Pelkoja voitettavana

Jo aikaisemmin reippaasti ylitetty silta alkoi yhtäkkiä pelottamaan pientä Hakaa...

Haka: "Iiik, mikä silta! Emmä uskalla tulla!
Vipu: " No ei tää oo paha. Ota isoveikasta mallia."

Vipu: "Mä tiijän kokemuksesta, et se pelottaa, mut kerran rohkaset mieles, niin  se helpottaa."

Vipu: " No, oota siellä, mä tuun avittaan."

Vipu: "Kato, otat tän kepin suuhun, niin se sopivasti tasapainottaa kulkemista."

Vipu: "Kato tälleesti."

Vipu "ja sit tuut vaan."

Haka: "Emmä uskalla, tulkaa apuuuuun!"

Vipu: " Höh, mee sä mamma auttaan tota pelkurii."

Tästä näin vaan, askel kerrallaan.

Haka: "Nuusk, nuusk, joko ollaan perillä?!?"

Pienen pojan elämässä on monia pelkoja voitettavana.

Haka: JEEE, mä uskalsin! Ja melkein ihan ite :)

Nyt pojat rallatellaan!

Vapautunutta juoksentelua!