maanantaina, tammikuuta 14, 2008

Viikonlopun treeninkejä

Niin se vaan Pasin lomakin loppui ja arkinen aherrus alkoi. Minä reippaana (NOT) nousin samaan aikaan Pasin kanssa ja tein normi aamutoimet, kuin työpäivänä konsanaan. En kuitenkaan mennyt töihin vaan muille asioille ja Pasin kyydissä pääsin sopivasti kaupunkiin. Nyt sitten jo kotona koneella istun ja neljä koiraa koisii ympärillä.

Lauantaina käytiin Kampin ja Vipun kanssa hallilla. Sielläpä olikin tosi haasteellinen kuvio jossa paljon vaikeita kohtia. Välistävetoja, jotka ovat Pasille vaikeita, mutta menivät hyvin hetken treenailun jälkeen. Mutta se sylikäännös... on se vaikee. Sitä siinä sitten hetken jankattiin, ilman vauhtia meni ihan hyvin, mutta vauhdin kanssa tuli heti tökkejä. Minä yritin parhaani mukaan neuvoa ja keksiä ongelmakohtia, mutta enpä tuota itekkään sen paremmin osaa. Täytyy varmaan pyytää joku sylikäännön hallitseva meitä opastamaan.

Vipulle sitten Sari suunnitteli radan. Eipä ole Vips noin montaa estettä peräkkäin mennytkään, mutta onhan se hyvä tietää missä mennään. Radalla oli rengasta, hyppyjä, putkea ja pujottelu. Eka kierros meni hieman haparoiden, kun Pasia jänskätti ja Vipu koko ajan odotti, että milloin tulee palkka. Putken suut olivat vähän hukassa. Toinen kierros meni jo huomattavasti paremmin. Ohjeeksi saatiin: kokonaisen pujottelun opettaminen, pujottelun aloituksen opettaminen ja putkien ohitustreenit.

Sunnuntaina keksin lähteä läheisen supermarketin parkkikselle treenaileen Vipun kanssa tokoa. Uusi paikka näytti kiehtovan sen verran, että mulla oli melkoinen työ pitää Vipun nokka ylhäällä. Joten kuten siinä onnistuin, mutta kun otin noutokapulan esiin, niin Vipun ilme muuttui tyyliin "toi kapula ei vois vähempää kiinnostaa". Eihän siitä sitten oikein mitään tullut. Olen miettinyt tuohon noutamiseen Vipun kohdalla monia eri keinoja. En halua millään lailla "pakottaa" ottamaan kapulaan, vaan mielummin ilon ja halun kautta. Illalla sitten yks kaks keksin vielä ottaa kapulan esille. Koko lauma pyöri ympärillä. Laitoin kapulan maahan ja annoin Konstan hakea sen. Hirveesti kehuja päälle ja pari kolme kertaa sama juttu. Siinä vaiheessa Vipu oli jo sitä mieltä, että nyt on mun vuoro. Se nappas kapulan ennen kuin Konsta kerkes ja toi sen käteeni. Uskalsin koittaa vielä toisen kerran, mutta sitten oli lopetettava. Jes, mallioppiminen rules! Nyt sitten vaan tuota treeniä lisää... toivottavasti auttaa.

Lopuksi vielä touhuja tämän päivän lenkistä, kun sheltti Ama tuli meitä vastaan. Siinä sitä vaan kaksi nuorta urosta leikki ilman ärinöitä... mitä nyt Vipu vähän yritti astua Amaa.


"Näytä mulle sun kieli"


No, enkä näytä!


Elä nyt viitti kaveri, mitä sää siitä mun kielestä?


No, katotaan kummalla on pitempi kieli.


"Okei, näytetään yhtä aikaa" "änn, yy, tee, nyt!" " Yhtä pitkät!!"

-Pia-

Ei kommentteja: