Monena päivänä on tullut tunne, et pitäskö kirjoittaa jotain blogiin. Vaan mitähän kirjottas, kun koirarintamalla ei ole mitään uutta tapahtunut?!? Kuviakaan ei ole tullut otettua herran aikoihin. Tai siis on, mutta ei koirista :)!
No, tällä viikolla koiratkin ovat päässeet harrastamaan. Tiistaina Vipulla alkoi agitreenit Mikon ohjauksessa. Heti kärkeen oli ollut rata joka mentiin kilpailunomaisesti. Radalta otettiin aika ja katsottiin virheet ja valmennusryhmien kesken katsotaan paras tulos. Vipulla oli ollut tosi hyvä rata, kontaktit hyvät, ainoastaan viimeinen rima oli tippunut. Lopuksi radasta sai mennä pieniä pätkiä eri vaihtoehdoilla.
Eilen pakattiin koko komppania autoon ja lähdettiin pitkästä aikaa ryhmätokotreeneihin. Vähän oltiin myöhässä, joten otin Vipun ensin, jotta sain häiriötreeniä. Seuraaminen oli tosi topakkaa, tosin lelu oli koko ajan esillä. Vasemmalle kääntymiset menee ihan hyvin lelun kanssa. Vaan mitenkähän on ilman lelua?!? Luoksetulon toppeja treenailin puunkierrolla. Tosi topakat pysähdykset, vaan sitten muistinkin mikä meidän ongelma niissä on! No ennakointipa tietty... kun ei käskyä tule niin pysähtyy silti. Otin sitten muutaman läpijuoksun ja niitä täytyy nyt ottaa paljon.
Sitten noudon kimppuun. Eka näytin miten ollaan pitämistä treenattu ja Vipu alkoi väistämään kapulaa. Apua, mites se nyt noin!!! Otettiin sitten Vipulle kivoja kapulan piilotusleikkejä ja heti oli kapula paljon kivempi! Sit jouduin näyttämään kokonaisen noutoliikkeen. Sehän meni melkein loistavasti kun katsoin ohi koiraa! Vain kapulan ottamisessa hieman pyöritteli sitä suussaan. Sain nyt ohjeeksi treenailla "kokonaista" noutoa, eli hakemista ja tuomista. Erikseen treenaillaan sit sivulla pitämistä ja siinä irrottamista.
On se vaan niin vaikeeta. Yksin kun yrittää huseerata niin tekee hirveesti virheitä. Mä hätäilen kauheesti palautusten kans. Pelkään siis, että Vipu puottaa kapulan ja yritän napata sen mahollisimman nopeasti pois. Toinen mun ongelma on koiraan päin kumartelu ja sen tuijottelu. Onneksi on noita tarkkasilmäisiä tyyppejä, jotka sitten korjaa mun virheitä. Kiitos siis treeneistä!
Hyvä mieli jäi treeneistä ja siitä että sain vihdoin itteni liikenteeseen. Välillä jo tuntui etten jaksa alkaa avoimen liikkeitä hinkkaamaan, mutta päätin kuitenkin, et periksi ei anneta. Nyt pistetään treenattavat asiat paprulle ylös ja treenaillaan tavoitteellisesti. Menee varmaan ens vuoteen ennen kuin startataan avoimessa.
Kampikin kerkesi pyörähtää tokokentällä... juu vain pyörähtää, sillä KeVe päätti, että treenit on nyt treenattu ja on aika lähteä kotiin! Tiukka neiti siitä taitaa tulla :).
-Pia-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti