että mitäs tässä nyt pitikään tehdä) Tuomari oli hetken ihmeissään ja sanoi ettei ole koskaan nähnyt moista virhettä. Päätti kuitenkin nollata liikkeen, koska liikkui lopussa itsensä verran 0 p.

Hyppy: pikkusievä suoritus 10 p.

Kokonaisvaikutus: tuomari tykkäsi työskentelystämme!!!! 10 p.

Kaikkinensa olen kyllä suoritukseemme tyytyväinen. Vipu ei ollut niin "sekona" ja paletti pysyi paremmin kasassa kuin Kalajoella. Erityisen tyytyväinen olen tuomarin antamaan kokonaisvaikutukseen... lämmittää kovasti mieltäni :)! Nyt sitten tarvitaan paljon häiriötreeniä, täytyy vissiin vaihtaa rauhalliset kenttätokot kaupunginvilinätokoiksi ;). Ei muuta ko taas tulta päin, kyllä me joskus onnistutaan tekemään kaikki liikkeet samassa kokeessa nappiin :)!!

-Pia-

Perjantai-illan viihdykettä

Vihdoin viimein sain hankittua piuhan ja asennettua ohjelman, jolla saan puhelimesta kuvat ja videot koneelle. Olikin niitä kaikenmoisia otoksia kertynyt vinopino. Vaikka laatu ei päätä huimaa, niin tunnearvoa niillä on sitäkin enemmän... onneksi puhelin ei hajonnut ja muistikorttikin säilyi ehjänä. Nyt on "aarteet" tallennettu useampaan paikkaan, joten voi hetkeksi huokaista.

Perjantai-illan viihdykkeeksi koitan laittaa tänne yhden ainakin puoli vuotta vanhan videon, joka osoittaa ettei se tuo meidän Vipu aina käy kaikilla pattereilla ;D.



Vaan nyt lähen latamaan omia pattereita (Vipu sitä tekee jo), jotta jaksaa olla skarppina huomisessa toko-kokeessa. Hip, hei ja nukkumatti kutsuu!

-Pia-

Voe JukuJuku Maa :)

Käytiin sitten tänään ensimmäisissä avoimen luokan tokokisoissa Kalajoella asti. Tuomarina oli moninkertainen maajoukkue- edustaja ja MM- PM- ja SM- mitalisti Päivi Lamminen.

Vipu se ei mua helpolla päästä koskaan näissä tokokisoissa ;). Eipä ainakaan emäntä pääse luulemaan missään vaiheessa, että tokoilu on helppoa ;). Ennen paikallaoloa Vipu nimittäin keksi aivan ihastuttavan nartun kehästä, ja meni aivan sekaisin sulotuoksuista. Ei kelvannut broilerin fileet, ei lempparilelu. Ei auttanut kuin panna kädet kyynerpäitä myöten ristiin ja toivoa parasta. Kauhean nuuskuttelun kera siis kehään. Vipu kuitenkin yllätti TAAS ja liikkeet menivät mallikkaasti! Jokohan sitä pikkuhiljaa uskoisi, että kyllä se toimii kehässä, vaikka laidalla onkin muissa maailmoissa.

Paikallaolo: Hyvin meni maahan ja nousi perusasentoon.
Oli hieman nuuskutellut paikallaolossa 9 1/2 p.

Seuraaminen: Yksi vino perusasento ja yhessä kohdin vähän nuuskuttelua. Muuten videoltakin katsottuna tosi hyvän näköistä seuraamista 9p.

Maahanmeno: Napsahti niin nappiin :) 10p.

Luoksetulo: Kääk, ihan karmee etukeno käsimerkin kanssa! En todellakaan tiennyt tekeväni sitä noin voimakkaasti! Mutta Vipu pysähtyi ihan mahtavasti :)! 8 1/2 p.

Seisominen: Napsahti niin nappiin... MAAHAN :)! (Elä sano koskaa, että varma liike :)) 0 p.

Noutaminen: Ei ottanut kapulaa ihan heti suuhun ja pyöritteli tullessaan, muuten ok! 8p.

Kauko-ohjaus: Alotus on mulle niin vaikee, kun treenaan aina niin, että katson koiraa enkä liikkurin "asentokäskyjä". Tätä täytyy siis alkaa treenaamaan niin, että katson ohi koiran. Eka istumaan nousu oli vajaa, mutta muut vaihdot ok. 8p.

Estehyppy: Tuomarin kommentti: " Miten noin nopea koira voi tehdä jotain niin hitaasti." Eli hyppäsi hyvin, haisteli maata ja istui HITAASTI. Hyppäsi hyvin takaisin. 9 1/2 p.

Kokonaisvaikutus: 8 p., koska EDELLEEN kumartelen koiraan päin!!! ja harmittavasti pari kertaa jouduin ohjaamaan Vipua pannasta, koska haisteli niin voimakkaasti maata (esim. kaukojen kohdalla).

Yht. 159 p. 2 -tulos. Sijoitus 2/7.

Millä hiivatin konstilla saan tuon kumartelun kuriin?? Hyvä syy alkaa laihutuskuurille, jotta näkee mahan takaa paremmin ton pienen koiran ;D . Loppuu se kumartelu!

Joka tapauksessa, Pikku tokokoira oli TOOOSI upee tänään. Isompi koiruuskin, eli Kampi, oli myös loistava Vipun virittäjä :)! Ihan korvaamaton siinä hommassa!!

Kiitos kuuluu kaikille meitä prepanneille koutseille! Tuhannesti kiitos kaikille kullanarvoisista vinkeistä! Kiitos Kepolle ja Kevelle kivasta kisareissusta ja hurjasta kannustuksesta! Ei ku uutta koitosta kohti :)!


-Pia-

Muuttuneet suunnitelmat

Viikonloppu oli ja meni vailla sen kummempia tapahtumia. Vielä kuukausi sitten tuskailtiin, kun samalle viikonlopulle sattui kolme koiratapahtumaa ja kaikkiin olisi haluttu osallistua. Kaikkiin ei millään kuitenkaan pystytty osallistumaan, joten alkoi hullu pähkäily siitä mitä tehhään. No, päätettiin ilmottautua kahteen lähialueen tapahtumaan, luonnetestiin ja tokokokeisiin, ja jättää tänä vuonna välistä länderimestaruudet.

Pari viikkoa ennen selvisi, ettei Vipu mahtunut luonnetestiin. Ihan hyvä näin, sillä Vipulle tekee ihan hyvää kasvaa vielä hetki ja kokeillaan sitten uusiksi... ehkä ;). Hetki ennen tokokoetta varmistui, ettei me mahduttu sinnekkään. Kyllä vähän harmitti, kun olis ollu "kotikisat" kyseessä tutussa treenihallissa, vaan eip voi mittään... pitää muistaa ens kerralla ilmottautua aiemmin.

Kerettiin vielä pari päivää pähkäillä, että jos sittenkin sinne länderimestaruuksiin... Pyöriteltiin jos vaikka miten päin matkasuunnitelmaa, vaan sitte kuitenkin päätettiin jäädä kotiin. Jälkeen päin kyllä vähän harmittaa, kun kisojen fiilis on aina ollu niin hieno... ja kaikki ne mukavat länderi-ihimiset jäi nyt näkemättä... puhumattakaan huikeista kisasuorituksista!!! Vaan nyt näin ja ens vuonna ehkä toisin!

Kaikille oikein hauskaa Vappua... palataan asian Vapun jälkeen ;)!

-Pia-

Reipasta meininkiä

No nyt on tokorintamalla ollut suhteellisen reipasta. Lauantaina kävimme katsomassa tokokisoja. Avoimen luokan koirakoita oli mukavasti paikalla, joten paljon erilaisia suoritustapoja tuli nähtyä. Siitä se inspis sitten syttyi ja heti iltapäivällä kentälle treenimään :). Ai että niistä treeneistä jäi hyvä mielin, kun hokasin, että Vipu oikeesti osaa jättävät liikkeet. Maahanmeno ja seisominen menee nyt 99,9 % oikein (toivottavasti en nyt tipu kovaa ja korkealta kun tämän "ääneen" sanoin)!

Sunnuntaina oli vuorossa treeniryhmän tokoilut. Aluksi otettiin paikallaolo. Siinäkin voin hyvin luottaa koiraan ja luotankin, jos ei vaan mitään katastrofaalista satu esim. lumet tipu katolta tai naapurikoira tuu nuuskutteleen. Paikallaolojen jälkeen oli vuorossa treeni, jossa piti tehdä kolme liikettä kilpailunomaisesti. Valitsin meille ne hankalimmat liikkeet: nouto, kaukokäskyt ja luoksetulo.

Nouto meni hyvin: sain heitettyä kapulan hyvin 10 metriin ja Vipu lähti sitä hyvin hakemaan. Pari kertaa Vipu asetteli kapulaa paremmin suuhunsa, mutta se nyt ei ole mikään ihmekkään, kun hallin pohjasta kourallinen oli sen suussa. Hyvin Vipu tuli sivulle, mutta itse sain palautetta siitä, että käsi saa lähteä ottamaan kapulaa vasta sitten, kun liikkuri antaa luvan.

Kaukot sitten oli minulta oikea pohjanoteeraus :(. Ihan hävettää... Okke, siis alku meni hyvin, mutta kun seisoin koiraa vastapäätä, en muistanut enää yhtään mitään mitä olin tekemässä. Kun sain luvan antaa käskyn koiralle, niin en osannut muuta kuin näyttää käsimerkin. Sanallista en saanut suustani. Tällaista ei kyllä saa kokeessa tapahtua! Onneksi koira ei ollut siitä millänsäkään, vaan otettiin liike uusiksi. Maahanmenosta istumiseen Vipu hieman liikkui eteenpäin ja mun ilme kertoi heti, etten ollut tyytyväinen. Sain vetäjältä palautetta, ettei kokeessa saa näyttää tyytymättömyyttään vaan pitäs olla niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Kääk, mistä saa ostettuja naamoja peruslukemilla?!?

Luoksetulo viimeiseksi. Mikä ihana vauhti Vipulla aina on tuossa luoksetulossa, vaikka se varmasti tietää, että saatetaan pysäyttää. Pysäytyksessä Vipu liukui aika pitkälle, mutta vika taitaakin olla mun ajoituksessa. Olin kuulemma antanut velton käsimerkin kun koira oli jo ylittänyt laukalla pysäytysmerkin. Aarrgghh, mulla on siis ajoitus pahasti pielessä!

Hyvillä mielillä lähdin kuitenkin treeneistä kotiin. Nyt tiedän taas mitä treenata. Kiitoksia Paula tokosulkeisista ;)!

Maanantaina treenasin kotikentällä sunnuntain fiaskoliikkeitä. Luoksetulo meni nyt huomattavasti paremmin ja pysäytys osui lähes kohdilleen. Tiistaina oli vuorossa BH -tyyppistä treeniä, jossa taas tuli ilmi mun äärettömän huono vasemmalle kääntyminen. Vipu ei osaa heittää takapuoltaan käännoksessä (ei tietenkään osaa, koska en ole sitä kunnolla sille opettanut) ja minä en tee käännöstä koskaan samalla lailla. Tähän pitäisi paneutua oikein kunnolla... Hurjan positiivisena asiana pidän sitä, että Vipu pysyi hyvin paikallaolossa, vaikka minä oli selin siihen ja sille vieras koira teki tokoa ja leekas lähellä. Hyvä Viputti! Lopuksi otin vielä luoksetuloja ja nyt taas merkki osui aikalailla kohilleen! Jospa se siitä alkais suttaantuun.

Pariin kokeeseen olen ilmottautunut. Hurjasti jo jännittää tulevat koitokset. Kaikkein eniten mua jännittää se, että muistanko tehdä kaikein oikein ja pysynkö itse skarppina. Tiedän kyllä, että Vipu tekee töitä, jos vaan itse keskityn ja olen oikeassa vireessä. Siinäpä kait se tokoilun suola ja vaikeus :).

-Pia-

Blogin päivitysinspiraatio hukassa

Kääk, kylläpä siitä on aikaa, kun viimeksi oon tänne kirjottanu. No, ei kyllä mitään erikoista ole tapahtunutkaan. Ilmoitin Vipun tokokisoihin ja lopetin treenamisen! Joo, en oo treenannu tokoa vissiin viikkoon, vaikka todellakin pitäisi! Täytyy kaivella siihenkin inspis jostain, ettei aivan pistetä leikiksi siellä kokeessa.

Pasi ja Vipu saivat keskiviikkona yksityistunnin ActiveDogilla. Radalla oli 20 estettä,kontakteista A ja puomi. Ainakin paria eri vaihtoehtoo ohjata oli kokeiltu ja tyytyväisenä tultiin takaisin.


Ja ennen kuin lumet saavat lopullisesti kyytiä, niin fiilistellään vielä komeilla hangilla :)


Mustavalkoisia maisemia


Vipu kiihdyttää


Kampi tulla töpsyttelee :)


Vipu sinisillä hangilla


Kampi <3


Vipu ja RÄYH!

Sunnuntain koti- ja kisaraportti :)

Sunnuntaina Pasi ja Vipu matkasivat naapuriseuran aksakisoihin. Kampi sai liittyä "akkojen" kerhoon ja jäi kotiin. Noh, meillä olikin mukavaa, kun ensin alkulämmittelyksi tehtiin lumityöt ja sitten käytiin pitkä lenkki. Olihan pikkuisen omituista lenkkeillä vain Kampin kanssa, kun Vipu ei ollut kiskomassa joka suuntaan.

Agikisoissa eka radalta tuli ensimmäinen rima alas. Siinäpä olikin Pasilla tilaisuus varmistella ja kehua Vipua jokaisella kontaktilla, jotka menivätkin nyt tosi hyvin. Tulos siis radalta 5 ja yliaikaa. Toinen agirata oli oikein mallikkaan näköistä menoa ja tosi upeat kontaktit. Radalta siis nolla ja sijoitus 1. Hyppyrata ei sitten ollut parin rata ollenkaan. Päivän kisailut jo varmasti painoivat jaloissa ja Pasi oli pahasti myöhässä monessa paikassa, joten hylkyhän sieltä tuli tulokseksi. SM- kisoja ja MM- karsintoja varten tarvittaisiin vielä kolme nollaa, sisältäen tuplanollan. No, onneksi on aikaa vielä yrittää saada noita kasaan.

Kuulumisia viikon varrelta

Mistähän sitä alottas, kun kaikenlaista pientä puuhastelua on ollut. Alotetaanpa vaikka litiläteistä. Pasi on saanut hyvän vireen päälle ja on ajellut ahkerasti hallille monta kertaa viikossa treenailemaan kontakteja Vipulle. Hyvin kuulemma kontaktit sujuu treenitilanteissa, sitten kun vaan ne saisi siirrettyä kisoihinkin. Ratatreeniä Vipu saa treenata kerran viikossa Marin ja Mikon ohjauksessa ja sieltä pari tuleekin aina hiki päässä ja rättipoikki kotiin. Hyvä, hyvä :)!

Tokoilut on ollut myös hyvässä vauhdissa. Kampi ensin temppuilee ja Vipu sitten hioo liikkeitä. Tuntuu siltä, että nyt alkas liikkeet olla kisakunnossa. Tekis siis mieli ilmottautua kisoihin, mutta vielä pitää saada varmistusta asiaan ennen ko uskallan.


Vipu hullaantui kevätkeleistä











Kampi kävi eilen 9 -vuotis terveystarkastuksessa. Oikeestaan epäilin että Kampilla olisi vanhan herran vaivoja eli eturauhastulehdus, kun niin ylenpalttisesti nartut kiinnostivat, mutta ei vaan ollutkaan. Itseasiassa Kampi oli terve kuin pukki :)! Sydän pamppaili normaalisti ja hampaat olivat hyvässä kunnossa. Nyt on hyvä porskuttaa kun tiedetään missä mennään :)! Herra käyttäytyi vastaanotolla niin viilipyttymäisen hienosti, että oikein sai erikoismaininnan luonteestaan :). Omistajan mieltä tietysti lämmitti moinen maininta!

-Pia-

Kampin agikisat paketissa

Pasin kanssa vietimme maanantaina pitkällistä pohdintahetkeä samalla kun katsoimme viikonlopun kisavideoita. Pohdintahetken tuloksena syntyi päätös siitä, ettei Kampia enää nähdä kisaradoilla. Sen verran hapuilevan näköistä oli herran meno, hyvin kysyvää ja yhdessä kohti Kampi hyppäsi suoraan päin hyppysiivekettä. Päätös oli parasta tehdä nyt, ennen kuin sattuu jotain vakavaa. Ja Kampin terveyshän tässä on etusijalla!!! Vaikka näkö on heikko, niin kroppa toimii vielä ja halutaan myös pitää toimivana.

Joka tapauksessa mulle jäi niin kauheen surullinen mieli. Siitä syystä, kun Kampi ei voi tietenkään asiaa ymmärtää. Miksi Vipu pääsee kisaamaan ja hän itse vaan joutuu odottamaan??? Kampi, joka niin RAKASTAA litilätiä, painaa satalasissa ja nauttii sydämestään! Onneksi päätös ei tarkoita sitä, etteikö kaveri pääsisi enää koskaan esteille. Ihan varmasti pääsee humputtelemaan silloin tällöin, mutta turvallisesti matalia hyppyjä. Eikä Kampista saa soffakoiraa vielä tekemälläkään. Suunnitelmissa on erilaisia nenänkäyttöjuttuja, katsotaan mitä kesä tuo tullessaan. Lopullisen päätöksen tekeminen on nyt totta. Nyt ollaan yhdellä agiuran päätepysäkillä, mutta elämä jatkuu uusilla jutuilla ja urilla.






Kuvat (c) Juha Lehtikangas

Kevät keikkuen tulevi ja kisaraporttia

Ollaan nautittu aikas upeista keleistä. Auringon paistetta, pikku pakkasta ja lintujen viserrystä. Mikäs sen mukavampaa kovien pakkasten ja pimeiden aikojen jälkeen. Harmittaa kuitenkin, kun ei päivällä päästä metsään. Vaunujen rahtaaminen kelkkauralle on suorastaan mahdotonta. Kauheesti himottas ostaa KeVelle rinkka, jotta metsälenkitkin onnistuis sekä talvella että kesälläkin. Hyvät rinkat vaan on kovan hintaisia, joten täytyy syöttää ensin hieman possua. Ennen rinkkaa tehdään metsälenkkiä mummolassa odottamassa olevalla pulkalla.

Viikonloppuna Kampi ja Vipu kisailivat seuramme skapoissa. Kelit hieman vaihtelivat lauantaina, päivällä ihana auringon paiste ja illalla auringon laskeuduttua pakkasta -18. Kotiin tuli aika kylmissään olevaa porukkaa, mutta onneksi saunan lämmössä pystyi sulattelemaan varpaita. Kampille radoilta vitonen ja hyl. Vitonen keinun ylösmenolta, hyl rata oli ollut melkoista kaaosta. Vipulle eka radalta 10 ja yliaika, hyppyradalta vitonen riman pudotuksesta.

Tänään koko perhe pakkautui autoon ja matkasi kisapaikalle, vain Vipu starttasi. Eka radalta hyl kolmesta kiellosta ja toiselta radalta vitonen kiellosta. Edelleen Vipun kontaktit on epävarmat. Ihan liian vähän kontaktitreeniä, joten Vipu ei tiedä mihin pitäisi tulla. Raasupetteri jää varmuuden vuoksi puoleen väliin alastuloa odottamaan ohjausta oikeaan paikkaan.

Olipa kiva fiilistellä kentän laidalla, vaikka kylmä meinasi tullakkin. KeVekin harjoitteli tulevia vuosia varten katselemalla välillä kisasuorituksia. Väsymys kuitenkin voitti kannustajan ja vaunupäikkärit kutsuivat.

-Pia-

Vipu 3 vee!

En tiedä onko aivot pehmenneet kotioloissa vai vaivaako kuuluisa IMDE, mutta ei käynyt eilen mielessänikään että on jokin merkkipäivä. Ei, vaikka meillä on KeVen kanssa tapana katsoa joka päivä (Kipazin:)) kalenterista päivämäärä ja nimpparit. Pikkumiehen synttärit siis unohtuivat kokonaan, mutta onneksi kasvattaja muistutti :)!

Siispä onnea meidän pieni hömppäveikkovilliviikari! Eipä ehkä ihan aina uskois, että mittarissa on jo 3 vee, mutta mitäs tuota turhaan aikuistumaan. Ja onhan tuota tullut osoitettua, että tarpeen tullen sekin onnistuu ;)! Myöhästyneet onnittelut kaikki sisarukset ja paljon iloisia hetkiä elämäänne!

Tarkastamassa tokotilannetta

Melkosia pakkasia on taas muutaman päivän ollut. Onneksi sentäs päivällä on vähän hellittäny, niin pojat on päässeet purkamaan patoutunutta energiaa. On ne mettässä juosseetkin ku reikäpäät. Välillä meinaa tappeluksi mennä, ku kumpikin käy niin kuumana. Onneksi tuo on aina sellasta rähinää vaan ja sitten jatketaan matkaa, ku mitään ei olis tapahtunutkaan.

Perjantaina mietin, et lähtäkkö vai ei sunnuntaina oleviin tokon epävirallisiin. Meillä kun ei nykyään voi olla mistään menoista varma. Ilmotin kuitenkin meidät vähän niin kuin varalta mukaan. Lauantai- iltana KeVe alkoi niiskuttaa ja yskimään ja yö olikin sitten aika kamala, kun nuhanenä ei osannut nukkua. Kuudelta kun oltiin ylhäällä ja kun pakkasmittari näytti -32, niin olin varma etten lähtisi sinne paleltumaan. Mutta niin vain sitten kuitenkin sinne lähdin. Pakkasta oli "enää" -27 ja onneksi suht lämmin halli. Kävin ilmottautuun, koirat pissilenkille ja sitte omaa vuoroa odottelemaan. Tietysti olin viimeinen lähtijä koko kisassa.

Minkäänlaisia odotuksia mulla ei ollut. Tarkoitus oli nähä meidän tämän hetkinen taso kokonaisissa liikkeissä. Vaikka odotuksia ei ollut, niin olisi kyllä pitänyt keskittyä paremmin kisaan. Nyt olin epävarma ja en keskittynyt liikkeisiin kunnolla -> viestii tietysti koiralle epävarmuutta. Mutta siis ne liikkeet:

Paikallaolo: Ihan proo paikallaolo. Oli maannu valppaana, mutta rauhallisena koko pitkän ajan. (minä taas panikoin piilossa ja 3 min tuntui ikuisuudelta.)

Seuraaminen: Pikku mies ennakoi heti alkuun jättävät liikkeet. Ensin maahanmeno, sitten seisominen. Tuomari sanoi, että heti kun polveni osui koiraan, niin se pysähtyi. Kun vihdoin päästiin vauhtiin, niin seuraaminen oli tosi hyvän tuntoista.

Maahanmeno: Tämän Vipu osaa tosi hyvin.

Luoksetulo: Noh, Vipu tuli sata lasissa luo. Pientä empimistä oli havaittavissa pysäytysmerkin kohdalla, mutta vain hyvin pientä :). Enpä tuotakaan kauheesti ihmettele -> Ei olla otettu liikettä noin pitkällä matkalla eikä kokonaisena liikkeenä.

Seisominen: Eka kerralla pysähtyi ennen käskyä ja uusintakerralla istui.

Nouto: Nouto meni tosi tosi hienosti. Olen tosi ylpeä pätevästä pikkumiehestä. Tässä eniten harjoitusta tarvitsen minä -> kapulan heittäminen 10 metriin on niin vaikeeta :).

Kaukokäskyt: Otin hieman lyhyemmältä matkalta liikkeen. Ensimmäisellä käskyllä ei noussut, mutta sitten vaihdot sujuivat. Istuminen saisi mielestäni olla ryhdikkäämpi, mutta muuten meni hyvin.

Hyppy: Tätä on harjoiteltu niin vähän ja silti se meni tosi hyvin. Hyvä, hyvä!

Rankkaa palautetta sain kumartelusta koiran päälle. Haluan siis, että Vipu katsoo mua ennen jokaista liikettä ja sitten ongin sitä katsetta. Nyt alan opettelemaan seisomaan suorassa, niin että Vipu hakee katsekontaktin minulta.

Itseäni jäi vaivaamaan se, ettei koira välttämättä tiennyt mikä on seuraava liike. Treeneihin otan nyt mukaan sen, että sanon ennen jokaista liikettä mitä tehdään. Toivottavasti auttaa.

Olipa hyödyllistä käydä testaamassa taitotaso. Jotenkin sain uutta intoa tähän hommaan... toivottavasti tää fiilis nyt säilyy :).

-Pia-

Kampi vastaa haasteeseen

Greta haastoi Kampin tällaisella haasteella:

Etsi blogistasi kaunein talvikuva, mikä on otettu koirasi ensimmäisenä tai toisena talvena. Laita se blogiisi ja kerro tunnelmia noilta ajoilta. Heitä kuvahaaste eteenpäin seuraaville viidelle koiralle, jolla on blogi.



Tämä kuva ei kyllä ole otettu Kampin ensimmäisenä eikä toisenakaan talvena, sillä blogia ei silloin vielä ollut. Kuva on otettu blogin ensimmäisenä talvena ja Kampi on kuvassa reilu 5 vuotias. Ei kuva kyllä kovin kauniskaan ole, mutta Kampi on ainakin elementissään :). Tässä siis Kampi nappailee kiinni alkutalven lumihiutaleita ja on niin keskittynyt touhuun, ettei muista asioillaan käydä.

Haastetaan mukaan:

länderineito Amanda
velipoika Hugo
siskolikka Astra
kelpieneitonen Tiltu
hirmukoira Hippa

-Pia-

Ei hassummat kisat

Kannatti vissiin pohtia parin takapakkia oikein hartaasti, sillä heti meni viikonlopun kisat paljon paremmin. Lauantailta eka radalta hyl, toiselta nollavoitto! Eka radalla Pasi jäi armotta jälkeen keinulla, kun Vipu karkas kontaktilta ja siitä takaakierto oli tuhoontuomittu juttu. Toinen rata oli asenteeltaan ja ohjauksellisesti aivan eri luokkaa. Niin varman näköistä menoa ja tuloskin oli sen mukainen. Ainoana miinuksena hidas puomin kontakti.

Sunnuntaina meni vielä lauantaita paremmin. Eka radalta 5 riman pudotuksesta. Radalla oli kyllä pari melkoista kaarrosta, joista toisessa niin alkeellinen ohjausvirhe, että ihmettelin ääneen missä sitä oikein treenaamassa käydäänkään :)! Noh, sattuuhan sitä paremmissa piireissäkin ;)! Toisella radalla taas hyvän näköistä menoa tuloksena nolla ja 1.

Videolta katottuna Vipun liikkuminen näyttää TOSI hyvältä. Hyppää tosi hyvin ja takajalat nousevat kevyesti. Muutenkin Vipun meno näytti siltä, että se on saanut paljon itsevarmuutta radalle, lukee tarkasti ohjausta ja uskaltaa tulkita liikkeen nopeasti. Näin nyt ainakin tällä kertaa :).


"Oon mä tokoillukki :)"

-Pia-

Pohdintaa, pohdintaa

Ei siis menny pakkasralli kovinkaan hääppösesti. Nätisti sanottuna penkin alle ja parin alisuoritukseksi. Piti sitten ruveta oikein pohtimaan tätä parin alamäkeä. Mistä johtuu hapuileva meno, kun viime keväänä/kesällä meni niin loistavasti. No, eipä asiaa tarvinnu kauan pohtia kun tajusin, että suurin syy on varmasti muuttunut elämäntilanne. Mikäänhän ei enää ole niin kuin "vanhoina menestyksen aikoina". On uusi perheenjäsen, uusi asunto, uusi ympäristö, uusi päiväohjelma sekä se, etten minä enää kulje mukana treeneissä/kisoissa. Kaikki varmasti vaikuttaa sekä koiraan että ohjaajaan, vaikkei päällepäin näykään. Eikä tahmeaa menoa paranna vähäinen treenaaminen viimeaikoina.

Lääkkeeksi tälle tilanteelle löydän vain treenaamisen, positiivisen asenteen ja maltin. Ei ne taidot ole mihinkään kadonneet, kunhan pari vain taas löytää sen punaisen langan, niin oksat pois. Siitä tämä laji onkin niin kiehtovaa, kun aina on kehitettävää ja opittavaa. Just kun luulet olevasi huipulla, tipahdat pohjalle ja kun suunnittelet laittavasi hanskat tiskiin, niin alkaa sitä tulosta syntyä :)!

Viikonloppuna on tiedossa Vipulle 4 kisaa, joihin koitan minäkin päästä mukaan. Toivottavasti vaan kelit lauhtus...

-Pia-

Hippi sai vihdoin lähtöpassit

Wow, hippipoika sai vihdoin ja viimein lähteä ja tilalle tuli salskea nuorimies :). Noh, nyppiminen jäi vähän puolitiehen, mutta nyt kaverin kehtaa jo päästää ihmisten ilmoille. Voidaan siis vaihtaa metsätiet halutessamme pyöräteiksi :).

Vertailun vuoksi tällaiset (huonot) kuvat:


Hippitukka


Ja parturoinnin jälkeen

Pasi ja Vipu ovat juuri nyt matkalla kohti Kemin pakkasrallia. Pakkasralli nimensä mukaisesti, sillä ainakin meillä on -22 pakkasta. Eipä siis innostanut lähteä KeVen ja Kampin kanssa kannustamaan... mutta peukutamme täältä kotoa. Toivottavasti lauhtuisi ja pääsisimme ensi viikonloppuna sitten Okk:n kisoihin jo mukaan. Kovasti jo polttelis päästä kentän laidalle katsomaan koirakoiden menoa. Mutta ehkäpä me jaksamme odottaa kevään ja kesän tuloa, jotta sitten kaikki on helpompaa.

-Pia-

Kelit lauhtui onneksi...

Parin viikon hurrrjat pakkaset on onneksi (toistaiseksi) takanapäin. Pahimmillaan meillä laski mittari -32 asteeseen. Vipua ei kylmyys haitannut... se juoksi pahimmilla pakkasillakin ihan höyrypäänä, kun vihdoin pääsi metsään irti. Kampi -herra otti tilanteen huomattavasti rauhallisemmin. Eilen, heti kelien salliessa, lähdin ulkoiluttamaan sekä koirat että kameran pitemmällä lenkillä. Kuvasaldoa siis tässä:


Vipu ja ihana lumi



Pääseekö tästä Kiinaan?!?


Ei jaksanutkaan kaivautua...


Pölijä!!!


Kampi ja lumiset puut



Sitte vielä otoksia lenkin varrelta:













-Pia-

Katsaus viime vuoteen ja uusia tavotteita

Ihanko unohdin edelliseen viestiin laittaa Uuden Vuoden toivotukset, mutta toivotan sitten nyt kaikille Onnea ja menestystä tälle vuodelle!!! Vuosi vaihtui rauhallisesti. Olimme rakettien räiskettä paossa Pasin kotona, minne ei kyllä paljon paukkeet yltäneet. Kuuden aikaan naapurit paukuttelivat muutamat raketit ja silloin Kampin piti vähän läähättää, muuten paukkeet eivät Kampin iltaa pilanneet. Vipu ei välittänyt tuon taivaallista paukkeesta... ei edes korviaan höristellyt:)! Heti uuden vuoden alkajaisiksi Vipu voitti pelkonsa... nimittäin porraspelkonsa. Niiden kauhistuttavien yläkertaan johtavien liukkaiden portaiden pelko on nyt voitettu ja Vipu uskaltautui ensin Pasin kannustamana ne alas ja myöhemmin minun henkisellä avustuksella myös ylös... ja sitten niitä pitikin juosta ainakin kakskyt kertaa ylös alas naamalla virne "kattokaa mä uskalsin :)!". Hyvä niin, sillä enää ei tarvitse kantaa portaita kuin yksi, nimittäin KeVe!

Vuosi 2009 oli meille uskomattoman menestyksekäs ja antoisa sekä koirarintamalla, että yksityiselämässä. Tässäpä vähän koiramaisia saavutuksia:

Vipu

Agility
- nousivat 1 -luokasta 3-luokkaan
- 4 voittonollaa (2 agi ja 2 hyppy)
-SM- ja karsintanollat
-SM 10.
-Seuramestaruus hopea
-PM 5

Toko
- TK1

Näyttelyt
- FI MVA

Lisäksi Vipusta tuli neljän ihanan lapsosen isä!

Kampi

- PM 4
- Kampi saavutti monta hyvää rataa, mutta se nappisuoritus jäi puuttumaan.

Uusia tavoitteita ollaan tälle vuodelle asetettu lähinnä Vipulle. Tokossa olisi tarkoitus startata avoimessa ja agipuolella saavuttaa Ava -titteli ja saada karsintanollat kasaan. Kampi alkaa jo jäähdyttelemään eläkepäiville, mutta saa toki mennä vielä rakastamaansa lajia ja toimia Vipun motivoijana. Vipulle on suunnitelmissa uuden lajin valloitusta, mutta katsotaan riittääkö aika. Ja mitä kaikkea sitä vielä kerkeää keksiäkkään tälle vuodelle... sitä ei tiedä itsekkään!

-Pia-