Kampi, Vipu ja Haka

Haka 5 kk

2012-01-28T17:37:00.001+02:00

Haka täytti eilen 5 kk. Sen kunniaksi Haka joutui isojen miesten tavoin kaunistautumaan elikkä ei niitä mieluisimpia tapahtumia pienen koiran elämässä.

"Hei, täällä on kylmä! Äkkiä se nami tänne, ennen ku mun tassut paleltuu!"

Haka "luomuna"

Pää nypitty

"Voi tätä kaunistautumisen surkeutta, ettäkö muka korvani höröttivät?!?"

"Tästä on kyllä hauskuus kaukana!"

The Trio kerjuulla

Pitelemätön pikkumies

2012-01-19T22:36:00.001+02:00

Ei tuota meidän "pikku" poitsua pidättele enää mikään. Ikää ei oo vielä viittä kuukautta ja sängyille, sohville ja PÖYDILLE mennään suitsait. Jep, taitaa olla oikea isänsä poika, kun on ruokapöydälläkin kuin kotonaan :D.

Haka ei myöskään näytä pidättelevän kasvu ylöspäin. Ei sillä, että meitä haittais esim. se, et Hakasta tulisi maxi. Jos tulee niin tulee, ei sitä tuolin allekaan laiteta :). Maxi -koko tuo treenaukseen mukaan omat mausteet mm. huomattavasti lepposamman treenamistahdin ja ne ihanan nostalgiset muistot Kampi -papparaisen kanssa :). Mut annetaanpa Hakasen kasvattaa kasvupattinsa ensin ja spekuloidaan vasta sitten sen mahdollista hyppykorkeutta.

Aivan mahottoman hurjaa agitreenaustakin on ollut ohjelmassa... tässä todistusaineistoa ;)

Nyt niitä kuvia

2012-01-11T17:13:00.001+02:00

Eilen aurinko pilkisteli pilvien raosta ja sain kuin sainkin roudattua kameran lenkille mukaan. Kuvien laatu ei päätä huimaa, mutta jotain sentäs :).

HakaPiu ja punainen kieli

Korvat sinne sun tänne

Jotta kuulisin paremmin

Rupelit sivutuulessa

Auringon pilkettä

Veljesten luoksetulo

Ja taas matka jatkuu

Hakanen on osoittautunut oikeaksi kiipeilymaisteriksi. Köllöttelee hyvin tyytyväisenä sohvan selkänojalla ja millon missäkin. Yks ilta makoili uneliaan näkösenä käsinojalla, kunnes muksahti siitä selälleen lattialle :). Pikku ravistelut ja eikun uudestaan.

Pari kertaa ollaan käyty fiilistelemässä agiesteilläkin. Puomin kontaktia ja siivekkeiden läpi juoksemista sekä putkea. Putken tajus tosi nopeesti ja melkein jo näin paloa pikkumiehen silmissä, kun se riemuissaan irtosi mutkaputkeen :). Sen jälkeen vinkuankka sai Hakan toimesta hurjaa kyytiä :).

-Pia-

Reipas poika puuhastelee

2012-01-04T10:01:00.003+02:00

HakaPiu, niinkuin pikkuherran nimi on aina kutsuttaessa, on päässyt touhuilemaan kaikenlaista. Maanantaina käytiin BC Jenssin ja Foren luona kylässä. Haka on ollut äärettömän kiinnostunut pojista aina treeneissä. Liehitellyt ja leperrellyt isojen poikien edessä ja nyt vihdoin pääsi oikein kunnolla Foren kanssa leekaamaan. Hakaa ei poikien kotiin meno oudoksuttanut, vaan heti löytyi yhteiset painit Fore pojan kanssa, vaikka kokoeroa olikin melkoisesti.

Eilen puolestaan käytiin treenailemassa tokoa hallilla. Melkoiset pikatreenit olivat, kun Hakan rokotusaika "kolkutti ovella", mutta tehtiin sellaiset tehokkaat pikkutreenit. Vipu touhuili seuraamista ja lähinnä käännöksiä. Nyt olis paljon tekemistä täyskäännöksen kans ja mietinnässä, että alanko tekemään sen vasemman kautta, kun takapää toimii siinä niin hyvin. Ohjelmassa oli myös merkkiä, jossa pitää muistaa palkata vain suorasta asennosta ja palkka aina koiran vasemmalle puolelle (ohjaajasta katottuna), jotta pysyykin suorassa. Lopuksi vielä ohjatun suuntia, jossa tarvitaan vielä paljon ihan perustreeniä, jottei rupee oikomaan.

Hakatsi reenasi vähän kontaktikävelyä, sivulletuloja, katsekontaktia ja kakejen istumista (kun istumisessa peruuttaminen tulee sille luonnostaan), sekä lopuksi hauskat luoksetulot. Treenien jälkeen kerettiin vielä hyvin kiertämään Haukkiksen pellot. Peltojen toisessa päässä on rautasilta, joka on Vipusta ollut aina hieman pelottava. Nuorena poikana ei meinannut millään uskaltaa ylittää siltaa, mutta nyt harkinta-aika oli lyhentynyt huomattavasti. Haka puolestaan kerran katsahti, ettäs mikäs tämä nyt on ja sitten kipitti yli kuin vanha tekijä :). Ei siis ainakaan pintojen kans tule olemaan ongelmaa.

Lenkiltä siis kiidettiin suoraan rokotuksille. Odotushuonessa oli neljä koiraa ja jokaiselle piti sanoa puhisevat tervehdykset. Kaikki koirat kuitenkin unohtuivat välittömästi, kun kaivelin nameja taskusta. On se ihanan ahne :)! Ell setä oli myös pelottava, ja pöydällä Haka oli sitä mieltä, et lähtee pakoon saman tien. Noh, kun ell tarjosi nameja kädestään, niin pelot unohtuivat samantien. Ruoka miehen tiellä pitää... ja monesta tilanteesta pelastaa :)!

Valitettavasti (vieläkään) ei ole Hakasesta kuvia. Ell puntari pysähtyi 8 kg kohdalla ja kotimittauksessa säkä on 38 cm kohdalla. Pari etuhammasta on jo irronnut ja hirveesti yritetään leikkiä isoa miestä, kun puunjuurelle jo merkkaillaan. Toisaalta onhan se vielä ihan pikkuinen ja suloinen karvanaama :). Täytyy nyt ryhdistäytyä ja raahata kameraa enemmän lenkeillä mukana.

-Pia-

Viimeisiä viedään

2011-12-30T17:27:00.001+02:00

Vuosi 2011 alkaa olla lopuillaan ja voisi kait sitä ottaa katsauksen menneeseen.

Vipun agiliitelytulokset eivät olleet kovin kehuttavat: 5 x nolla tulos, joista 1 x supermiinus. Ei ollut asiaa arvokisoihin.Treeni- / kisatauot eivät selvästikään ole hyväksi Pasin ja Vipun menoon, mutta toivotaan, että vuosi 2012 olisi parempi.

Vipun tokoilut sen sijaan sujuivat yli odotusten. Ok, tavoitteena oli osallistua kesän alussa ensimmäiseen Voi -luokan kokeeseen. Siihen ei meidän rahkeet aivan riittäneet, mutta syyskuussa oli jo mentävä. Ohjaajan karmee flunssa ja kaukojen epävarmuus ei kuitenkaan pilannut meidän koetta, vaan pistein 274 saimme ykköstuloksen! Huh, mikä yllätys!Vielä piti käydä koklaamassa Voivoi toiseen kertaan, josta saimme 3 -tuloksen.

Vuosi 2011 toi meille uuden perheenjäsenen. Eihän meille sellaista pitänyt tulla, kun eihän meillä ollut pennulle aikaa ja autokin olisi pitänyt hankkia :). Niin vaan asiat tuppaa menemään "tärkeysjärjestykseen" ja auto sai jäädä kauppaan ja pikku Haka -poika muutti meille <3. Haka on ollut oikein miellyttävä tuttavuus. Ihanan tervepäinen pentu, joka on mielettömän ahne ja utelias kaveri. Jonkin asteisia Houdinin piirteitä on havaittavissa, sillä jätkä mm. kävelee pöydällä ja varastelee tietysti kaiken ei- sallitun :). Mielenkiinnolla myös odotan milloin kaverin kasvu pysähtyy. Ei ole kaukana enää Vipun säkä ja tassutkin on porukan suurimmat. Taitaa tulla oikea mammutti :)!

Kampi pappa jatkaa eloisaa eläkeläiselämää. Välillä rakko vähän reistailee ja lirut tulee millon minnekkin. Mutta kun muistaa päästää papan ulos yhdessä nuorimmaisen kanssa, niin vältymme ikäviltä lätäköiltä. Muuten ei kyllä ikä paina. Samat lenkit kulkee, kuin nuoremmatkin ja voi sitä tekemisen halua ja äänen määrää, kun pappa pääsee puuhastelemaan kanssani :).

Tässäpä se vuosi 2011 pääpiirteissään. Toivotamme kaikille lukijoille Onnea ja menestystä vuoden 2012 koitoksiin!

-Pia-

Hyvää Joulua

2011-12-23T09:00:00.002+02:00

Talvi tuli, talvi meni

2011-12-17T14:29:00.002+02:00

Viime viikolla satoi ihana lumipeite maahan. Oli tosi kauniin näköistä, kun puissakin oli ihana lumipeite. Lumityöt ei niin ihanalta tuntunut, mutta metsässä kävely oli todella nautittavaa, kun oli niin valoisaa. Nyt ei lumesta ole paljon tietoakaan. Vähän sitä riittää vielä maahan, mutta puut on aivan paljaana. Pyh, en kyllä tykkää, jos jouluna ei ole valkoinen maa!

Pasi kävi viime sunnuntaina Seinäjoella kisaamassa. Mainetta ja kunniaa sieltä ei tullut, mutta kivaa oli ollut. Jospa se kadoksissa ollut kisamotivaatiokin sieltä kurkistaisi päätään. Säälihän sitä on pitää innokasta ja ennen kaikkea hyvää koiraa naftaliinissa, vai mitä :) ?!?

Haka on päässyt myös hieman agitreenien makuun. Hienosti jo töröttää puomin alastulolla 2 on 2 off -asennossa. Putkea ja vinokeppejä on myös ollut ohjelmassa. Ihanaa kun Haka on niin ahne, ei ole ainakaan ongelmia makupalapalkkauksen kanssa :). Lelua repii myös mielellään, mutta lelun tuominen täytyy kyllä opettaa kakaralle. Ja kivaa vaihteeksi kouluttaa koiraa, joka ei pelkää minkäänlaisia pintoja eikä paikkoja :)!

Katsotaan millaiseen treeniputkeen tässä vielä päästäänkään. Toivottavasti uusi vuosi tuo mukanaan uusia tuulia meidän elämään :)!

-Pia-

Pötkötellen

2011-12-03T19:50:00.001+02:00

Varaosat rokotuksilla, vertailussa, rempassa ja reeneissä

2011-11-25T07:14:00.001+02:00

Eilen kolmikko kävi rokotuksilla ja yllättävän helposti sujui kolmikon aisoissa pitäminen :). Jopa isotkin pojat osasivat käyttäytyä ;). Haka pikkuinen oli oikein reipas. On se vaan niin helppo tapaus, oli sitten kyse millaisesta hoitotoimenpiteestä tahansa. Pannat, valjaat, puvut se antaa pukea ku vanha tekijä päälleen, kulkee remmilenkit ja kynnet leikataan helposti jne. Melkeinpä liian helppo tapaus, mutta en valita ;). Jos isompiin vertaa, niin paljon löytyy Kampin tasaisen varmaa luonnetta. Vipu kun oli pentuna sellainen venkula ja on sitä osiltaan vieläkin.

Ihanaa, kun joka päivä oppii pikkukaverista jotain uutta. Luonteestakin voi jo jotain sanoa. Haka on sellainen harkitsevainen ja tervejärkinen tyyppi. Katselee ja miettii ennen kuin ryntää outoihin tilanteisiin. Ei kuitenkaan mikään arkajalka missään nimessä. Tutkii ja katselee oudot asiat pentumaisen uteliaasti.

Aika useissa asioissa vertaan Hakaa Vipun pentuaikaan, koska se on paljon tuoreemmassa muistissa, kuin Kampin 10 vuoden takainen pentuaika. Vaikka noita koiria aina vertailenkin, niin se ei tarkoita sitä, että toinen olisi toistaan parempi / huonompi. Ihania ovat kaikki sellaisenaan kuin ovat, ja rikkaus on se, että ovat niin erilaisia!

Ai niin, meidän pappakoira on laihtunut heinäkuusta 1,2 kg ja on minusta nyt oikein sopivan oloinen :). Itseasiassa painaa nyt saman verran, kuin nuoruusvuosina, mutta ne bodarin muskelit ovat kadonneet. Vaan mihinpä sitä pappa enään muskeleita tarvisikaan, kun ei enää urheilekaan. Ja papan punottumat ja kutinat on melkein kokonaan kaikonneet *hurraa*! Ja mitenkäkö tähän tilaan on päästy? Tauolla ollut Nutrolin senior -öljy aloitettiin uudelleen. Kampi saa öljyn lisäksi myös yhden Omega -kapselin päivässä. Kampi myös syö MurreMix kasviskalkkunaa (tms.). Pissavaivoja ilmenee vielä silloin, kun on pitkä aika ulkonakäymisestä (esim. yöllä yli 10 tuntia), mutta ilman lääkitystä mennään niin pitkään kun ei tämän pahemmaksi mene.

Treenit on olleet vähissä :(. Kotitokoja vähän, hallitokoja vielä vähemmän. Pari kertaa ollaan tälle syyskaudelle käyty hallitreeneissä. Kotona ollaan treenailtu lähinnä merkkiä, jossa tarvii vieläkin paljon apua ja kakeja. Hip hurraa, kaket sentään alkaa sujua. Enää Vipu ei ole niin epävarma ja kestää jo useamman vaihdon palkaamatta ilman että tarjoilee omiaan! Se on paljon se!!! Kampi tietysti aina temppuilee kotitreenien yhteydessä ja Hakakin on päässyt treenien makuun kontaktikävelyn, istumisen ja maahanmenon opettelulla. Hienosti jaksaa keskittyä!

Eilen keksin alkaa opettaa isoille pojille korokkeen päälle kiipeämistä. Kampi -papparainen asetteli kaikki tassut nätisti pikku korokkeelle (Ikean wc -koroke) ja istua törötti siinä hienosti. Vipu taas ei saanut millään kaikkia tassuja yhtäaikaa mahtumaan pallille, vaan venkoili ja tasapainoili pallin ympärillä minkä kerkesi :). Siinäpä riittää taas Vipulle opettamista :)!

Mukavaa viikonloppua!

Kuvattavina

2011-11-19T08:44:00.001+02:00

Pojat (ja Iina) pääsivät kuvauskohteiksi Riekin Pirkon taitaviin käsiin ja ihania kuvia kavereista tuli. Pirkolle ISO kiitos kuvista ja niiden käsittelystä! Että mä nautin, kun tulee "valmista pöytään" :)! Tässä kaikille maistiaisia...

Haka taistelijakoira

Mä nappaan sen :)

Haka söpöstelee

Lisää söpöstelyä

Täältä tullaan!

Matkalla suureen maailmaan...

Kisuveikot!

Pois eestä tuumii Vipu

Niin komea Kampi -pappa

Kolmikko söpöstelee <3

-Pia-

Uutta ulkoasua

2011-11-06T23:22:00.001+02:00

Kuten ehkä joku varmaan on huomannut, n-elikot.net sivusto on poistunut käytöstä. Aika ei vaan riittänyt sivujen päivittämiseen. Bloggeri saa nyt alkaa toimittamaan kotisivujen virkaa ja pikkuhiljaa siirrän sivuille tietoa.

Päivittäminen näin blogin kautta on helpompaa ja pysyypä kuulumisetkin paremmin ajantasalla.

-Pia-

Pikkumies McGyver

2011-11-05T23:19:00.002+02:00

Taidetaan vaihtaa Haka Hakkaraisen nimeksi Houdini tai McGyver, sen verran kekseliäs kaveri näytää olevan. Ainakin, jos kyseessä on portin läpi tuleminen.

Koirat ovat joutuneet olemaan viime viikolla sellaisia 3 tunnin keskenään päivällä ja Haka on eristetty pesuhuoneeseen turvaportilla ja kompostiverkkoviritelmällä, koska huomasimme, että turvaportin raoista Haka tulee läpi mennen tullen. Vaan eipä sitä pidätellyt kompostiverkkokaan, vaikka kolmannella kerralla sidoin verkon kiinni porttiin niin lujaa, että ajattelin Hakan loukkaavan itsensä, jos yrittää tulla läpi. Niin vaan Houdini oli eteisessä vastassa, kun tulimme kotiin... miten se sen tekee, niin sitä voimme vain arvailla. Paras kommentti tuli kyllä työkaverilta, jonka teoria oli, että Vipu tietysti nostaa pikkukoiran niskasta portin toiselle puolelle :D. Nyt sitten pikkukaveri sai tahtonsa läpi ja viettää päivät samassa tilassa isojen poikien kanssa.

Enpä kyllä toisaalta voi pitää tuota Vipua kovin isona, sillä nyt se painii Hakan kans myös sisällä ja Vipu on se, joka vetää rallia ympäri kämppää ja ryttää kaikki matot. Ihanaa, kun veljeksistä on seuraa toisilleen, mutta ei ole kauheen mukavaa leikkiminen pienessä tilassa.

Ihania luonteenpiirteitä alkaa Hakasta löytyymään. On suhteellisen rauhallinen ja osaa hyvin rauhoittua häkkiinsä. Taistelutahtoa löytyy kuin pienestä kylästä, ärripurraa jo vetoleikeissä. Ei pienistä asioista hetkahda ja isot pojat on suuria IDOLEITA, kun ne osaa nostaa jalkaa ja kuopia maata :) ! Ihanaa tutustua tähän uuteen perheenjäseneen!

Kait jo kaverukset

2011-10-30T12:38:00.000+02:00

No nih, 5 päivää kesti Vipun "vihat" kakaraa kohtaan ja sit tuli ensimmäinen leikkiinkutsu. Kait se huomasi, ettei pentu lähde mihinkään, joten otetaan vähän mittaa siitä. Kampi yrittää edelleen häipyä pennun näköpiiristä mahollisimman kauas, muttei Kampi kyllä olekaan koskaan ollut mikään leikittäjätyyppi. Vipun kans Kampi leikki pentuna lähinnä örinäleikkejä niin, että Vipun pää oli Kampin suussa... Hakan kans ei ainakaan vielä leiki sellaista.

Hakan kans on helppo kulkee "lenkeillä". Muistan kun Vipulla saman ikäisenä meni puoli tuntia kulkea 100 metrin matkaa, kun se roikku koko ajan hihnassa tai lahkeessa, eikä neljä jalkaa tahtonut millään olla yhtä aikaa maassa. Haka painaa menemään kuin "vanha" tekijä. Välillä vaan pysähtyy rapsuttamaan "kirppupantaa" ja taas jatketaan. Jos on isojen poikien kans samalla lenkillä, niin on hirvee kiire pysyä koko ajan poikien matkassa ja voi niitä ihailevia katseita, kun pojat nostaa jalkaa tms. Nii, ja kasvattajalle tiedoksi, sienet ei enää kiinnosta, sillä niitä löytyy meidänkin takapihalta, muttei ole maistunut Hakalle.

Sit vähän kuvasarjaa miten isoveli kouluttaa pikkuveljeä:

V: Katsoppas rääpäle, tässä on keppi

V: Kepeille tehdään huolellisesti kuoppa ja ne piilotetaan sinne

V: Katso nyt velisein oikein tarkkaan, jotta ens kerralla osaat ihan ite

Sitten katotaan pärjäätkö sä isojen poikien juoksussa

Ensin kiihdytetään

Seuraavaksi takaa-ajetaan

Lopuksi hyökätään

Huh, olipas siinä oppitunti. Kyllä mä vielä joku päivä näytän mistä ISOT pojat on tehty!

-Pia-

Haka Hakkarainen

2011-10-24T20:06:00.000+03:00

Saammeko esitellä laumamme tuoreimman jäsenen Kipazin Dorati "Haka". Rakkaalla lapsella on jo monta nimeä: HakaPiu, PikaHau, Hakkarainen jne.

Valitettavasti esitettäväksi ei ole kuin yksi kuva, koska loput on kamerassa ja kamera piuhoineen tällä hetkellä ulottumattomissani. Haka on reipas pieni länderinalku. Kotimatka 650 km meni tosi hienosti. Ensimmäiset 20 min. oli pientä vikinää ja sen jälkeen kaveri pisti nukkumaan. Pissat ja kakat tuli taukopaikoilla hienosti ulos ja yhdesti syötiin ruokaakin. Helppo tapaus on tähän mennessä ollut: pissit ja kakat tulee upeasti ulos, eikä arista pimeetä eikä märkää. Kasvattajalle kuuluu iso kiitos tästä viitseliäisyydestä. Me ollaan päästy helpolla :)!

Isot pojat ei oo hirveen innoissaan ollu uudesta tulokkaasta. Kampi haluais muuttua näkymättömäksi ja Vipu yrittää ärinällään pelotella Hakasen pois. Haka on omaksunut taitavan möyrimistyylin yrittäessään tehdä tuttavuutta lähinnä Vipun kans :). Se on kuin pieni maan matonen mielistellessään. Luulenpa, että ei mee montakaan päivää, kun Vipu taipuu lapsosen tahtoon :).

Hakkaraisen tulevaisuuden suunnitelmat on vielä aivan auki. Annetaan lapsosen kasvaa ja katsellaan mitä siitä tulee :)!

-Pia-

Papparaisen kuulumisia

2011-10-15T19:25:00.001+03:00

Lupasinpa kertoa niitä papparaisen kuulumisia. Viimetalviset iho-oireet palasivat taas Kampin elämään kesällä, kun yritin vaihtaa allergiaruokaa kevyeen versioon. Paluu takaisin vanhaan tuttuun ei tuottanut toivottua tulosta, vaan nivuset, takatassut ja parta punoittivat edelleen. Tassut ja nivuset kutisivat selvästi, sillä Kampi nuoli niitä aina yksin ollessaan. Oireena oli myös ajottaista normaalia runsaampaa veden juontia.

Netistä keräsin kokemuksia ja tietoa ja päätin, että Kampi siirtyy kokeilemaan kotiruokaa. Tein porkkana-kesäkurpitsa sosetta ja lisättiin joukkoon kalkkunaa. Lisäksi siirryimme pesemään tassut joka lenkin jälkeen, rasvaamaan nivusia ja lisämään ruokaan Molkosaania. kävimme Homeopaatin juttusilla ja saimme sieltä avuksi homeopaattisia. Oireet alkoivatkin lieventyä huomattavasti. Nyt Kampi syö Murren murkinan kalkkuna-kasvis pötköjä ja yritämme kaikin tavoin vältellä eniten allergiaa aiheuttavia ainesosia.

Kampin vaivalistaan saa lisätä myös virtsankarkailun, jota esiintyy levossa. Eläinlääkärin virtsa- ja verikokeissa ei näkynyt mitään poikkeavaa, joten luultavasti virtsankarkailu on seurausta kastroinnista, ruoanvaihdosta ja vanhuudesta. Seurailemme tilannetta tässäkin asiassa.

Muuten Kampi on ihana pirtsakka papparainen. Spurttailee Vipun kanssa kuin nuori varsa ja viime viikonloppuna kävi humputtelemassa agi-esteilläkin. Elämä maistuu nannalta!

VoiVoi toinen kerta

2011-10-09T09:49:00.002+03:00

Tänään siis kokeiltiin toisen kerran miltä tuntuu kisata Voi -luokassa :). Ja kivaahan meillä oli, vaikka pisteillä ei juhlittu! Meno oli ihanan vaivatonta, kun Vipu oli koko ajan mukana menossa <3 <3!

Tässä kootut selitykset:

Paikallaolo 8 - ei mennyt eka käskyllä maahan. Pikkusen jänskätti mennä piiloon, kun Vipu iski silmänsä ennen kehään menoa vierustoveriin, mut oli maannut kuin tatti :)!

Seuraaminen 7 - suoraan sanoen aika karmeen tuntosta. Mulla tahti ihan liian kova, käännöksissä törmäilin koiraan, askeleissa en muistanut miten ne tehdään jne.

Istuminen 9,5 - Jees!

Luoksetulo 10!!! Tuomarin mielestä 12 pisteen arvonen :DDD

Ruutu 0! Lähetyksessä lähti harhailemaan hieman sivulle, toinen lähetys ja sit lähti ruutuun, mut juoksi ohi ja minä pöljä annoin heti maahan käskyn, jolloin meni ruudun ulkopuolella maahan.

Hyppynouto 9,5! Jees! Hieman vino luovutus.

Metalli 8! työvoitto :)! Se ilettävä kylmä ja kova kapula nousi pienen pyörimisen jälkeen, kun Vipu nosti sen tassullaan pystyasentoon ja sai siitä otteen. Luovutus oli aika hellyttävä, kun istui ensin puolen metrin päähän ja pienellä käsiavulla toi sitten sivulle! On se vaan niin <3

Tunnari 10!!! tuomarin mielestä taas 12 pisteen arvoinen! Nyt luovutuskin oli suora!

Kauko-ohjaus 0! Nyt jo paljon paremman ja varmemman näköiset vaihdot. Ainoastaan ylösnousuissa asteli eteenpäin.

Kokonaisvaikutus 9!

212,5 p. ja 3 -tulos

Vaan nyt riitti kisaamiset hetkeksi. Treenataan liikkeet ensin oikeesti kuntoon ja katsotaan keväällä/kesällä uudelleen!

-Pia-

Laiskan ihmisen laiska päivitys

2011-10-04T21:32:00.000+03:00

Kehtaako tänne edes kirjottaa enää, kun edellisestä postauksesta on niin pitkä aika. Vaikka kukapa se määrittelee, et kuinka usein blogia pitäis päivittää. Minä ite vissiin :).

Eipä kyllä ole kauheesti päivitettävääkään... Tokotreenit on rajoittuneet kotitreeneihin. Meillä on ollut sellaisen 6 viikon porukkatreenitauko. Viime perjantaina päästiin pitkästä aikaa porukan mukaan ja olihan niin mahtavaa :). Harmittaa sikana, kun vuorotyö rajoittaa harrastamista. Onneksi / toivottavasti tämä ei ole loppuelämän tila.

Kotona ollaan jumpattu niitä iänikuisia kakeja, jotka ei muuten vieläkään ole kondiksessa. Pahalta siis näyttää ens lauantain koetta ajatellen :). Mut käydään nyt taas höpsöttelemässä kehässä, kun en näköjään kerrasta uskonut :)! Sitte lupasin Vipulle, et treenataan kaket ja muutkin epävarmat liikkeet kuntoon ja mennään vasta sen jälkeen tuomarin eteen.

Lityin muuten Okk:n jäseneksi ja pistin ilmoittautumisen tokoryhmään... ja kuinka ollakkaan onni potkaisi ja saimme paikan :). Kivaa aloittaa treenit "uusissa" ympyröissä. Tekee varmasti Vipulle hyvää.

Papparaisen elämäänkin on tullut muutoksia, mutta niistä lupaan tehdä piakkoin oman päivityksen.

-Pia-

Tunnari

2011-09-04T19:46:00.000+03:00

Laitanpas tämän kisatunnarivideon tänne. Vielä keväällä tunnari oli oikea murheenkryyni, koiralla ei mitään hajua ideasta eikä minulla ongelmanratkaisutavasta. Kaikenlaista tuli kokeiltua, en enää edes muista mitä kaikkea. Olis kait silloin pitänyt kirjata ylös, ettei tee samoja virheitä uudelleen. Ratkaisu ongelmaan oli kuitenkin hyvin yksinkertainen, heitin pois kapuloiden yliarvostamisen ja koiran paineistamisen. (Sarille kiitos ongelmanratkaisusta!)

Kyllä tuosta suorituksesta voi olla ylpeä, vaikka luovutusasento olis voinutkin olla suorempi.

-Pia-

Voittajaluokan korkkaus

2011-09-04T10:59:00.000+03:00

Eilen tuli korkattua voittajaluokka Torniossa. Hilkulla kyllä oli, etten olisi perunut koko koetta, sillä edellisenä iltana iski karmea räkätauti. Räkä vaan valui, ja valuu edelleen, solkenaan, lämpö nousi ja kurkkukin kipuilee. Nii ja mietin mä sitäkin, et onko järkee lähtä keskeneräisen koiran kans kokeeseen. Noh, sitten aattelin, et millonkas sitä valmis olis, aina joku liike rempallaan :). Tavoitteen siis nähdä millä mallilla liikkeet ovat ja saada pidettyä koira hallinnassa kaikki liikkeet. Koe meni kuitenkin yli odotusten, Vipu oli skarppina ja näytti parasta osaamistaan <3!!! Mistä olen kaikkein onnellisin, niin VIERAS metallikapula koetilanteessa tuli tosi upeesti :)!!! Se on paljon se! Kakeissa mua nauratti, kun Vipu seisomasta-istumaan vaiheessa hyppäs riemuissaan "takapalkalle" :). Tuomarikin sanoi, et tietää miten ootte kaukoja treenannu :)!

Mut tässäpä pisteet:

Paikallaolo 10
Seuraaminen 9
Liikkeestä istuminen 10
Luoksetulo 10
Ruutu 10
Hyppynouto 10
Metalli 9
Tunnari 10
Kaukot 0
Kokonaisvaikutus 10

Yht. 274 p. ja VOI1

Tavoite siis täyttyi monin kertaisesti! Olen tosi onnellinen, kun nyt alkaa tuntua et vuoden takaiset nuuskimisongelmat olis takanapäin *kop kop*! Kyllä ton partasuun kans on niin kiva harrastaa :)!

-Pia-

Vanhauusi temppu

2011-08-26T23:18:00.004+03:00

Vipulla on ollut käytössä etenkin tokossa "Onks kivaa" -temppu. Temppu näyttää aikalailla kuvan kaltaiselta jutulta. Sitä on voinut käyttää helposti vaikka tokokokeessa, kun tietämättömälle temppu näyttää lähinnä ilosta hyppivältä koiralta.

Nyt Vipu on keksinyt, että tästähän voisi vaikka hypätä syliin. Länderithän tunnetusti ovat taitavia syliin hyppäjiä ja niin Vipukin on. Minä vaan en ole koskaan sitä ottanut kiinni. Paitsi sitten yks päivä, kun se hyppäsi niin sopivasti suoraan käsien väliin. Ja arvatkaapa, mitä nyt tapahtuu, jos en ota kiinni! Herra lösähtää maahan ölähtäen ja katsoo mua, et "HULLU, kun et ottanut syliin". Sinne meni siis sekin temppu, sillä tokokokeessa ei taidettaisi kovin hyvällä katsoa syliin hyppäävää koiraa?!?

Tokosta puheen ollen, huvittaa lähinnä tämän hetken tilanne. Hoksasin yks päivä, et tokohyppyä ei olla otettu ainakaan puoleen vuoteen. Tänään sitten pääsin sen ottamaan ja jätkähän kiersi hypyn aina palatessa. Ok, hieman kostea nurmi saattoi olla syynä kiertoon, mutta ei paljon tuonut mulle varmuutta liikkeen osaamisesta. Mut hei, näillä mennään viikon päästä kokeeseen. Ellei sitten iske "ramppikuume" tai jotain.

Sitä ennen kuitenkin jännitetään viikonlopun agin piirinmestaruuskisoja ja Vipun sisarpuolten syntymää, jotka syntyvät kasvattajan luona hetkenä minä hyvänsä :). Tsemppiä sinne synnytyssaliin!

Niin ja se tärkein vielä! Vipun lapsoset täyttävät tänään 2 -vuotta!!! ONNEA ja riemukkaita hetkiä Aida, Taika, Nafta ja Toby!

-Pia-

Lottovoitto, kiitos!

2011-08-17T21:42:00.001+03:00

Kamalaa, kun elämä on kiireistä. Ei kerkee nukkumaan, ei kerkee treenaamaan, ei kerkee istumaan, ei kerkee rentoutumaan, ei kerkee surffaamaan saatikka tänne kirjottamaan. Huoh!!! Lottovoitolla elämä helpottuis huomattavasti... kait!

Pikaisesti kuitenkin meidän tokokuulumisia. Voittajan liikkeet alkais olla ns. paketissa. Kaikki liikkeet on jollain mallilla ja onnistuessaan ihan hyvälläkin. Metalli on edelleen epävarmin liike, siihen pitäisi saada rentoutta mukaan. Treenimäärät on naurettavan vähäisiä, mukaan pitäisi saada vieraita koiria ja kisanomaista treeniä. Kaikesta huolimatta ilmoitin partasuun kisoihin :P. Siellä, jos missä sitä kisanomaista on hyvä treenata ;). Ei vaan, lähdetään tietysti tekemään parastamme ja katsotaan mihin se riittää. Tosissaan, mutta ei totisesti!

Kapulapeli käynnissä

Metallikin tulee kuin huomaamatta :)

Tunnarikaupulat tarkkailussa

Nuuh, nuuh, olisko se tää?!?

Tarkka neesu tekee työtä...

Vipun nenu ei erehdy, oikea kapula löytyi!

Jaa, ai mitenkäkö projekti edistyy?!? Niin ja näin. Kahden viikon jälkeen Kampin paino oli noussut 0,5 kg :O ja ei minullakaan ole paljon viisari alaspäin värähdellyt. Vaan Kampin kohdalla katsellaan ja haetaan vielä oikeaa suhdetta ja ruoan sopivuutta, sillä takajalat ovat taas epäilyttävästi alkaneet punertaa :(. Positiivista muutosta on kuitenkin tapahtunut minun liikkumisessa. N. 80 km tulee viikossa pyöräiltyä normaali lenkkien päälle. Laskin yks päivä, et viikossa tulee lenkkeiltyä arviolta 10 tuntia yhteensä. Enempään ei taho aika riittää :(.

-Pia-

Laihdutuskuurille

2011-07-31T13:06:00.001+03:00

Meijän pappakoira on päässyt vähän niin kuin varkain pyöristymään. Kastrointi, sopivan ruoan etsiminen ja aktiivielämästä elääkkeelle siirtyminen ovat kaikki varmasti vaikuttaneet tähän asiaan. Meidän muskelimiehestä on nyt tullut hieman vatsakas :). Kampin paino on koko aktiivisen aikuisiän ollut 14 - 14.5 kg. Eilen pappa jotui kohtaamaan todellisuuden (siis minä jouduin :)) ja kotipuntarimittauksessa pappa painoi 15.2 kg :O Huh, Huh!! Ei muuta kuin etsimään Kampille sopivaa ruokaa. Onneksi löytyi vehnätön vaihtoehto seniorille, joka on nyt siis kokeilussa. Toivotaan, että passaa!

Vaan kukas sitä yksin haluaa laihduttaa?!? Kampihan tarvitsee vertaistukea ja emmännästä kyllä löytyy ylimääräistä, mistä pudottaa. Tässä tilanteessa toivoisin vaan olevani koira... että joku vaan pistäisi aamulla kuppiin pöperöt ja sanois " näillä on päivä pärjättävä, illalla tulee seuraava satsi"! Jääkaapille eikä kauppaan olisi omin avuin asiaa. Pah, nyt täytyy vaan kaivella oma sisu esille, on sitä joskus aijemminkin löytynyt!

Voi siis olla, eää joudutte mahdollisesti lukemaan tämän projektin edistymisestä täällä blogissa, sillä julkinen laihduttaminen tunnetusti on se paras moottori :). Koittakaa kestää tai skipatkaa yli!!! Tavoitteita?!? Kampi -0.7 kg ja minä -6 kg... ainakin näin aluksi.

- Pia-

Etelänturnee + uusi naapuri

2011-07-26T09:05:00.001+03:00

Kesän lomareissu tehtiin nelipäiväisenä turneena. Kovasti etukäteen suunniteltiin reissua ja mietittiin, otetaanko koiria mukaan ollenkaan, sillä tiedettiin, että niiden "kohtalo" on olla aika paljon autossa. Ei sillä, molemmat ovat ihan mielellään autossa ja Vipu varsinkin on huomattavasti rauhallisempi siellä, kuin jossain vieraassa paikassa esim. oven takana. Meillä on myös lukkoon saatavat veräjät, joten kuumakaan koirille ei tule, kun konttia voi pitää huoletta auki vaikka kaupungissa.

Lomareissu aloitettiin vierailemalla Kampin ja Vipun kasvattajan luona. Olipas ihanaa vaihtaa kuulumiset kunnolla, kun ei edes kasvattitapaamiseen päästy. KeVe viihtyi mainiosti, kun sai syöttää "maasuja", silittää "Keettua", "Viia", "Selloa" ja "Totoa" ja ennen kaikkea leikkiä "setän" kanssa :D! Kipalasta jatkettiin matkaa Turkuun. Sää näytti uhkaavalta, sillä jo lähtiessä ukkosti. Muutimme hieman suunnitelmaa ja menimme ensin kavereiden uutta taloa katsomaan ja sään kirkastuessa suuntasimme "muumimaailmalle" (KeVen sanomaa). Siellä kerettiin moikata ja halia muumihahmot ja kiertää paikat, kunnes taas ukkoskuuro yllätti. Ja me tietysti olimme unohtaneet sateenvarjonkin autoon. Parkkiaika raksutti uhkaavasti kohti loppuaan, joten minä uhkarohkeana lähdin sadetta uhmaten juoksemaan autolle. Ei kauheesti siinä hetkessä naurattanut (myöhemmin kylläkin :D), kun rillit menivät huuruun siitä järkyttävästä kosteudesta ja hönkäilystä, auto oli hukassa ja vaatteet alushousuja myöten likomärät. Onneksi auki oleva kontti paljasti auton suht nopeasti. Siinä sitten istuin autossa likomärkänä katselemassa salamointia reippaan puoli tuntia.

Ette voi uskoa miten tuon kokemuksen jälkeen lämmin suihku maistui nannalta. Vaikka kesäsade on lämmin, niin kyllä sitä vaan kylmä tulee märissä vaatteissa. Loppuilta kului nauttien hyvistä lenkkeilymaastoista, grillauksesta, iloisista lasten äänistä sekä ihanista ystävistä :)!

Seuraavana päivänä oli aika jatkaa matkaa kohti Raumaa ja agikisoja. Vähän meinattiin eksyä kisapaikalta, mutta kerrankin uudesta teknologiasta oli apua ja selvittiin perille. Ensin koirien lenkitys ja sitten hieman haastavaa reittiä pitkin rattaiden kanssa kisapaikalle. Täytyy kyllä sanoa, että on virkistävää välillä käydä vierailla kisapaikoilla suorituksia katsomassa. Näkee uusia pareja, hienoja suorituksia ja silti aina löytyy joku, jonka kanssa voi vaihtaa kuulumisia :)! Ja tuloksista sen verran, että hyppyradalta Pasi ja Vipu nappasivat nollavoiton ja agiradalta tuli 10 rimasta ja muurin ohituksesta.

Hyppyradan video

Kotimatkalle lähdettiin ajatuksena ajella kotiin asti. Matkalla mieli kuitenkin muuttui ja yövyttiin vielä Alahärmässä. Kiva reissu, vaan kyllä aina on mukava palata kotiin.

Reissun aikana naapurilampeen oli muuttanut joutsen. Oli niin kaunis, että oli pakko käydä hakemassa kamera. Ja kesy oli myös, sillä koiruudet saivat aivan rauhassa mellastaa lähellä ja Vipu haki keppiäkin läheltä.

Rekkuset riekkuu rannalla ravistellen

2011-07-12T23:00:00.002+03:00

Kaunista kesäpäivää vietettiin koko perheen voimin Hailuodossa. Mantereella salamoi ja ukkosti komeasti, mutta me vaan polskittiin poutasäässä. Okei, olin kyllä saada sydänkohtauksen, kun salama iski lautan lähelle. Ihanaa oli, kun koirat saivat juosta vapaana rannalla ja KeVen vesileikkejä pystyi seuraamaan samalla.

Komea rankkasade merellä

Tuulivoimaloita

Poserausta rannalla

Vipu on kasvattanut siivet

Uimamaisteri

Ilmeet kertovat mielipiteet veden räiskyttelystä ;)

Seuraavaksi sarjassamme höntit ilmeet :)

Vipun ravistusoperaatio

Kampi pistää rupelit käyntiin

Rupeleilla lentoon...

Tarvitaan vielä hiaman harjoitusta

-Pia-

Juhlia siellä ja juhlia täällä

2011-07-03T18:54:00.000+03:00

Niin on taas ollut kaikenmoista hommaa, ettei ole kerennyt tätäkään päivittää. Eipä kyllä ole paljon koiramaisia tapahtumia ollutkaan.

Pakolliset perhejuhlat estivät meidän osallistumisen kasvattitapaamiseen. Samana viikonloppuna olleet SM -kisatkin jäivät välistä. Ei tosin Vipulla ollut sitä tuplaakaan... joten ainoa mahis olisi ollut osallistua joukkuekisaan. Toisaalta harmi, että muu elämä sekoittaa välillä näitä koiraharrastuksia, mutta onneksi oli sentään hauskat ja onnistuneet juhlat :)!

Myös työt sekoittaa pahasti koiraharrastusta. Kesän kaikki kivat rientolot jää nyt välistä, kun ei sitä lomaa ole. Ja se ainut mahdollinen kesäreissu taitaa olla omistettu neidille, partakaverit jää kotiin. No onneksi tämä ei ihan niin synkkää ole, kuin miltä vaikuttaa. Ollaan me vähän tokosteltu treeniporukan kans ja lenkkien lomassa ja Pasi kävi saamassa agilityoppia eilen Niinun kurssilla :).

Todistetusti hyväkäytöksinen :)

2011-06-16T22:23:00.002+03:00

Eilen toteutui se pitkään "sitten joskus" -listalla ollut koe eli osallistuin Vipun kans BH -kokeeseen (käyttäytymiskoe).

Kaameeta, miten sitä voikaan jännittää ennen koetta. Jännitystä lisäsi vielä se, että treenimäärä oli ollut minimaalista. Joku 4 kertaa olimme käyneet treenaamassa tottisosuutta kentällä ja kaupunkiosuutta ehkä 2 kertaa. Tottis mua enemmän jännitti, sillä tiesin, että kenttä on mustanaan mäkäräisiä ja paikallaolo kestää kauan. Tokopohjasta onneksi on paljon apua BH:ssa, mutta seuraamisen kaaviot pitää muistaa itse ja se tuotti myös mulle päänvaivaa. Jännitystä lievitti onneksi sopivasti lämmin keli.

Kisapaikalla selvisi nopeasti, että meidän parina on tuttu koirakko, luojan kiitos! Kovasti pelotti etukäteen se, että jos sattuu pariksi joku häiriöherkkä tapaus, joka vaikka mielellään ottaa matsia pienten länderipoikien kanssa. Onneksi pelkoni oli turha! Olin neljäntenä suorittajana ja menimme ensin paikallaoloon. Mäkäräisiä tosiaan oli pilvin pimein kentällä ja itelläkin oli tukalat olot, kun en viittinyt kauheesti huitoa käsillä eikä mulla ollut hyttysmyrkkyä. Vähän ennen ajan loppumista alkoi takaani kuulua pientä piipaamista. Tukalat olot oli Vipullakin, sillä koskaan aiemmin en ole sen kuullut piipaavan. Mutta hyvin jätkä pysyi koko pitkän ajan paikoillaan. (Pitkä aika tarkoittaa sitä, että paikallaolo kestää sen aikaa, kun toinen pareista suorittaa seuraamisosuudet. Parin nopeudesta siis riippuen n. 5-7 min)

Tästä se lähtee. Parina Pauliina ja Rumba

Jättö paikallaoloon

Seuraamisosiossa remmiseuraaminen on karmeeta :(. Jätkä oli kuin päivälenkillä ja nuuskutteli maata. Heti kun remmi irrotettiin, niin Vipu tajus mitä oli tekemässä ja teki hyvää seuraamista :). Istumisessa annoin tarkoituksella käsiavun, mutta maahan meni tosi hienosti ja ihanan vauhdikas luoksari suoraan sivulle. Loppupalautteessa oli hauskaa, kun tuomari ensin kehui ja sitten antoi korjaavaa palautetta tyyliin " sitten seuraavaa koetta varten kannatta istumisesta jättää käsiapu pois." Seuraavaa koetta tuskin tulee ainakaan Vipulle, ellei ländereille pikapuoliin tule PK -oikeuksia :D.

Henkilöryhmän kiertämistä

Ja kun tottisosuus oli läpäisty, nii ei kun kaupunkiosuudelle. Se ei kyllä jänskättänyt juuri yhtään, sillä Vipuun pystyn hyvin luottamaan ohitustilanteissa ja varsinkin, kun tukena ja turvana ei ole Kampia. Kaupunkiosuus menikin yli odotusten. Ei suurempaa vetämistä ja ohitettaviin koiriin/pyöriin/rullaluistelijoihin Vipu suhtautui välinpitämättömästi, samoin kuin yksin kiinni ollessaan ohittavaan koiraan.

Kaupunkiosuudella ohituksia

Rullaluistelijan ohitusta

Minne se mamma katos?

Vipun nimen eteen saa siis täst edes lisätä BH -tunnuksen :D! Suosittelen kyllä kaikille osallistumaan kokeeseen, ei ollut niin paha kuin alunperin ajattelin.

-Pia-

Sata totuutta Vipusta

2011-06-03T14:01:00.006+03:00

Kesän kunniaksi mua vähän lapsetti :). Vipusta ei tehny tiukkaakaan kehitellä sataa asiaa, Kampista voi olla haasteellisempi keksiä. Lukee ken tahtoo / jaksaa. Malli on bongattu joskus jostain blogista, joten kaikki halukkaat omasta koirasta sata juttua miettimään.

1. Vipu on syntynyt 24.2.2007 Lohjalla
2. Vipun pentueessa on 6 urosta ja 2 narttua
3. Kaikkien pentujen viralliset nimet liittyvät minttuun
4. Vipu on täysin heräteostos, maailman paras sellainen
5. Vipu tuli meille viidenneksi koiraksi
6. Vipu on ensimmäinen virallisesti yhteinen koiramme
7. Vipun ”työnimi” oli Ferrari
8. Vipun työnimi on osoittautunut enteeksi, sillä Ferrarin kiihtyvyydellä mennään joka paikkaan
9. Pentuna Vipusta oli tosi inhottavaa, kun lennokkaat korvat piti teipata

10. Vipu nukkui pentuna mieluiten kainalossa
11. Vipu kunnioitti erityisen paljon Konsta -collietani
12. Vipulla ja Konstalla oli myös aina omat painileikit pystyssä
13. Vipu oli jo pentuna taitava jäljestäjä: kun tulin kotiin, pentu kerkesi karata ulko-ovesta, mennä portaat alas ja juosta suuntaan, josta olin juuri tullut – nokka maassa ja korvat hukassa tietenkin
14. Vipu on neljän ihanan lapsosen isä
15. Yksi lapsista asuu Englannissa
16. Vipun herkkua on meetvursti ja kananfilee
17. Vipu on ronkeli syömisien suhteen, mutta usein on pakko syödä, koska Kampikin syö :)!
18. Vipu jättää yleensä aina ruokaa kuppiinsa
19. Vipu saa aina jälkkäriksi piimää
20. Vipua ei helposti palele, koska sillä on tiivis pohjavilla
21. Vipu nauttii lumihangessa loikkimisesta
22. Vipu on perheemme lellipentu; se on saanut paljon erivapauksia
23. Joskus on tosi ärsyttävää, kun Vipu kulkee koko ajan kotona perässä
24. Koulutuksen kannalta on ihanaa, kun Vipu tarjoaa aina toimintaa
25. Vipun on luonteeltaan kiltti ja hyväntahtoinen
26. Vipu on huoleton hulivili. Sitä ei haittaa, jos masu sotkeutuu tai remmi menee jalkojenvälistä.
27. Kun Vipu haluaa huomiota, se hyökkää puremaan kättäni tai hihaani
28. Vipu hakee myös huomiota pistämällä leuan polvelle tai jalkojenväliin ja tuijottamalla silmiin.
29. Huomiota saa myös, kun hyökkää sukkiin kiinni ja vetää ne jalasta
30. Sukkien vetämistä Vipu harrastaa vain minun kanssani
31. Vipu huutaa, jos se joutuu jäämään portin taakse odottamaan
32. Vipu nukkuu mieluiten ihmisten lähellä; parhaat paikat ovat selän takana tai jalkataipeissa
33. Vipu tykkää matkustaa autossa
34. Pentuna Vipu nukahti syliini, ennen kuin auto ehti edes käynnistyä
35. Vipu ottaa kaikessa mallia Kampista
36. Vipu leikki Kampin kanssa juoksu- ja rähinä leikkejä
37. Vipu lirputtelee Kampin suupieliä ja kiemurtelee sen edessä
38. Vipu ei ole koskaan tapellut niin, että olisi tullut reikää kumpaankaan osapuoleen
39. Vipu rakastaa kantaa ja piilottaa keppejä
40. Vipu syö keppejä

41. Vipu rakastaa pom-pom-pomppimista
42. Vipu hyppää mielellään syliin
43. Vipu tekee reiteeni mustelmia hyppimällä vasten

44. Vipu rakastaa pyöriä raadoissa tai missä tahansa iljettävissä hajuissa
45. Vipu tykkää uida
46. Vipu haluaa aina hanskan suuhunsa, kun tulen kotiin; kesälläkin :)
47. Vipu rakastaa tappaa kaikki lelut
48. Vipu pelkäsi pentuna agilityesteistä puomia ja keinua
49. Vipu varoo vieläkin siltoja ja portaita, joiden raoista näkee läpi
50. Vipulla meni pari vuotta ”syttyä” agilityyn - nyt agilityn hauskuudesta ei ole epäilystäkään

51. Vipu on äärettömän utelias
52. Vipu on erittäin taitava taskuvaras. Se osaa ottaa makupalat taskuista niin sievästi, ettei taskuihin ole tullut koskaan reikää
53. Vipu haluaa olla lähellä omaa laumaa
54. Uteliaisuudesta ja laumavietistä on ollut suunnaton apu koulutuksessa
55. Vipu on monipuolisin harrastuskoira, mitä meillä on ollut
56. Vipulla on mutkaton luonne, sitä on ollut aina helppo lukea
57. Vipu on rehellinen ja aito tunteissaan.
58. Vipu rakastaa tehdä nenällä töitä
59. Vipu on luonnonlahjakkuus jäljestämisessä
60. Vipu on hormoonihyrrä; pää menee totaalisen sekaisin narttujen juoksuaikaan
61. Vipulta on uhannut lähteä pallit monta kertaa
62. Vipu on kadonnut lenkillä muutaman kerran ja käynyt omilla (nais)reissuillaan (4-5 kertaa)
63. Pahimmillaan Vipu on ollut kadoksissa pari tuntia
64. Kerran Vipu on tullut yksin kotiin reissultaan
65. Normaalisti Vipu on kuitenkin erittäin tottelevainen ja kuuliainen lenkeillä.
66. Vipulla ei ole riistaviettiä (kai)
67. Vipu on käynyt seitsemässä näyttelyssä ja on Fi MVA
68. Vipu osallistui ensimmäiseen viralliseen agikisaan 18kk ja 21pv ikäisenä. Tulos Hyl
69. Vipu on FI AVA ja AVA-H
70. Vipu osallistui ensimmäisiin SM –kisoihinsa 2v 4kk ja 10pv ikäisenä
71. SM –kisojen sijoitus oli 10.

72. Vipu rakastaa kaikkea lentävää: frisbeetä, lumipalloja, keppejä jne.
73. Vipu juoksee oikeastaan koko ajan irti ollessaan
74. Vipu tulee ”hulluksi” takapiha –sanasta
75. Vipu juoksee takapihan ovelle, heti kun joku kävelee sinne päin.
76. Vipu haluaisi rynnätä takapihalle rähisten Kampin kanssa. (tästä yritämme päästä eroon)
77. Vipu lempitemppu on ”kasi” eli jalkojen välistä pujottelu
78. Vipulla on tokosta koulutustunnus Tk2
79. Vipu aivastelee tokossa. Tämä tapahtuu sivulle tultaessa tai sivuaskelissa silloin kun Vipu käy kierroksilla.
80. Vipu rakastaa pyyteettömästi kasvattajaa, kePoa ja keTyjä <3 <3 <3
81. Ihmisiä, joita Vipu rakastaa, se rakastaa koko sydämestään :)
82. Vipu ei voi sietää sitä, että joku juoksee lenkillä lujempaa kuin se itse
83. Vipu sikailee välillä rähisemällä nartuillekin
84. Vipu ei osaa kulkea hihnassa; se kiskoo kuin pieni eläin eteenpäin
85. Vipu ei yleensä rähise lenkillä vastaantuleville koirille.
86. Vipu haluaisi aina päästä haistelemaan ohikulkeneen koiran jälkiä
87. Vipusta näkee helposti, jos metsässä tulee vastaan koira. Vipu tulee heti luokse.
88. Vipu odottaa ”pappalassa” koko ajan eteisessä, jotta ovi aukeaisi ja pääsisi räkyttämään häkissä asuvalle Turre –koiralle
89. Vipu on ihan tollon näköinen silloin, kun se ei ymmärrä mitä pitäisi tehdä
90. Vipu ottaa makupalat sievästi kädestä
91. Vipu antaa KeVen rutistaa ja paijjata itseään
92. Vipu kutittaa KeVeä nuuhkimalla niskaa
93. Vipu ei välitä vieraista ihmisistä
94. Vieraat haukutaan ensin pystyyn, mutta jo heti kohta ollaan rapsutettavana
95. Vipu pitää enemmän naisista kuin miehistä
96. Vipun lempipaikka on maata makkarin sängyllä ja tarkkailla ikkunasta ulkona tapahtuvia asioita
97. Vipu saa minut helposti säikkymään puhisemalla ulkoa kuuluvia ääniä
98. Tilanteissa, jotka pelottavat, Vipu pyristelee vastaan kaikin voimin.
99. Vipulla on terveet silmät
100. Vipulla on ollut ongelmia virtsakiteiden kanssa ja hoitona on ruokavalio

-Pia-

Kisat, tokot ja kesä

2011-05-30T22:11:00.001+03:00

Jaa-has, mitään kauheen erikoista ei oo meidän taloudessa tapahtunut viimeaikoina, mut kerrotaan ne vähäisetkin :)!

Viikonloppuna Pasi ja Vipu kurvailivat Kemissä kolmen kisan verran. Hyllyjä tuli taas nippu kotiin tuomisiksi. Keli ei ollut mikään mieltä ylentävä, sillä vettä satoi koko päivän. Noh, ei ne hyllyt vesisateesta johtuneet, mutta pari aika omaperäistä hylkyä silti tuli. Ekalla Vipu luikahti renkaan ja kehikon välistä ja sukelsi suoraan putkeen. Toinen oli ns. tavis hylky, kun meni väärään päähän putkea ja kolmas Vipulle aika erikoinen, kun irtos kerrankin kunnolla ja kävi tekemässä putken omatoimisesti :)! Putkipäivä siis selvästi :)!

Tokon yhteistreeneissä ei olla pahemmin oltu, kun olemme sairastelleet urakalla. Olin vissiin kolme viikkoa enemmän tai vähemmän flunssassa ja siihen päälle vielä KeVen sairastelut. Kotona ollaan treenailtu lähinnä kakeja ja metallia. Metalli menee jo ihan ok: hakee ja nostaa kapulan ja tuo sivulle. Toivottavasti varmuuden myötä saisin pois kapulan pyörittelyn suussa. Kaketkin on alkanut sujumaan ihan kivasti. 2 m päästä voi jo ottaa seiso-maahan-seiso vaihtoja ja ne sujuu TOSI hyvin! Tekemistä löytyy vielä istu-seiso-istu vaihdoissa aika paljon. 10 metriinkin on vielä pitkästi matkaa... Mut hei, kyllä me ne joskus saadaan kuntoon... pakko :)! Nii ja tietysti ne kaikki muutki liikkeet ;)!

Kesä on vielä aivan avoin suunnitelmien suhteen. Voi olla, että lomaillaan vain koko kesä kotimaisemissa, ehkä pistäydytään jossain rientoloissa tai mahollisesti useammassakin :). Kesä kuitenkin tulee ja ne kärpäset :)!

Aurinkoista agiliitelyä

2011-05-24T10:00:00.000+03:00

Sunnuntaina Pasi ja Vipu kisailivat kolmen startin verran. Upea auringonpaiste houkutteli lähtemään koko perheen voimin kisapaikalle, vaikka päivälle tuli pituutta 7 tuntia. KeVe kerkesi torkahtaa pienet päiväunet autossa, joten virtaa riitti temmeltää kisatantereella. Kisat käytiin kahdella radalla ja pohjana oli keinonurmi.

Eka rata oli Lee Gibsonin käsialaa. Haastava keppikulma onnistui hyvin, mutta sen jälkeisestä tilanteesta tuli ensin rima alas ja sitten kielto. Pasilla oli flunssan jäljiltä aivan selvästi käynnistymisvaikeuksia, mutta onneksi loppua kohti suoritukset parani.

Toinen rata oli Eeva-Liisa Pohjasen käsialaa ja kivan näköinen rata. Heti alussa Vipu meinasi suuntautua puomille vaikka piti mennä putkeen. Tästä kielto. Muuten rata ok.

Viimeinen rata taas Leen rata. Rata oli tosi sujuvaa aina keppeille asti, jossa Vipu ei kestänyt Pasi takaleikkausta vaan pomppasi pois. Tältä radalta taas vitonen. Video alla.

Kylläpä naamaa kuumotti kun päästiin kotiin. Kevelläkin oli ihan punaiset posket vielä seuraavana päivänäkin. Petollinen keli, kun aurinko paistoi ja pieni tuulenvire henkäili. Ens kerraksi täytyy muistaa ottaa aurinkorasva mukaan.

-Pia-

Kymppikerholainen :)

2011-05-17T11:05:00.005+03:00

Kampi tänään 10 -vee!

NIIN KOMEA!

Kampi on perheemme Vekkuli velikulta! Herra, jolla on aina pilke silmäkulmassa ja rento elämänasenne :)!

"En mä vielä mikkään vanhus ole!"

Kamppuri on ehdottomasti vauhdin ja toiminnan mies! Agilityhullu, joka menis esteille vaikka pää kolmantena jalkana! Kaveri, joka ei osaa säästellä itseään. Tokoilussa tiemme eivät koskaan kohdannet, sillä itsenäinen tyyppi ei siedä mitään lällyttelyjuttuja vaan haluaa toimintaa isolla T:llä :)! Temput, vauhdikkaat sellaiset, onkin meidän eläkepäivien huvia :)!

Ja tuon koiran luonne; se huokuu vakautta, varmuutta ja luottamusta <3! Sitä ei hetkauta vieraat tilanteet tai oudot paikat. "Möröt" metsässä ensin haukutaan ja sitten mennään katsomaan ja lopuksi vielä pissitään päälle voittajan elkein :). Eläinlääkärissä maataan paikoillaan röntgenissä ilman rauhoitusta, vaikka omistaja on eri huoneessa (vrt. "pikkuveluun", joka tarvitsee rauhoituksen, omistajan viereen ja silti pystyy vielä pyristelemään vastaan :D).

Ja tuon hienon luonteen lisäksi papparainen on vielä hurjan KOMEE <3! Meille se komein länderi maailmassa <3!

Paljon onnea Kampi ja vielä monta monta hienoa vuotta lisää!

T: Pia, Pasi ja KeVe

Nuori uurastaa, vanha rentoutuu :)

2011-05-07T09:21:00.003+03:00

Lupauduin edellisessä tekstissä kertoilemaan meidän mettäkeikasta, joten tässä nyt raporttia sieltä :)! Eli verisissä tunnelmissa lähettiin metsään. Paljon oli tavaraa mukana, kun verijälkeen tarvittavat kamat pakkailtiin kassiin: jälkimerkkejä, verestyssieni, verta, jälkivaljaat ja -liina, sorkka, käsipaperia ja vettä. Lisäksi vielä kaffia ja pullaa, tottakai :)!

Paljon on vielä opittavaa tuosta lajista ja ilmeisesti aion oppia kaiken kantapään kautta, sillä en ole käynyt mitään kursseja lajiin :). Ainoat opit olen saanut viime kesäiseltä kisojenkatsomisreissulta ja netistä. Mutta ainakin metsään mennään ;)!

Eli jäljen suunnistus ja verestäminen tapahtuivat klo 9.30 - 10.30 välisenä aikan. Jälki olisi pitänyt merkata PALJON tarkemmin, sillä verestämisessä menin hieman hukkaan. Noh, ajattelin, et testataan seuraako koira oikeasti verijälkeä vai sitä mihin se on aiemmin opetettu eli jalanjälkeä. Sitten eikun odottelemaan pappalaan 5 tunniksi jäljen vanhenemista.

Kun oli aika lähteä ajamaan jälkeä, Pasi vei hirvensorkan jäljen päähän. Jälki lähti rauhallisesti käyntiin. Vipu haisteli tarkkaan ja pitkään jäljen aloitusta ja ilmeisesti veri hieman jänskätti sitä. Mutta sitten lähdettiin liikkeelle ja tarkasti jätkä ajoi verijälkeä. Tuli siis todistettua, että Vips tekee oikeaa hommaa. Jäljen päässä odotti sitten Vipulle ylläri :). Hirvensorkka oli TOSI jännittävä kapistus. Makupalojen avulla sain sen haistelemaan sorkkaa ja nopeasti jätkä rentoutui. Kun otin sorkan käteeni ja lähdettiin kävelemään pois, Vipu jo hyppeli sorkkaa vasten :)! Ehkä me ensi kertaa varten hieman tutustutaan sorkkaan tarkemmin :)!

Pasi kisaili eilen Vipulla parit agikisat. Aivan niin kuin parin yhteinen sävel olisi löytynyt tai ainakin löytymässä, sillä meno oli hyvän näköistä! Agi -radalta 5 riman pudotuksesta ja hyppäriltä loistokas 0 -voitto! Jarmolle kiitos videoista!

agirata

hyppäri

Ja sillä aikaa kun Vipu uurasti kisoissa, Kampi nautti kotona rentouttavasta hieronnasta. Paapan selkä oli taas jumissa, mutta nyt taas hetken hyvänä :)! Kyllä kelpaa taas kirmailla!

-Pia-

Virallisesti AVA-H

2011-04-30T12:04:00.001+03:00

Vihdoin ja viimein, useiden sähköpostien ja selvitysten jälkeen, Vipun tittelirivistöön saa lisätä virallisesti FI AVA-H! Eihän siinä mennytkään kuin 8kk ja 1pv :)!

Huisin riemukasta Vappua kaikille :)! Me vietämme päivää metsässä (siitä juttua ehkä ensi kerralla ;))

-Pia-

Kännykän testailua ja tokoilun iloja :)!

2011-04-22T14:12:00.000+03:00

Houkuttelin Pasin hankkimaan uuden kännykän, vanha kun oli jo aikansa elänyt. Taka-ajatuksena mulla oli tietenkin saada parempi "taskukamera & -videokamera". Aika monesti känny on ollutkin käytössä. Kiva kun saa kuvattua treenejä ja kisoja, ne on usein hyvin opettavaisia :).

Viime viikonlopun kisoista siis napsahti yksi nolla ja video siitä alla. Kisojen kohokohta oli kyllä se, et jokaisella radalla oli huiput kontaktit :)! Puomi tosin voisi olla hieman nopeampi, mutta kaikkeahan ei aina voi saada.

Ja ai että tokoilu maistuu nannalta tällä hetkellä :). Vipu on niin hyvässä vireessä ollu ainakin 8 viimeisintä kertaa. Pakko nauttia nyt, kun tiedän/pelkään, et jossain vaiheessa tulee taas takapakkia. Treenikaverit kyllä väittivät, että minä olisin jotenkin erilainen ja rennompi ja siksi koira olisi mukana. Mutta kyllä kierre on toisin päin, että koira on mukana ja siitä johtuen minä rennompi. Oli miten oli, niin nautin nyt täysin siemauksin yhteistyöstä ja ulkona treenaamisesta.

Ja lähen siis nauttimaan lenkkeilystä, kuvaamisesta ja tokotreeneistä tonne upeaan ilmaan! Ihanaa pääsiäisen jatkoa kaikille!

-Pia-

Nopsan nopea kuulumiskatsaus

2011-04-17T15:40:00.001+03:00

Viimeaikoina tapahtunutta:
- Koko perhe on sairastanut mahatautia :(. Ei voi kyllä suositella tautia pahimmalle vihamiehellekään. Yökkk!
- Itsellä lisäksi vielä reilun viikon kestänyt kuumeilu, pääkipu ja yskä. Tänään eka kuumeeton päivä, jee!
- Viime viikolla Pasi kanto kisoista taas kotiin hyllymateriaalia. Sanoin jo, et mihin nämä kaikki hyllyt kohta mahtuu... vanha vitsi, vanha vitsi!
- Tokoilu on ollut sairaslomatauolla :(. Kentät olis sulat, mut ei oo jaksanut laahustaa kentälle asti. Kotona ollaan olohuonetokoiltu tunnarin pitämistä, kakeja ja metallia. Hidasta on edistyminen tällä treenimäärällä :(.
- Tänään Pasi matkasi Kokkolaan kisaamaan Vipun kans. Eka radalta tulos 0 sij. 2. ja toiselta hyl. Kolmas on vielä käymättä. Jospa sitä videomateriaaliakin laittaisi tänne.

-Pia-

Äksöniä

2011-04-01T19:20:00.001+03:00

Laahaa aika pahasti perässä nämä päivitykset... mut koitetaan ottaa vähän kiinni.

Sunnuntaina Pasi starttasi Vipun kanssa kolmen startin verran aksaa. Paljon en radoista osaa sanoa, ko en ite paikalla ollut. Huomattavaa edistystä oli havaittavissa tulospuolella, sillä hylly -putki katkesi :). Ensimmäiseltä radalta tuli hyl 10 putkeen viennissä, kun Vipu lähti Pasin ohjaukseen mukaan. Muuten rata meni kaikin puolin ok.

3A tuomari Marjo Heino

Toiselta radalta upeasti nollavoitto! Rata oli aika haastava, sillä aika vähän missään säkäluokassa tuli nolla tuloksia.

3B Tuomari Marjo Heino

Viimeiseltä radalta palattiin ns. ruotuun, kun pari nappasi sen jo yleiseksi käyneen kolmikirjaimisen pussi -putki yhdistelmästä. Tältä radalta on päivän ainut video. Pientä hipsuilua nähtävissä, mutta hienosti onnistuneita takaaleikkauksia (mitkä ei oo Pasille olleet koskaan helppoja).

Toko maistuu taas nannalta :)! Monta viikkoa on reeneissä ollut mukana ihanan intopiukee partasuu, jota ei oo tarttenu liiemmin motivoida :)! Heti vaikuttaa, et jaksaa huomattavasti paremmin itekkin treenta. Tunnari on mennyt harppauksin eteenpäin, kun jätettiin turhat apuvälineet pois ja annettiin koiran oikeesti tehdä töitä. Kiitokset kaikista vinkeistä kuuluu meidän tokoporukalle... mitä tekisinkään ilman teitä :)! Vieläkö muistaisin ite antaa koiran rauhassa tehä töitä, ilman että paineistan sitä...

Seuraaminen ja käännökset on myös menneet eteenpäin, toivottavasti nyt pysyvästi :)! Metallissa ja kakeissa meillä on vielä PALJON työtä... mutta joskus kirjotan niistäkin, et mahtavalta näyttää :)!!

Molemmat koiruudet saivat viime perjantaina hieronnan. Kampi paappa oli kokonaisuudessaan ihan jumi :(. Urheasti papparainen nautti vaan käsittelystä ja lopussa silmät jo painui kiinni rentouden merkiksi. Onneksi selkä näytti käsittelyn jälkeen huomattavasti paremmalta ja koko pappa rennommalta.Vipulla ei ollut mitään ihmeellistä, vähän etuosa jumissa, mutta sekin aukesi helposti. Onkin se sellainen kumiukko, joten en ihmettele vaikka ei jumeja ollutkaan. Molemmille tilattiin vielä uudet ajat muutaman viikon päähän.

Eipä meillä tämän kummempaa äksöniä ole ollut. Tavallisen tapahtumarikasta arkea :)! Mutta onneksi nyt on viikonloppu, siis nauttikaamme siitä!

-Pia-

Lumimiehen saalis

2011-03-16T13:37:00.000+02:00

Lumimies etsii saalistaan syvältä kinoksesta

Lumimies raataa henkensä edestä löytääkseen saaliin

Lumimies ottaa esiin navigaattorinsa löytääkseen saaliin paremmin

Lumimies maastoutuu, jotta saalis ei huomaisi sitä

Lumimies hyökkää saaliinsa kimppuu ja puree sitä


Lumimies raahaa saaliinsa kuivalle maalle

Lumimies varmistaa vielä, että saalis on taltutettu

Vipu the Rohkea Lumimies

Paappa voi hyvin

2011-03-16T13:36:00.000+02:00

Tarja kyseli kommenteissa, et miten Kampi voi. Huomasin, sitten et niin, eipä ole tullut Kampin voinnista kirjotettua. Korjataan siis tilanne :)!

Paappa on parantunut entiselleen kastroinnista. Haava on siisti, veden juonti on vähentynyt normaaliin, levottomuus on kaikonnut ja luonnekin on sama vanha Kamppuri. Ainoastaan ruoka maittaa entistä paremmin. Enää ei tarvitse aamuisin houkutella/käskeä syömään, kuppi on tyhjä alta aikayksikön.

Paappa oikein nuortuu :)

Selvästi Kampi tarttis nyt hierontaa. Siitä on aina selvä merkki takajalkojen "luttuuttaminen". Eli kun tassut punoittaa, niin tietää, et jossain on jumia. Laitoinkin eilen spostia hierojalle, mutta jos sitä en saa kiinni, niin katotaan ens viikolle toista.

-Pia-

Ei kerkee, vai kerkeekö sittenkin?

2011-03-11T17:24:00.000+02:00

Totaalinen aikapula on taas iskeny koirahommiin... Vai liekö motivaatiopula sittenkin?!? Ottaa kyllä niin päästä, kun tiedän, et tarvittais muutamissa jutuissa jokapäiväistä treeniä ja illalla yheksältä huomaan, et enhän mä oo mitään muistanu tehä :(.

Ei me kuitenkaan ihan toimettomina olla oltu ja se mitä ollaan tehty on ollu ihanaa huomata, et Vipu on tosi tohkeissaan ja pätevänä ! Reipas ja motivoitunut Vipunen on palannut kuvioihin! Ei enää nuuskuttelua eikä narttujen perään haikailuja * kop* *kop*. Tiistaina oltiin AD:n tokoissa kahen viikon tauon jälkeen ja ai, että olin tyytyväinen jäppiseen! Otettiin kunnon häiriöpaikallaoloja, kun Jenni heitteli tunnarikapuloita vierestä ja rapisutteli pussia eikä Vipu suunnitellutkaan lähtevänsä (ei oo kyllä suunnitellu enää aikoihin). Sit hyppynoutoa häiriössä, kun parettain heitettiin kapuloita vierekkäisten hyppyjen yli ja vuorotellen koirat haki omat kapulat. Taas jäppinen oli pätevänä ja lähti vain omasta käskystä :)! Seuraamista ja peruuttamista otettiin epätasaisella alustalla ja hyvin meni jopa peruutukset :). Oli ihanaa lähtä treeneistä kotiin vaihteeksi pää pilvissä :)!

Agitreeneissäkin oltiin eilen koko perheen voimin. KeVellä oli pikkasen hauskaa viilettää villasukat jalassa pitkin hallia. Neiti juoksee jo niin hirveetä kyytiä, ettei mitään mahkuja saada kiinni. Pasi ja Vipu harjoitteli umpiputkea, takaakiertoja ja rytmitystä. Vika kierroksella meno näytti jo tosi hyvältä. Treenien jälkeen lämmitin vielä KeVelle puuron hallilla ja vaihettiin yövermeet päälle. Sitten olikin hyvä antaa neidin nukahtaa automatkalle, riisua kotona päälyvaatteet ja kantaa suoraan sänkyyn. Uni maitto aamuun asti :)!

-Pia-

Päivänsankari ja toipilas

2011-02-25T17:56:00.000+02:00

Tänään on ollut juhlan päivä, sekä huolen päivä. Aloitetaan siitä juhlasta!

Viputti Piputti Pikkalainen, meidän touhupoika täyttää tänään kokonaiset 4 vuotta! Ja edelleen vaan jäppisen eleet on niin kakaramaiset, että vois luulla sen olevan 1 vee :)! Hassun hauska tyyppi sai lahjaksi aksaillan (olis tietty saanu ilman juhlapäivääkin) ja herkkukakun. Katsotaan mitä muuta keksitään jälkitoimituksena.

Kampilla taas oli tänään luopumisen päivä. Lisääntymiskyvystä siis luopui hän. Kampi lähti aamulla kyytiin ja Vipu jäi elämänsä ensimmäistä kertaa yksin kotiin. Hyvin nuorimies jäi ettimään makupaloja ja luultavasti kaikki oli mennyt hyvin, kun vastassa oli iloinen koira. Mutta takaisin Kampiin... hieman hirvitti jättää Kampi aamulla eläinlääkärin hoiviin ja lähteä itse töihin. Iltapäivällä Pasi haki hieman tötteröisen koiran kotiin. Kastrointi oli mennyt hyvin ja haava on siistin näköinen. Pari viikkoa kun jaksetaan ottaa rauhallisesti, niin eiköhän Kampi sitten ole entistä ehompi :).

Triplahylky

2011-02-21T18:00:00.000+02:00

Montako hylkyä sitä pitikään olla SM -kisoja varten? Kaikki taitaa olla jo kasassa ja viime viikonlopulta tuli jopa triplahylky :D! Noh, pääasia, et oli kivaa ja hyvät järjestelyt :). Ja ylpeä saa olla viikonlopun kontakteista (huomaa missä niitä on treenattu) ja pujottelukin onnistui joka radalla.

Tässäpä kaikkien arvosteltaviksi radat sen kummempia selittelemättä:

A3 video
Ratapiirros

B3 video
Ratapiirros

C3 video
Ratapiirros

Pirkolle kiitos videoista!

Kylymää kylymää!

2011-02-17T13:00:00.001+02:00

Kylmää on piisanut ihan riittämiin. Tiistaina kun ajeltiin tokotreeneistä kotiin, niin auton mittari näytti -32 astetta. Vaan luojan kiitos, treenataan lämpimässä hallissa :). Kyllä sitä monesti muistelee niitä aikoja, kun näpit ja varpaat oli agitreeneissä niin jäässä, että sattui. Pakkasta saatto olla siis -15, et ei me koskaan sen kylmemmässä olla treenattu. On siis TOSI luxusta treenata lämpimässä ja puhtaassa hallissa :)!

Lekkeily on aika vähäistä. Kolme kertaa päivässä pojat käy pakkasmittarin lukemista riippuen 10 - 30 min lenkin. Tosi lyhyitä pätkiä siis. Viime viikonloppuna oli ihanat kelit päivällä, vain n. -15, ja voitiin ulkoilla pitempääkin lenkkiä. Kuvasaalistakin sain pitkästä aikaa:

Lauantaina on Vipulla kolme agistarttia AD:n kisoissa. Sääennuste lupailee n -20 astetta, joten vielä riittää haastetta lämmittelyssä ja jäähdyttelyssä. Hallissa ei sisällä mahu liikuttaan. Mut eiköhän sitä jotain aina keksi :). Tsemppiä kaikille kisóihin menijöille ja toivotaan, et edes vähän lämpenis!

-Pia-

Hyvä opettamaan vääriä asioita

2011-02-11T19:55:00.000+02:00

Oon harmaahiuksinen mummeli ennemmin kuin uskoiskaan näiden voittaja -luokan liikkeiden kans. Onneksi on luottokampaaja, joka värjää piiloon harmaat, eikä kukaan tiedä meidän vaikeuksista ;)!

Tunnari näytti vähän aikaa TOSI hyvältä. Vipu aivan selvästi teki töitä nenullaan ja etsi omaa piilosta. Haisteli myös vääriä, muttei ottanut niitä. Liike oli niin sanotusti "varma nakki" ja olin niin onnessaan kun kaikki meni "suit sait". Sanonta "elä nuolase ennen kuin tipahtaa" piti tässä(kin) tapauksessa paikkansa. Kun tein testin, että ymmärtääkö Vipu oikeasti mistä on kysymys, niin totuus tuli ilmi. Sieltä tuli sekä oikeat että väärät ja vielä epävarmuutena kapuloiden pureminenkin. Olin siis opettanut Vipun haistelemaan piilotetun kapulan enkä omaa :(. Palattiinpa tässä asiassa siis alkupisteeseen ja aloitettiin toisella tyylillä. Katsotaan, jos se tois paremmin tuloksen.

Toinen murheen kryyni on ruutu. Senkin piti olla piis of kake. Vipu hahmottaa ruudun kaukaa hyvin jo ilman näyttöä. Ruudussa olen käyttänyt pintaa johon on läpätty tassua. Nyt Vipu on sekoittanut pinnan nopeissa maahan menoissa käyttämääni mattoon, joka on huomattavasti isompi kuin pinta. Pinnalla siis mennään nyt suoraan maahan ja se oli juurtunut Vipun mieleen niin syvästi, että meinasin jo vaipua epätoivoon asian kanssa. Onneksi nyt pikku hiljaa Vipu alkaa tajuamaan, ettei pikkulätkällä mennäkkään maahan vaan seisotaan. Alusta ollaan siis tässäkin asiassa aloitettu.

Tätähän tämä tokoilu on... ylämäkee, alamäkee ja koskaan ei oo valmista :)!

-Pia-

Kaikenmaailman juttuja

2011-01-28T22:14:00.001+02:00

Taas on kertynyt kasallinen juttuja kerrottavaksi. Aloitetaanpa vaikka Kampista...

Kampi on viime aikoina sairastellut jotain. Oireina on ollut mm. runsas veden juonti, pienoinen levottomuus, nivusten nuoleminen ja veden juonnista johtuvat virtsanpidätysongelmat. Aamuisin ja aamupäivisin kaikki on ollut ok, Kampi on nukkunut rauhaisasti ja oireilu on yleensä alkanut iltasella. Eläinlääkärissä käytiin viime viikolla. Kampin pissa tutkittiin, rakko ultrattiin, anaalit tyhjennettiin, eturauhanen tutkittiin, otettiin pieni verenkuva ja kilpirauhasarvot. Eturauhanen oli hieman suurentunut ja punottaviin nivusiin Kampi sai antibiotit. Muuten kaikki arvot oli lääkärin sanoin "priimaa"! Oireista silti veden juonti ja sisälle liruuttelu on jatkunut. Kasvattajan ja lääkärin kans keskusteltuani parhaimmaksi vaihtoehdoksi jäi kastraatio. Nyt pitäis löytää sopiva aika milloin sen vois tehä.

Ja sitten muihin aiheisiin. Kemin pakkasrallissa oltiin koko porukka lauantaina.... Eka rata oli melkoista säheltämistä siellä ja täällä ja hylkyhän sieltä tuli kun takaakierto ei onnistunut. Toinen rata oli ihan toisen näköistä menoa ja parin yhteistyö oli kaunista katsottavaa. Harmittavasti vaan Pasi kiirehti hieman liikaa renkaan kohdalla ja Vipu kieltäytyi siitä. Hypäriltä siis vitonen.

Nyt ollaan saatu tuhti paketti agia, kun koko perhe oli edustettuna eilisissä tekniikkatreeneissä. Neiti ei kyllä enää pysy hetkeäkään paikoillaan, joten taitaa meidän seuraavien treenien seuraaminen siirtyä hamaan tulevaisuuteen. Treenien aiheena oli kuitenkin välistävedot ja takaakierrot-päällejuoksut. Hauskaa oli seurata kun porukan "singerit" mennä viipotti. Onneksi ei tarttenu ite mennä :)!

välistävetotreeni

takaakiertoja-päällejuoksutreeni

Tokokin mennä porskuttaa eteenpäin jotenkuten. Viimeaikainen suuri mietinnän kohteeni on ollut, miten saisin siirrettyä Vipun kotitreenien hurjan motivaation ja innokkuuden koulutuskentillekkin. Kotona kun kaikki tekeminen on niin riemastuttavan ihanaa ja Vips ei meinaa kertakaikkiaan millään pysyä housuissaan. Treenikentällä taas kaikki on hetken kivaa, mutta aika äkkiä mielenkiinto lakkaa ja alkaa nuuskuttelu. Siihen pisteeseen ei sais päästää, mutta on melkein mahotonta pitää ryhmätreeneissä virettä yllä koko ajan :(. Blääh, emmä tiijä :(!

Mukavaa viikonloppua kaikille!

-Pia-

Uuden vuoden aloitusta

2011-01-16T21:51:00.008+02:00

Tätä vuotta ollaaan kuljettu jo vaikka kuin pitkä matka, eikä tänne oo kukaan kerenny kirjoittamaan kuulumisia :P! Jep, kiirettä on pidellyt, kun nuo työt on tulleet haittaamaan harrastuksia. Ei vaiskaan, kivalta kuulostaa ja tuntuu uusi työ. Ainut vaan, et tarttisin kyllä lisätunteja vuorokauteen, jotta kerkeisi kaiken aikomansa tehdä. Olisko kellään myytävänä?!?

Meidän "tätiköörin" tokotreenit on pyörähtänyt käyntiin. On se kyllä niin ihanaa, kun on yhteen hiileen puhaltava porukka, jossa neljä silmäparia kattoo kun teet liikkeitä. Kyllä joku aina huomaa jotain korjattavaa :)! Meidän aina niin hyvä seuraaminen on mennyt pahasti takapakkia käännösten treenaamisen takia, joten siinä on nyt palattu alkupisteeseen. Mun kroppa ei vaan taivu vasemmalle käännöksiin ja koiralla palaa mielenkiinto heti, kun mä tuskastun. Kierre on siis valmis... ja siihen ei taida olla muuta apua kuin tauko!

Tiistaina pyörähtää käyntiin AD:n tokotreenit, jossa odotan mielenkiinnolla kouluttaja Jennin Ojalan oppeja. Olen aikaisemmin saanut ihailla Jennin menoa koiriensa kanssa vain kisoissa, mutta nyt on onni päästä ihan oppilaaksi :)!

Vaan tässäpä nämä kuulumiset lyhyesti, nyt nukkumaan, jotta jaksaa huomenna aloittaa uuden viikon :)!

-Pia-

Saavutuksia ja tavoitteita

2010-12-31T14:43:00.000+02:00

Niin se tämäkin vuosi lähenee uhkaavasti loppuaan. Vuosi oli aika seesteinen, ainakin jos vertaa vuoteen 2009, joka oli erittäin tapahtumarikas. Tuskinpa elämääni enää toista yhtä hienoa vuotta tulee kuin 2009.

Tavoitteita saavutettiin v. 2010 koirarintamalla:

Agilityssä Vipu sai tittelit FI AVA, AVA -H ja karsintanollatkin tulivat kasaan ihan viime tippaan. SM -kisoissa ei menestyksellä loistettu, kun eka radalta napsahti 15 rimoista.
Tokossa saavutettiin tavoitteeksi asetettu Tk2. Työn ja tuskan takana oli kuitenkin tuo koulari! Ikuisesti mieleeni jäi se kauhun kisa, jossa jätkä vaan nuuskutteli!
Kampi jäi eläkkeelle agista. Menohaluja olis ollut, mutta näköä ei. Niin jäi Kampi yhtä nollavoittoa vaille Avasta, vaan terveys on tärkein, titteleillä ei väliä.
Molemmat jäppiset pääsivät näytelmäareenallekkin ja sieltä Vipu nappasi sijoituksen PU2

Tavoitteita vuodelle 2011:

Agissa Vipulle karsintanollat kasaan. Tällä hetkellä niitä on kasassa 3 kpl.
Tokossa tavoitteena on saada liikkeet sille mallille, että voitaisiin ajatella kisaamista kesällä.
Molemmat on kovia tavotteita ja vaativat paljon treenaamista, mutta ei kuitenkaan mahottomia saavuttaa. Katsotaan kuin meille käy :)!

Kaikille lukijoille oikein ihanaa ja menestyksellistä Vuotta 2011!

Kateus ja viekkaus...

2010-12-28T15:58:00.000+02:00

...siinä kaksi kovaa sanaa metallin opetuksessa :)! Sunnuntain tokotreenien "kaffittelupalaverissa" mietittiin ideoita Vipun metallin nostoon. Vipu on ottanut tässäkin asiassa aimo harppauksia ja on pitänyt metallikapulaa suussaan omaehtoisesti jo pitemmän aikaa. Itseasiassa kapulan pito onnistui 9 päivää uuden alumiinikapulan oston jälkeen. Entinen oli painavahko rautakapula. Pito siis on onnistunut, mutta metallin nostot ei, eikä kantaminen.

Metallin pitoharjoituksia

Palaverissa keksittiin, että kateus voisi toimia tässä(kin) asiassa. Olenhan Vipulle opettanut normaali noudonkin edesmenneen Konsta -collien avustuksella. Kampi ei kuitenkaan ota minkään moista kapulaa suuhunsa ja kaikkein vähiten metallista, joten asia on jäänyt kateusosastosta. Idea käyttää Jens koiraa, jonka kanssa Vipu on tokoillut pennusta asti ja jonka tekemisiä Vipu apinoi, tuli sattumalta. Tarkoitus on siis käyttää kateutta hyväksi: kuumentaa Vipu, kun Jens noutaa ja viedä sitten pois.

KeVe treenaa myös noutoa :)

Kotona vielä mietin tuota asiaa ja päätinpä sitten extempore kokeilla Kampin avulla. Ensin muita temppuja vuorotellen ja lopuksi Vipulle metallin nostoja lattialta: Ei toiminut. Kampin kanssa portin taakse, hulluna leikkiä ja Vipu sai katsoa ja huutaa portin takana. Toinen yritys: Kovasti oli haluja, vaan ei vieläkään pystynyt ottamaan kapulaa. Kampin kans otin taas hirveet ärripurripainit portin takana ja sen jälkeen kolmas yritys Vipun kanssa. Ja tadaa, se TOIMI :), kapula nousi maasta!!! Ja vieläpä kolme kertaa aivan omaehtoisesti leikin lomassa :DDD! Kyllä ihminen voi olla onnellinen tuosta koirasta, joka jaksaa yrittää vaikka maailman tappiin asti :)! Kyllä tästä on hyvä jatkaa!

-Pia-

Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2011!

2010-12-22T17:24:00.000+02:00

Joulukuu on mennä huristanut kohti loppuaan. Kohta on aatto ja vuodenvaihde ja sen jälkeen tässä perheessä muuttuu arki. Äippä lähtee töihin ja tytär päiväkotiin :)! Hyvästi siis rauhalliset aamuhetket ja kotoisat päivätreenit, tervetuloa uudet haasteet elämässä!

-Pia-

Kohti Joulua!

2010-12-10T16:43:00.000+02:00

Jos taas yrittäis keretä tännekkin kirjottaa. Joulu painaa kivasti päälle, joten blogi ei oo ollut nyt ekana mielessä :)!

Kemissä oli marraskuun lopussa kisat ja olimme Junkohallissa koko perheen voimin. Pakkasta oli ulkona -17 eikä hallissakaan mikään hirmu lämmin ollut. Onneksi Iippa piti huolen sinkoilemalla sinne sun tänne, et äiti pysyi lämpimänä. Kisoissa ei tuloksilla juhlittu. Eka radalta Pasi otti hylyn, kun Vipu liukui A:lta alas ja uusi kontaktin. Siihen asti oli oikein kivan näköistä menoa. Toinen rata oli kroatilaistuomari Alen Marekovic:n käsialaa. Melkoista kiemuraa näytti olevan radan reunalta katottuna ja eikä se toteutuskaan helppoa ollut. Pasille ja Vipulle hyl heti alun kiemuroista.

Mitäs muuta? Kertoisinko meidän karkulaisen reissusta? Naapurustossa asustelee paljon narttuja ja tietysti aika ajoin juoksuilevat. Vipun pää on ollut aika sekaisin ulkona... korvat katoaa ja jalat vie vain sinne minne herran nenä sanoo :(! Normi tilanteissa Vipu kyllä pysyy lauman lähellä, eikä karkaamisia satu, mutta jos joku narttu on vasta mennyt samaa reittiä, niin avot! Olen niin vastuuntunnoton ihminen, että kaikesta huolimatta päästän Vipun usein mettässä irti. Siis meidän lenkit menee aina lähimetsään, jossa ei aivan lähellä ole asutusta eikä tietä. Noh, yks marraskuinen pirtsakka pakkaspäivä se sitten sattui, Vipu katosi multa OIKEESTI! Etsin joka paikasta ja kyselin vastaantulijoilta. Annoin jopa numeroni miehelle, joka lupasi ajaa alueen autolla läpi. Itse olin jo niin jäässä, että oli pakko mennä kotiin lisäämään vaatetta ja lataamaan puhelinta. Pasi soitti löytöeläinkotiin ja jätti yhteystiedot, jos koira tuotaisiin sinne. Kun olin lähdössä uusintaetsintään ja avasin oven, niin siellähän se karkulainen oli kylmissään oven takana. Loppu siis, luojan kiitos, hyvin!

Pallienpoistouhkailut ja hormoonipiikkiaikomukset ovat vissiin tehonneet, kun Viputti on taas kulkenut kuin "herran pikku enkeli" lenkeillä. Kuuntelee ja tottelee käskyt ja vahtii missä kuljen. Joka tapauksessa 16. päivä on Vipulla silmäpeilaus ja samalla saa luultavasti hormoonipiikin.

Sit viime viikonloppuna olin koiran luonnollinen ruokinta -luennolla ja sain sieltä roppakaupalla ideoita. Aiemminhan Kampi ja Vipu on syöneet pääasiassa raksuja ja lisukkeina puuroa. Nyt on aloitettu varovasti mahalla ja Neulla. Ens viikolla pääsen tuhlaamaan arpajaisvoittoni ruokiin :)!

Tokorintamalla ollaan edistytty jonkun verran. Ruudun hahmottaminen näyttää hyvältä, tunnari -hajuharjoitukset edistyy mainiosti, kakejen seiso-maahan ja seiso-istu vaihdot edistyy hitaasti, mutta varmasti ja muissakin liikkeissä on edistystä tapahtunut. Kaikkein iloisin olen kuitenkin siitä, että metallikapulaan kolahtaa jo etuhampaat omaehtoisesti :D!

-Pia-

Hupaisat agitreenit

2010-11-23T17:15:00.000+02:00

Viime torstaina oltiin Iinan kanssa pitkästä pitkästä aikaa katsomassa Pasin ja Vipun treenejä. Alkuperäinen tarkoitus oli Iipan kanssa käydä treenien aikana kaupassa, mutta neitihän istui niin nätisti paikoillaan ja katseli treenejä, jotta päätettiin jäädä katsomaan treenit loppuun.

Hokasin kuvata kännykän videolla treenejä, sillä Iippahan on hulluna kännyköihin ja etenkin kuviin ja videoihin. Niillä on pelastettu monta syönti- ja pottahetkeä ja videot ja kuvat on katsottu n. miljoona kertaa, joten on paikallaan aina välillä ottaa uusia. Jep, ajattelin kiusata teitäkin niillä;). Laatu on kyllä huono, mutta jotain niistä näkee. Jos ei muuta, niin ainakin, Iipan mielestä, naurettavat kontaktit :D!

Vipu vetreä, Kampi kankea ja Viivi vauveli

2010-11-18T12:41:00.002+02:00

Nyt on poijjaat sitten saaneet osteopaatin käsittelyn. Itse en päässyt kummankaan koiruuden käsittelyyn mukaan, mutta Pasin antaman palautteen perusteella käytetään samassa paikassa toistekkin. Vipussa ei ollut ollut juurikaan jumeja. Lantio oli suora, mutta lapaluiden päällä oli ollut jotain jäykkyyttä. Vipu onkin ollut pienestä pitäen sellainen "kumiukko", että kääntyy vaikka sentin päällä. En siis ihmettele, että pysyy suht hyvässä kunnossa, vaikka mettässä ja agikentillä rymyääkin. Tosi tärkeää tietysti on aika ajoin tarkistuttaa, että kaikki on kunnossa ja pitää muutenkin lihaskunnosta huolta.

Kampi taas oli, niin kuin arvata saattaa, jäykkä kuin kanki kaikkonen. Lantio oli ollut hieman vino ja oikea etunen oli oikein napsahtanut paikoilleen. Käsittelyn jälkeen Kampi oli tosi väsynyt ja nukkui omissa oloissaan koko illan. Paapasta siis näki, että käsittely tuli tarpeeseen ja siitä oli sille todellista hyötyä.

Maanantain käytiin myös pennunhakureissulla. Ei tosin meille, vaan vanhempani halusivat seuralaisen kotioloihin ja lenkille. Koko syksyn olen etsiskellyt heille sopivaa koiraa tietyillä kriteereillä, mutten vaan ole löytänyt tai sitten en ole saanut myyjään yhteyttä. Kriteereistä kun hieman tingittiin, niin löytyi ihana göötti/lapinkoira -mix pentunen. Äidin kanssa käytiin pentu hakemassa ja tuntui hassulta, kun neitonen ei inahtanutkaan automatkalla. Meidän läntsyset, kun molemmat huus ekan tunnin matkasta, kunnes sitten rauhoittuivat. Vaan niin ne on erilaisia ja siksi kait niin ihania :)!

-Pia-

Voi, voi näitä liikkeitä

2010-11-15T08:31:00.002+02:00

Mitäs me ollaan puuhailtu? Eipä kyllä mitään niin erikoista, että olis tullu tänne kirjoteltua... Koitetaanpa jotain kuitenkin.

Niitä voittajan liikkeitä ollaan treenailtu. Epätoivo vaan meinaa iskeä, kun olis niiiiin paljon treenattavaa jokaisen liikkeen kohalla. Saahaanko me niitä ikuna sille mallille, et ne olis kokonaisia liikkeitä. Miksei sitä oo voinu olla niin viksu, et olis opettanu niitä pennusta asti. Ehkä mä sitten seuraavan kanssa muistan... niin ehkä :)!

Ok, pahiten epätoivoa tuottaa tällä hetkellä metalli. Miten mä saan sen Vipun suuhun ilman, et mun täytyy pakottaa se siihen? Musta tuntuu, et mä saan sen pisteeseen " kosketan tätä nokalla" aika helposti, mutta että ihan suuhun asti ilman pehmuketta, niin taistelua tulee olemaan. Kokeilin eilen käyttää "huijausta" eli hypyn kautta ensin puukapulaa, jonka toi innossaan. Sitten metallia, johon sammui into välittömästi. Eli ei toiminut. En haluais lähtä suuhun laittamisen tielle sen takia, etten sitten pilais omalla taitamattomuudella koko liikettä. Mut katotaan, mitä me keksitään... taas apuja otetaan ilolla vastaan :)!

Niin moni muukin liike on asteella "epätoivo", et tuntuu hullulta ajatella, et ens kesänä kisoihin. Hah :)! Vaan eihän sitä tiedä, jos palaset vaikka loksahtais kohilleen... mulla :)!

Pasi kävi lauantaina hakemassa treeni-intoa agilityyn Janitan kurssin kuunteluoppilaana. Sieltä tulikin suht innokas mies kotiin prosyyrit kainalossa ja pää ideoita täynnä. Jospa se motivaatio palaisi agipuolellekkin. Tänään menee Vipu tsekkaamaan uuden osteopaatin ja keskiviikkona on Kampi -herran vuoro päästä käsittelyyn. Jännä nähdä, mitä poijat ovat mieltä uudesta "tyypistä".

-Pia-

Misseilyä ja mesikämmeniä

2010-10-31T07:59:00.002+02:00

Ensinnäkin pahoittelen tekstin omituista ulkoasua, mutta mokkula tökkii pahasti, ja teksti on kopioitu Wordista, jotta ylipäätään sain sen tänne.

Seinäjoen näytelmissäkin käytiin viime sunnuntaina. Turhaan pelkäsin poikien käyttäytymistä kehässä. Nehän oli kuin herran pikku enkeleitä :). Kampi eritoten ravasi mielestäni kehässä hyvin, sillä peitsaus on ollut usein Kampin ongelma. Tuomari kuitenkin näki Kampin ontuvan ja siitä johtuen Kampi sai arvosteluksi Eva:n. Ontumista oli kyllä tosi vaikea huomata, mutta hyvä että tuomari näki sen. Tiedetäänpä nyt, ettei vanha vaiva ole aivan parantunut. Vipu pyrki välillä laukkaamaan, mutta pohja oli aika liukas ja Vipu tunnetusti varoo helposti liukkaita pohjia. Nyt on molemmille pojille varattu osteopaatille aika, joten apua ainakin jumeihin tiedossa.

Vipu sai erin ja oli PU2 ja Vipun poika Nafta pyyhkäisi pöydän ollen PU1, ROP ja saaden ensimmäisen sertin! Kyllä me oltiin iloisia ja ylpeitä komeasta pojasta :)!

Cierimon Aatami "Nafta"

Nafta

Lomalla käytiin myös katsastamassa Ähtärin eläinpuiston asukit ja olihan siellä nallekarhutkin vielä hereillä :)! Kiva olis ollut seurata eläinten elämää tarkemminkin, mutta keli oli kyllä hieman turhan kylmä ja Iinalle kierros oli vielä liian pitkä, reppana nukahti loppukierroksesta syliin. Muuten lomalla sukuloitiin ja nautittiin ison pirtin lämmöstä ja tunnelmasta. rentouttavaa siis, niin kuin loman pitää ollakkin :)!

-Pia-

Unelmat voi toteutua, jos niihin oikein uskoo :)

2010-10-27T14:47:00.001+03:00

Yksi haave/unelma/tavoite sitten saavutettiin tokon saralla, kun saavutimme kokeesta sen TK2 koularin :)! Jännitystä taas piisasi koko rahan edestä. Kampi, apupoikani, piti huolen, että Vipu on viritetty heti kättelyssä, sillä 3 km ennen hallia Kampi aloitti vikinän ja sehän tarkoittaa sitä, että jotain kivaa on tiedossa :)! Tuli myös todistettua, että viritys voi mennä yli, sillä paikallaolosta Vipu lähti heti kättelyssä perääni ja innosta sinkuen hyppi vasten. Vaan eipä harmittanut yhtään... olin vaan niin iloinen, kun mulla oli kerrankin kokeessa koira, joka kokoajan vaati lisää toimintaa :DDD! Miten sais tollasen koiran joka kokeeseen! Huippuvire siis säilyi läpi koko kokeen ja koiran osaaminen näkyi joka liikkeessä, kun ei tarvinnut keskittyä haistelemiseen:

Paikallaolo 0p.
Seuraaminen 10p.
Maahanmeno 10p.
Luoksetulo 9p.
Seisominen 9p.
Nouto: 10p.
Kaket: 10p.
Hyppy: 10p.
Kokonaisvaikutus: 10p.

Ja yhteensä 165p 1 -tulos ja TK2!!! Että mä olen ylpeä ja iloinen tosta koiruudesta!!! Kasvattajaa taas kerran kiitän upeasta harrastuskoirasta... parempaa meille ei olisi voinut tulla :)! Kiitos kuuluu (taas :)) myös treenikamuille, ilman teitä haaveeni tuskin olisi toteutunut!

Nyt sukelletaan uusiin haasteisiin tokon saralla ja katotaan kuin meille käy :)!

-Pia-

Huomisesta lähtee

2010-10-22T08:51:00.000+03:00

Tuleva viikonloppu ja hieman alkuviikkoakin on varattu lomailulle. Lauantaina on taas sydämen tykytysten ja paniikkikohtauksen paikka, kun astelemme Vipun kans tokoareenalle. Mä niin toivoisin, että tämä olisi meidän viimeinen avoimen luokan koe ja saataisiin jättää nämä jankkaukset taakse ja siirtyä uusiin haasteisiin. Vaan enpä tosiaankaan nuolase ennen kuin tipahtaa. TK2 on ollut kuitenkin meidän ihan alkuperäinen tokotavoite ja sitä ylemmäs en ole uskaltanut haaveillakkaan. Ei se enää kaukana ole ja se revitään jostain vaikka hampaat irvessä, jos ei nyt sitä saada. Onneksi on sentään kotikenttäetu ja tuttu halli ja tiedän, että Vipu nauttii hallissa tokoilusta. Mutta kaikkea voi sattua, eikä mikään ole niin varmaa kuin epävarma, joten eipä siitä sen enempää :).

Heti tokokokeen jälkeen lähetään ajelemaan Seinäjoelle. Ja sunnuntaina misseillään siellä. Jep, eihän me yhtään sitten treenattu kehäkäytöstä ja toivon sydämestäni, ettei mun tartte kehään astella. Mä oon nimittäin ihan tumpelo siinä hommassa ja kun vielä lisätään hieman vallattomat koirat, niin katastrofi on valmis :)!

Loppuloma sitten "oikeasti" lomaillaan. Ei siis mitään kummempaa aikataulua tms. Raporttia reissusta sitten "joskus" :)! Hauskaa viikonloppua kaikille!

-Pia-

Valmistautumista missikisoihin

2010-10-13T22:45:00.000+03:00

Voitteko uskoa, että olemme menossa missikisoihin reilun viikon päästä?!? Ja Seinäjoelle asti! Onneksi on hyvä syy, sillä kovasti jo odotan tapaavani Vipun pojan Naftan... nii ja Petran ja Petran takin ja kaikkia muitakin ländereitä ihmisineen :)! Lomailtua ja sukuloitua tulee samaan syssyyn, joten ei me ihan näytelmien takia kuitenkaan :)! Ihan piti KoiraNetistä tarkistaa millon viimeksi pojat on näytelmissä käynyt. Kampi on näytellyt joulukuussa 2007 ja Vipu heinäkuussa 2009.

Kampi ja syksyinen metsä

Vipu ottaa rennosti

Nyt taas muistan miksi en tykkää näyttelytouhusta. Ensinnäkin aloitan koirien nyppimisen aina liian myöhään. Sitten nypin niitä ja totean, et hyvä tuli. Kunnes taas jossain tilanteessa huomaan, että karmeeta minkä näköisiä ovat. Ja taas mä nypin niitä sieltä ja täältä ja mietin, et mistä mun pitäs vielä ottaa. Sit mä päätän, et en enää koske niihin, kunnes taas huomaan jossain jotain "haivenia". Kohta mä oon nyppiny ne ihan kaljuiksi ja sitte harmittaa. Ei oo siis mun juttu, vaikka noi molemmat on suht helppoja nypittäviä.

Pojat löysi hyvän majan paikan :)

Eikä oo tullu treenattua mitään kehäkäyttäytymistä ollenkaan. Testasin tänään, et osaako nuo seistä, osas ne :)! Meniskö nuo vanahalla muistilla ravia :)?? Joo, siis maalaistollot on tulossa näyttelyyn, varokaa vaan kisakumppanit :)!

Vipu ja ylläri pylläri, keppi ;)

Vipu taas vauhdissa :)

Onneksi on missikisoja ennen tokokokeet ja sitä sentään on vähän treenattu. Lähinnä paikkailtu edellisen kokeen kämmäilyjä ja otettu lenkillä käyttöön nakkipysäytys luoksetulon harjoitteluun. Toivotaan, ettei mikään muu paikka leviä sillä välin :)!

-Pia-

Tavoite saavutettu

2010-10-10T09:05:00.000+03:00

Eilen siis käytiin tokokisoissa toikkaroimassa :). Saavutettiin meidän tavoite eli liikkeiden välissä Vipun nokka pysyi suurimman osan ajasta ylhäällä. Parissa kohtaa mun ote hetkeksi herpaantui ja herra käytti heti tilaisuuden hyväkseen. Molemmat oltiin ihan rättipoikki kokeen jälkeen. Minä siksi kun piti olla niin skarppina koko ajan ja Vipu kait siksi kun joutu pijättelemään nenäänsä :). Katsojat kun palelivat kentän laidalla, niin mulla oli tosi kuuma ja illalla oli jalat niin kipeät, kuin olis vähintäänkin maratoonin juossu. Tokoko ei muka urheilua?!?

Mutta sitten niihin liikkeisiin:

Paikkallaolo: 9p. Ei mennyt eka käskyllä maahan, muuten ok.
Seuraaminen: 9p. Muuten tosi hyvää, mutta yhdessä oikealle käännöksessä Vipun sieraimiin kantautui niin hyvä tuoksu, että oli pakko nuuskuttaa. Onneksi toisella käskyllä muisti, et oli hommissa :).
Maahanmeno: 10p. Hyvä suoritus :)
Luoksetulo 5p. En muista millon viimeksi olis läpi juossu ilman lupaa... ja vielä suoraan sivulle ;). Ei siis enää tarvita läpijuoksutreenejä missään tilanteessa ;).
Seisominen: 9p. Vähän nuuskutteli seisomaan jäädessään, mutta ei liikkunut ja istui perusasentoon ennen lupaa.
Nouto: 10p. Vähän asetteli kapulaa tullessa ja nousi ylös samaan aikaan, kun otin kapulan suusta.
Kaket: 9p. Teki liikkeet oikein, mutta hitaasti ja oli tavattoman kiinnostunut paikasta, koska siinä oli muutkin koirat maanneet. Nousi taas perusasentoon ennen käskyä.
Hyppy: 9p. Tarvitsi kaksoiskäskyn istumiseen.
Kokonaisvaikutus: 10p.

173p ja 1 -tulos :D!

ISO kiitos kuuluu meidän tokoporukalle, joílta oon saanut niin paljon hyviä vinkkejä ja kannustusta jatkaa tätä välillä niin epävoivoiselta tuntuvaa urakkaa :). Ilman teitä en olis selevinny! Pullakahavit siis tiedossa ;)!

-Pia-

Linjoilla taas

2010-10-07T08:27:00.002+03:00

Tulihan se taas todistettua, että olen riippuvainen tästä masiinasta. Kovalevy sano poks ja piti olla 1,5 viikkoa ilman nettiä. Muuten ei oikeastaan tehnyt tiukkaakaan, mutta aina kun tuli mieleen, et jotain vois tarkistaa netistä, niin piti vaan todeta, että eipä voikkaan. Uuden koneen hankinta on kyllä pian ajankohtainen, sillä nytkin tämä raksuttaa uhkaavasti.

Tokotreeneissä ollaan taas aherrettu. Joka toinen kerta lähden treeneistä kotiin pää pilvissä ja joka toinen kerta putoan sieltä tömpsähtäen. Liikkeissä ei ole paljoakaan korjattavaa, mutta se iänikuinen nuuskiminen... Noh, töitä ollaan ainakin tehty ja huomenna punnitaan sitten työn tulokset. Housunpuntit tärisee jo... mutta täytyy uskoa, et hyvin menee ja saan pidettyä vireen loppuun asti. Pitäkää peukkuja :).

Ja sunnuntaina on agiliidot...

-Pia-

On sitä harrastettu

2010-09-26T13:00:00.000+03:00

Juu, harrastettu on, mutta ei kylläkään raportoitu tänne. Jotenkin musta tuntuu, ettei ketään kiinnosta lukea saman tapaista juttua kerrasta toiseen. Olenko oikeassa?!? Eikä mua kyllä kiinnosta itekkään kirjottaa joka treenistä. Mielikuvituskaan ei riitä värittämään juttuja hauskoiksi. Pitäis vissiin ottaa pentu, jotta alkais tässä taloudessa tapahtumaan :)! Ennen sitä pentua kirjoitan kuitenkin näitä tylsiä treenitarinoita.

Kampi paappa komeilee

Pasi on aksannut Vipun kanssa vain kerran viikossa -tyylillä. Viime torstaina parivaljakko tuli treeneistä ja Pasi kertoi treenanneensa yhden käden valsseja ja laserkatsetta?!? Juu, aksatreeneistä oli kyse :). Mä olen tipahtanut jo aikoja sitten noiden termien kyydistä. Totean vaan, että on sitä sitten opettelemista, jos joskus jonkun koiran puikkoihin astun.

Vipun elämäntehtävä on juosta LUJAA :)!

Vipun kanssa oon nyt käyny n. pari kertaa viikossa ryhmätreeneissä tokoilemassa. Fiilikset on aika kaksjakoiset. Mulla on älyn innokas ja taitava tokokoira, joka taatusti osaa avon liikkeet ja tekee ne erinomaisesti jopa kisanomaisissa olosuhteissa. Mutta kun kuvioon tulee naiset ja niiden sulotuoksut, hauska pikkumies muuttuu oikeaksi hormoonihyrräksi ja menee totaalisesti hajujen maailmaan. Syö kyllä mua oikein urakalla!!!Ette varmaan arvaa, että oon miettinyt Veen pallien poistoa ihan tosissani. Niin paljon me on treenattu nyt motivaatioharjoituksia ainoastaan ja vain ton nuuskuttelun takia. Ilman noita sulotuoksuja motivaatio on kohillaan. Oon päättäny, että katon vielä nämä pari tämän vuoden puolella olevaa koetta ja päätän sitten lähteekö pallit heti vai vähän myöhemmin. Eipä se enää niitä tarvitse, kun näyttelyt on suurin piirtein näytelty ja lapsiakin on jo maailmalla.

Hyppyvalio -poseeraus

Että tällaisia mietteitä tällä kertaa.

-Pia-

Punaista lankaa etsimässä

2010-09-14T14:35:00.001+03:00

Viikonloppu oli täynnä aksaa, sillä Pasi kisaili Vipulla neljä kisaa ja KeVen kans olin mukana nauttimassa fiiliksestä. Lauantaina olikin hyvä ilma, sunnuntaina huomattavasti harmaampi. Ei voi muuta sanoo, kuin että on tuon Keven kanssa helppo kulkea... ainakin vielä ;)! Tuomarina kisoissa oli Seppo Savikko, joka olikin tehnyt mukavan haastavia ratoja, ainakin radan reunalta katottuna ;).

Eka rata oli perusrata. Alku oli, voisi sanoa, mielenkiintoinen ;). Aita - rengas -suora putki - pujottelu. Pasi uskalsi mennä vastaanottamaan Vipua pujottelun alkuun ja hyvin ohjaus onnistuikin. Tosin Vipu ei jarruttanut yhtään :)! Yksi rima tippui puomin jälkeisessä käännöksessä, puomin juoksukontakti ja viimeisen esteen ohitus, muuten rata oli hyvän näköistä yhdessä tekemistä.

Toinen rata oli myös perusrata, jossa heti alussa välistäveto ja sen jälkeinen ohjaus onnistui hyvin. Suoran putken jälkeen Vipu vähän kyseli suuntaa, mutta jatkoi siitä sujuvasti eteenpäin. Lopun sarjahyppysysteemi olisi voinut mennä tiiviimminkin, mutta taas ohjaus ja meno oli hyvää yhdessä tekemistä. Tältä radalta voittonolla!

Sunnuntaina järjestin sitten heti alkuun jännitystä Adeinan elämään. Niin kun hän ei jo muutenkin jännittäis tarpeeksi kisoja :P! Lähettiin lämmitteleen koiria läheiselle pururadalle ja suunnaksi valitsin reitin, jonka luulin tietäväni miten menee, mutta jota en ollut koskaan mennyt. Rupateltiin lenkillä niitä näitä ja aina välillä puheltiin, että pitäiskö kääntyä takaisin. Aina sanoin, et kohta pitäis tulla se tienhaara, josta päästään takaisin kentälle. Vaan ei tienhaaraa näkynyt eikä kuulunut. Kun näkyviin tuli Neste, niin mulle iski paniikki. Hukassa oltiin totaalisesti. Ei muuta kuin juoksujalkaa takaisin päin. Matkalta soitin Pasille, et mikä kentällä on tilanne. Radan rakennus käynnissä, joten ei hirveetä paniikkia. Käveltiin sitten loppumatka ja kuinka ollakkaan rataesittely oli ollut ja mennyt kun päästii perille. Onneksi tuomari antoi Adeinan käydä tutustumassa rataan. Mitä tästä opimme, jospa pysyisimme vaan tutuissa maastoissa lenkillä ainakin ennen rataesittelyitä :)!

Sunnuntain radat eivät menneet Pasilla ja Vipulla niin hyvin kuin edellisenä päivänä. Eka radalta 10 ja toiselta hyl. Molemmat radat olivat kuitenki hyviä niin vauhdiltaan kuin irtoamiseltaankin. Kiitos Adeinalle ja Vesalle videoista, jospa me joskus saatais päivitettyä itellekkin digivideokamera.

-Pia-

Vahvaakin vahvempi

2010-09-09T12:07:00.002+03:00

"Katsokaa miten VALTAVAN suuren kepin löysin."

"Hädin tuskin jaksan raahata tätä vahvoilla leuoillani!"

"Joudun ponnistelemaan kaikilla suurilla lihaksillani pysyäkseni pystyssä!"

"Näin vahva ja voimakas MINÄ olen!"

KeVe: "näytäppäs tänne sitä kepua"

KeVe: "näin pieni oksan rääpäle!"

"Eihän tämä paina mitään, jaksan nostaa sen näin korkealle!"

KeVe: "Minäpäs näytän sinulle sopivan kepin."

KeVe: "Tuossa on sopiva keppi sinun leuoillesi ja lihaksillesi."
Vipu: " Jep, jospa sitten keskittyisin enempi noiden havujen kantelemiseen."

-Pia-

AVA H on totta!

2010-08-29T19:58:00.000+03:00

Eilen Pasi ja Vipu kisaili seuramme kisoissa pari kisaa. Kisat järjestettiin eka kertaa Virpiniemessä ja olihan upeat puitteet. Tekonurmipohja kumirouheella, upeat mäkiset maastot, leikkikenttä vieressä jne. Toivottavasti saadaan järjestää toistekkin :)!

Tuomarina oli Sari Mikkilä, jolta Vipu on saanut viimeisen agivalionollan ja tuplanollan tämän vuoden SM -kisoihin. Agiradalta tuli 5 keinun alastulolta, kun jostain syystä Vipu väisti keinulla sivuun. Muuten meno näytti tosi hyvältä ja sujuvalta. Tuloksella 5 irtosi seuramestaruuskisoissa 2. sija.

Kisat oli järjestyksellä 1,2,3, möllit 1,2,3, joten aikaa seuraavan kisaan oli paljon. Kerettiin siis Adeinan kans kivuta ja kavuta Virpparin mäkiä monta kertaa :). KeVe nukahti mölliratojen aikoihin päikkäreille ja ystävällisesti antoi äidin ja isän olla kisoissa töissä ja heräsi vasta medi 3 aikaan.

Hyppyrata oli yhtä helpohko kuin agiratakin ja nollia siellä satelikin. Vipullekin tuli radalta kelpo nolla ja sitten vaan jännitettiin mihin aika riittää. Aika riittii 2. sijaan, mutta meidän onneksemme voittaja ei voinut vastaanottaa sertiä, joten se siirtyi Vipulle :)! Vipun nimen eteen voi siis nyt lisätä AVA H!!!

Kiitos Adeinalle ratojen kuvaamisesta!!!

Tokotavoitteita

2010-08-22T21:32:00.000+03:00

Päivällä ajattelin, että pitäisi laittaa paperille ylös mitä asioita pitäisi hioa tokossa, lähinnä avo -luokan liikkeitä ajatellen. Sitte tuli mieleen, et miksen vois niitä laittaa tänne blogiin, olispahan ainakin tallessa (ja kaikkien lukijoiden pällisteltävänä :)).

Paikallaolo: Lisää varmuutta, pitkää aikaa, häiriötä
Seuraaminen: Nopeaa palkkausta katsekontaktista ja sivulletulosta, juoksuosuuden ja hitaan kävelyn muistuttelua, täyskäännöksiä ( itelle muistuttelua, että teen täyskäännöksen oikealle :)), vasemmalle käännöksiä, mutkittelua ja suunnan vaihtoja.
Maahanmeno: maahanmenoon varmuutta eri harjoittein
Luoksetulo: Pysähtymiseen nopeutta ja terävyyttä
Seisominen: seisomiseen varmuutta eri harjoittein
Nouto: pitämisharjoituksia. Jollain konstilla pitäis saada pois kapulan kuopiminen tassuilla, eli kun Vipu hakee kapulan, niin ennen suuhun ottamista aina pyöräyttää tassuilla kapulaa. Vinkkejä otetaan vastaan enemmän kuin mielellään :)!
Kaket: Häiriötreenejä niin, että joku kolistelee tavaroita, yskii jne. takana ja sivuilla. Liikkurin treenaamista itelle, eli katse ohi koirasta liikkurin merkeissä. Omien käsimerkkien treenaamista.
Hyppy: Hyppyyn lähtöä, paluuta ja sivulle tuloa.

Lisäksi kehään menoa ja liikkeiden välejä, jotta nokka pysyisi ylhäällä ja motivaatio tehä kaikki liikkeet iloisesti loppuun asti. Huoh, siinäpä treenaamista ja tavoitetta kerrakseen, varsinkin kun ohessa pitäisi treenata voivoi -liikkeitä!!!

-Pia-

Aksaa ja toksuu

2010-08-10T10:43:00.002+03:00

Vipun agitreenit Active dogilla on jälleen pyörähtänyt käyntiin. Ekoissa treeneissä ei paljon porukkaa säästelty, kun heti vedettiin 32 esteen rata :). Lauantaina oltiin koko perheen voimin kisapaikalla Kemissä. Sielläkään ei kauheasti tuloksilla juhlittu, sillä eka radalta tuli 15. Yksi rima alas tiukassa käännöksessä ja keinulta liukastuminen. Toisella radalla oli ensin neljän esteen suora, jarrutus ja 180 asteen käännös takaisin. Pasi sai jarrutettua hyvin, mutta rima tippui ja sitä ohjaaja jäi ihmettelemään, unohti radan ja ohjasi väärälle esteelle. Radat oli ohjauksellisesti vähän kankeita, koira liikkui hyvin, mutta Pasin jalat olivat kuin rautakanget. Toivotaan, että jaloille tapahtuu viikossa ihmeitä ja piirimestaruuksissa kulkisi paremmin.

Tokossa ollaan edelleen treenailtu motivaatiotreenejä. Ensin kuumentamista niin, että Kampi saa humputtaa ja Vipu katsoo. Tarkoituksena on siis saada kierrokset nousemaan niin, että ajatukset on tekemisessä ja minussa, eikä maassa. Vipun vuorolla tehdään vauhdikkaita juttuja iloisella mielellä nopeasti ja koira pois heti suoritusten jälkeen. Ainakin tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä. Tarkoitus olisi pikkuhiljaa siirtyä enemmän kokeenomaisimpiin suorituksiin niin, ettei nokka olisi maassa. Toivotaan, että toimii!

Kotona ollaan treenailtu voittajan liikkeitä. Eli kaukoja, joista seiso -maahan vaihdot alkaa jo sujua puolen metrin päästä (5 metriin on siis vielä matkaa :)). Metallikapula nostetaan maasta, kun se on vuorattu maalarinteipillä. Ajattelin tehdä siitä ensin varman vuorattuna ja sitten vasta vähentää teippiä. Ideoita metalliin otetaan ilolla vastaan :). Tunnarikapula nousee jo purematta maasta ja tuodaan sivulle. Vielä olis paaljon tekemistä noiden (ja niiden muiden liikkeiden) kanssa, vaan mikäpä kiire meillä on. Toivotaan koiralle pitkää ikää ;)!

-Pia-

Mejä -kokeissa kuokkimassa

2010-08-05T20:01:00.000+03:00

Muuan viikko sitten olimme seuraamassa mejä -kokeen (Metsästyskoirien jäljestämiskoe) kulkua. Jaa, että miksikö?!? Ollaan mietitty mejää Vipulle, joka luonnostaan käyttää paljon nenäänsä, lajiksi jo pitkään. Kun aloitettiin pk -jäljellä, niin meitä kehoitettiin kokeilemaan mejää, sillä laji on kaikille roduille avoin kilpailumuoto. Silloin vielä laji ei sytyttänyt lähinnä veren kanssa tolskaamisen vuoksi ja siksi ettei lajista mitään tiedetty. Pikkuhiljaa otettiin kuitenkin lajista selvää netistä tietoa etsimällä tai kavereilta kysymällä. Näillä seuduilla ei kuitenkaan mejä -kursseja oikein ollut, joten asia jäi taas hautumaan. Kasvattitapaamisessa tuli asia taas puheeksi ja kasvattajan heittämän porkkanan innostamana me yllytyshullut aloimme taas katsella mejä -kursseja tai -kokeita.

Eräänä lauantaiaamuna klo 7.30 me sitten pistimme pirssin käyntiin ja ajoimme Muhokselle koetta katsomaan. Tietenkään me "vihreät" koiraihmiset ei tajuttu ottaa sadevaatteita saatikka kumppareita matkaan, vaikka keli näytti lähtiessä jo uhkaavalta. Perillä vettä satoi, ei nyt ihan kaatamalla, mutta riittävästi kuitenkin. Vaan ei valitettu, kun kerran lähdetty oltiin, niin kastutaan sitten. Meidät otettiin hienosti vastaan koepaikalla. Aamukahvien jälkeen pääsin seuraamaan voittajaluokan jäljenajoa. Onneksi sadekin lakkasi sopivasti ennen suoritusta. Näin sellaisen ideaalisuorituksen jäljenajosta, tasasen rauhallista menoa hyvällä motivaatiolla ja sorkkakin löytyi helposti. Maasto oli tuomarin sanoin helppo kangasmaasto. Usein maastot ovat kuulemma paljon vaikeampia sisältäen ojia, kantoja tms.

Mejä -kisat ovat tyystin erilaista menoa agility- ja tokokilpailuihin verrattuna. Yleensä kilpailijat osallistuvat jäljen tekoon edellispäivänä. Kisa-aamu aloitetaan aamupalalla ja sen jälkeen aloitetaan jälkien ajo. Kisailuun kuuluu myös ruoka ja illalla oma ohjelmanumeronsa on palkintojen jako, eli päivä vierähtää kisapaikalla. Hintaa kisalla on 50 -90 €, joka siis kattaa kaiken tuon edellä mainitun (korjatkaa joku kokeneempi, jos olen kirjoittanut puutaheinää).

Hieno oli kokemus ja innostuttiin lajista tyystin. Tarvikkeet jäljen ajoon on hankittu ja yksi helppo jälkikin tehty. Vipu, vanha jälkikoira, ei verestä hätkähtänyt. Saapa nähä mitä sanoo hirvensorkasta ;)!

-Pia-

Agirotukuvia

2010-08-03T09:53:00.003+03:00

Vihdoin ja viimein sain käsiteltyä ja läpikäytyä agirotukuvat. Jee, aika moni asia alkaa olla jo voiton puolella, joten vois taas kerätä itselleen kasan hoidettavia asioita ;D!


Länderi -leiri jaksoi kannustaa :)

Kromlins Blondies kartalla vai ei :)?

Hauskaa tunnelmaa pukukulkueessa

Laahaa, laahaa...

2010-07-31T23:00:00.008+03:00

Blogitekstit siis. On ollu kaiken moista rojektia kesäiltojen ratoksi, joten blogin päivitys on vain aina jäänyt. Onneksi "joku :)" muistutti kommenteissa, että tarttis tätäkin päivittää. Heti tuli vipinää näppeihin, enks ookki kuuliainen ;)!

Heinäkuussa on ollu agirotua ja kasvattitapaamista. Molemmat kovin helteisissä merkeissä. Agirodussa ei menestyksellä juhlittu, mutta olipas meillä hauskaa joukkuekisassa :)! Ja, ah miten ihanaa oli mennä Kampilla, joka ei itseään säästellyt :). Kyllä vaan minussakin syttyi taas hienon hienoinen agikipinä... KeVe oli oikein reipas KeVe, vaikka hienoinen räkätauti olikin päällä. Kyllä neidin kanssa on niin helppo matkustaa ja olla.

Meijän joukkue, Kromlins Kipakat: Joukkueessa minä ja Kampi, Pasi ja Vipu, Hanna ja Kuje ja Riikka ja Veikko

Meijän leiri ottaa rennosti :)

Kasvattitapaamisessa parasta antia oli Kampin ja Vipun pentuesisarusten tapaaminen ja kuulumisten vaihto. Ihanaa, että kasvattaja antaa meille mahdollisuuden tavata toisiamme, sillä tuskinpa muuten moniakaan nähtäisi. Jonkinmoista tokoluentoakin pidin tapaamisessa ja Vipu oli oikein täpinöissään kun näytimme liikkeitä :). Jäljestämisestäkin puhuttiin... ja heittipä kasvattaja siihen liittyen meille porkkanan, johon on jo tartuttu... sen verran yllytyshulluja kun olemme. Porkkanan aikaansaannoksista kuitenkin myöhemmin, on niin pitkä tarina nyt kerrottavaksi.

Ihanaakin ihanampi Kampin veli Hugo (Fi Mva Kipazin Bronco)

Vipun veli Kipazin Mentha Gentilis "Cami" , jossa on paljon samoja piirteitä Vipun kanssa.

Vipun veli Kipazin Mentha Cardiaca "Veikko" , karhee jätkä ;)!

Muuten Vipu on kovasti uinut ja Kampi kahlaillut. Agissa Pasi on treenaillut Vipulle pujottelun aloitusta ja kontakteja. Kontaktit näyttää tosi upeilta, keppien aloitukset on vielä hieman vaiheessa. Tokossa ollaan tehty motivaatioharjoituksia tekemällä tosi lyhyitä pätkiä suurilla "kierroksilla". Muutama muukin motivaation nostatusidea on muhinut mielessäni, joten eiköhän se neesu ala nousta kentästä. Kunhan ei vaan menis yli :)...

Kampi kesäillassa

Nyt nukkumaan, lupaan kuitenkin että seuraava päivitys tulee nopeammin :)!

Vanhojen muistelua!

2010-06-29T22:14:00.004+03:00

Laahaako täällä joku pahasti perässä?!? Ei taho muistaa enää mitä on jääny kirjottamatta, mutta yritetään silleen tiivistetysti :).

Lohja-Vantaa kisareissu tuli tehtyä pari viikkoa sitten. Lohjalla nautittiin Kampin ja Vipun kasvattajien hyvästä seurasta, antimista ja yösijasta, kiitos taas Kipala! Vantaalla taas nautittiin SM -kisa humusta! Pasi ja Vipu starttasivat yhden radan, sillä finaaliin ei ollut asiaa 15 -virheellä. Rata itsessään oli oikein mallikas, hieman varmisteltu, mutta sujuva. Aikakin oli tuloksen saaneista neljänneksi nopein, mutta rimoja kolisi alas luvattoman monta. Nautittiin sitten hetki kisafiiliksestä, syötiin, katottiin medien finaalin loppuhuipennus, jännitettiin Vipun siskon ja länderi Kokon suoritusta ja lähettiin sitten pois. Onnittelut Katjalle ja Kokolle SM -hopeasta!

Juhannus juhlittiin ihan kotosalla. Jäi Hailuodon kisat väliin meiltä, mutta koitetaan josko ens vuonna oltais mukana.

Tokoilussa ollaan pidetty totaali taukoa! Monta päivää on mennyt tekemättä koirien kanssa yhtään mitään aivotoimintaa. Lenkkeilty, uitu ja oleiltu... siinäpä meidän ohjelma. Toko on nyt vähän puisevaa, kun koira on poissa kartalta. Kesä, hajut ja nurmipohja selvästi saa Vipun pään sekaisin ja sekös mua sapettaa. Helposti sitten tartuttaa huonon mielen koiraan nyppimällä sitä remmissä tai turhaan torumalla. Kierre onkin sitten valmis... negatiiviselle tielle kun lähtee, niin suunta on vain alaspäin. Onneksi mulla on niin hyviä tokokamuja, että täältä vielä noustaan :). Ohjelmassa on nyt siis positiivisten mielikuvien tekeminen hauskoilla ja uusilla opeilla. Jospa se siitä!!!

Ylöjärvi ja Agirotu on ensi viikonlopun ohjelmassa. Kauheeta, ku pitäs ohjastaa Kampia rotujoukkueessa :/... Ei olla treenattu vielä(kään) kertaakaan, vaan lahjattomathan ne treenaa, vai miten se oli ;)!

-Pia-

Takaisin maan pinnalla ja laskettelua alamäkkeen

2010-06-17T21:11:00.006+03:00

Taas on noustu pohjalta ihan tasaiselle maalle :). Toko oli muuan päivän totaali tauolla, en suonut koko harrastukselle ajatustakaan, kunnes ystävän kanssa asiaa pohdittuamme päätin aloittaa uusien asioiden opettelun. Voittajan liikkeissä kun riittää uutta puuhaa pitkäksi aikaa. Ohjelmassa on nyt kaukojen maahan-seiso ja seiso-maahan vaihdot sekä tunnarikapulan nostot. Keksitiin tunnarikapulan nostamiseen meille hirmu sopiva keino: Laitan kapulan rasiaan, johon se juuri mahtuu, ja Vipu nostaa sen sieltä. Ote on silloin just kulmureiden takana. Tätä on harjoiteltu vasta muutaman kerran, mutta näyttäisi olevan meille passeli keino ja toimii myös noutokapulan kanssa :)!

Noiden ohessa ollaan sitten otettu HYVIN lyhyitä seuraamisia ja olen pyrkinyt palkkaamaan oikeasta ilmeestä. Jospa seuraamiset korjautuisivat siitä. Ruutua ollaan otettu myös, jonka Vipu on hiffannut tosi hyvin, kun ruudussa on pinta. Seuraavaksi ohjelmassa on ruudusta ruutuun lähettämistä, jotta oppisi hahmottamaan ruudun kunnolla, eikä oppisi etsimään pelkkää pintaa. Tokoilu on taas kivaa :)!

Lauantain lähdetään laskettelemaan alamäkeen elikkäs ajelemaan eteläsuomeen :)! Ekaks kohti Lohjaa ja sunnuntaina Vantaan Tikkurilaan yksilö SM -kisoihin. Kiva lähteä reissuun, vaikka tavaramäärä hirvittääkin. Mikä ei mahu autoon, niin se jätetään pois :)!Kipala, here we come!

-Pia-

Tipahdin korkealta ja kovaa

2010-06-08T21:55:00.003+03:00

Pari päivää on mennyt totaalisessa nettipimennossa, kun nettitikku sanoi poks ja uutta metsästettiin pari päivää. Tämä oli jo toinen tikku, joka meillä on heittänyt toimimasta syystä taikka toisesta. Taitaa olla sutta ja sekundaa. Vaan hyvää se teki olla ilman nettiä. Siinä kyllä huomas miten paljon aikaa päivässä kuluu koneella, kun nyt kerkes tehä vaikka mitä. Leipoakin molempina päivinä :)! En muista millon viimeksi oisin leiponu... täytyy useammin pitää noita netittömiä päiviä.

Vaan sitten itse asiaan. Elikkäs noihin koiriin... tai tarkemmin ottaen Vipuun. Vipulta ja Pasilta on puuttunut tuplanolla oikeudesta osallistua SM -kisoihin. Muutamiin kisoihin Pasi oli ilmottautunut tähtäimessä nollien "metsästys". Ei kuitenkaan mitenkään "verissä päin", vaan lähinnä kokeiluluontoisesti, jos vaikka onnistaisi. Keminmaasta tuplaa ei tullut, joten viimeinen mahollisuus parille oli Kajaanin kisoissa.

Kajaanin kisat järjestettiin Paavolassa. Itselläni oli tuosta paikassa nostalgisia muistoja agiuran alkuajoilta, vuodelta -94, kun Roope -collien kanssa viipotin samaisella kentällä collieleirillä. Paras muisto tuolta leiriltä oli, kun mulla, silloin vielä erittäin vihreällä koiranomistajalla, syttyi koirankoulutuksessa lamppu... se niin tärkeä positiivinen ajattelu -lamppu.

Takaisin nykypäivään :)... Pasi on kyllä melko kovahermoinen kaveri, kun viimeisissä mahollisissa skapoissa otti sitten sen tuplanollan. Eka rata oli sujuvan näköistä menoa. Toisella radalla pari kertaa tassut rapsahti rimoihin. Tällä kertaa onni oli puolella ja rimat lujasti kiinni, kun eivät kolisseet alas.

Jos olin leijunut tuosta tuplasta pilvissä, niin tänään Vipu kyllä pudotti minut korkealta ja kovaa. Tokon iltakisat olivat ohjelmassa. Tunnelmat ennen kisaa olivat hyvät, vaikka olinkin aika väsynyt. Ennen paikallaolon aloitusta huomasin, että Vipu on erityisen kiinnostunut viereisestä kultaisesta noutajasta. Kaikki meni kuitenkin paikallaolossa hyvin ja saimme siitä 10p.

Jollekkin kerkesin jo kehua, että ihanaa kun Vipu tekee kuitenkin töitä, vaikka "naiset" kiinnostavatkin. Eipä olis kannattanut kehua. Seuraaminen meni vielä joten kuten 7p. Sitten alkoi se armoton nuuskiminen!!! Maahan menossa seuras ihan missä sattuu, meni maahan, mutta jatkoi nuuskimistaan. Luoksetulossa suunnitteli hetken pysähtyvänsä, mutta jatkoi sitten nuuskutteluaan. Seisominen ei ollut enää sinne päinkään ja noutokapula ei kiinnostanut yhtään. Keskeytin sitten kokeen siihen!!! Vipu oli ihan kuutamolla ja hajujen maailmassa! Vaikea sanoa, mikä oli syynä tähän?!? Hienoista lohtua tuo se, ettei siellä muillakaan mennyt nappiin. Ei yhtään ykköstulosta avoimessa.

Nyt pidetään hienoinen tauko tokoista ja annetaan pölyn laskeutua... uudella innolla sitten taas kokeilemaan!

-Pia-

Kolmas kerta toden sanoi

2010-06-02T15:42:00.003+03:00

Eilen oli kolmas yritys avoimesta luokasta ja vihdoin tärppäsi 1 -tuloksen verran :)! Edelleen tuo koiruus osaa pitää ohjaajan jännityksessä, sillä sunnuntain treenit meni ihan penkinalle samaisessa kisapaikassa. Itse kisassa koiruus oli tosi skarppina, jopa haastoi mua leikkimään yhesti liikkeiden välissä (mitä ei oo koskaan ennen kokeessa tehny). Tuomari tietty rokotti tästä yleisvaikutelmassa, vaan minä olin tosi tyytyväinen :)!

Paikallaolo: 10p. Wau, olin ihan mielissään!!! Häiriötäkin oli, kun yks koira nousi, ei tosin Vipun vierestä!

Seuraaminen: 8p. Muuten tosi hyvää, mutta ne samaiset vasemmalle käännökset ihan surkeita! Niin ja vimppa perusasennossa jäi seisomaan.

Maahanmeno: 9p. Hieman vino asento

Luoksetulo 9p. Muistaakseni hieman hypähti sivulle tulossa.

Seisominen: 8,5p. Vino asento ja perusasennossa hypähti eteenpäin.

Nouto: 7,5p. Vätkytti kapulaa

Kaket: 8p. Sain pyyhkeitä liian pitkistä käsimerkeistä. Vipu otti taas valtavasti häiriötä yleisöstä ja oli vaikea saada siihen katsekontaktia.

Hyppy: 10p. :)

Kokonaisvaikutus: 8,5p. Tuomari tykkäs, mutta rokotti siitä yhestä liian innokkaasta "palkkauksesta".

175,5 p. sij. 3.

Ei voi muuta sanoo, ku et on mulla hieno tokokoira :)! Yllätyksiä täynnä oleva pieni ärripurri länderi :)! Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraava koetta, joka kohta kolkuttelee ovella :).

-Pia-

Kuulumiskatsaus

2010-05-27T06:53:00.004+03:00

Miten sitä nykyään on aika niin kortilla, ettei tänne kerkee kirjottaa? Tuntuu jotenkin työläältä alkaa miettimään koko viikon tapahtumia. Siksipä ne tulee pistettyä sitten mahollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi :)!

Viime viikonloppuna Pasi kävi liitelemässä Vipun kanssa neljä rataa. Lauantaina mekin olimme KeVen kanssa kannustamassa. Kivaa oli ollakkin: hyvää seuraa, komia ilma ja sopivasti jännitettävää. Eka radalta tuli riman pudotus ja keppien aloitus, molemmissa syynä Pasin liian tiukat viennit. Toinen rata oli sitten huomattavasti paremman näköistä menoa, kontaktitkin tosi hyvät. Tältä radalta nolla ja voitto.

Sunnuntaina jäimme KeVen kans kotiin pitelemään sadetta, joten laitan vain ratojen tulokset. Hyl ja nollavoitto. Ei siis vieläkään sitä tuplanollaa... vielähän sitä olis pari kisaa aikaa yrittää :). Hassua miten vaikeeksi tuplan tekeminen menee, kun on tietynlainen paine takana. Vaan eipä siitä kannata painetta ottaa... jos ei tuu, ni sitte pysytään kotona ja otetaan sekin viikonloppu vaikka rennosti ;)!

Tokopuolella menee nyt aika kurjasti (vaikka yritänkin ajatella positiivisesti). Treeneissä olen saanut Vipun nousemaan paikallaolosta kuikkimalla piilossa, joten se on nyt tosi epävarmalla pohjalla. Jättävät on taas sekaisin... en tiedä miksi?!? Ja kaiken kruunaa vielä jostain syystä tosi huono seuraaminen! Mulla ei oo mitään käsitystä mitä on tapahtunut, vaikka kuinka yritän kelata taaksepäin. Ens viikolla on iltakoe ja sinne pitäs jotenkin saada homma kasaan. Täytyy yrittää ottaa vaan lyhyitä iloisia pätkiä ja olla stressaamatta. Muuta en keksi! Kokemuksena kait se on tämäkin otettava!!! Häntä siis pystyyn, meni miten meni!

-Pia-

Kampi 9 V.

2010-05-17T10:00:00.010+03:00

Meidän Kamppuri Pamppuri -ukkeli täyttää tänään hurjat 9 vee!!! Onnea Onnea Kampi ja sisarukset ja monia ihania vuosia lisää!!! Vähän on Kampissa havaittavissa jäykkyyttä, ainakin jos Vipun perässä yrittää pysyä ja kaihi jo selvästi vaikuttaa näköön. Muuten Köpötti on oma jöröttäjä itsensä :)! Eilen juhlistettiin synttäreitä ja Ava -titteliä jäätelökakulla, joka on kumpaisenkin karvaturrin herkkua ja tänään Kampi sai kotihieronnan minulta lahjaksi. Ens maanantaina on sitten vuorossa ihan oikea hieronta.

Eilen poijjat kävi heittämässä talviturkin pois. Kampikin melkein erehtyi uimaan, sillä taistelu kempistä on välillä kovaa :)!

Vipusta on tullut taitava uimari

Kampi odottaa kepin noutajaa rannalla

Taistelu kepistä on niin kova, että melkein Kampikin joutui uimaan

Viimehetken pelastus, eikä koko koira kastunutkaan

Äkkiä turvaan tämä metsän ainoa keppi :)

"Huh, turvassa" tuumii sankari

-Pia-

FI AVA

2010-05-14T16:03:00.004+03:00

No niin, yksi tavoite tuli eilen täyteen: Vipusta tuli agilityvalio Kemissä. Tuli heti radan jälkeen mieleen, että olipa kuski kerrankin riittävän rauhallinen, mutta mukana koko radan ajan. Videotarkistus illalla näytti kuitenkin, ettei se täydellinen suoritus ollut(onkohan sellaisia edes olemassa). Keppien aloitus, vaikka onnistuikin, oli ehkä huonosti suunniteltu. Suora ja selkeä linja puuttui ja Vipu teki ylimääräisen kaarroksen. Ja heti perään keppien jälkeen, välistä vedon kohdalla Vipu pääsi hyppäämään ensimmäisen hypyn liian pitkäksi. Kontakteista A oli hyvä, puomi ja keinu nytkin nopeat mutta ei suurempaa aietta pysähtyä. Noissa siis vielä tekemistä!

Toinen rata oli suorituksena aika lailla kopio ensimmäisestä, paitsi puomin jälkeinen takakierto. Aloitus oli kolme hyppyä 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden ja siitä puomille. Vaikka kuinka yritin, en saanut mieleistä linjaa puomille valssaamalla, joten päädyin sivuvientiin ja takaleikkaukseen ennen puomia. Tiedossa oli, että puomin alastulo- osuudelle saattaisi tulla kiire ja niinhän siinä kävi että jouduin liian lähelle takakiertohyppyä. Tuloksena säälittävän hätäinen ohjausliike kädellä ja Vipu lähti mieluummin minun mukaani, seurauksena kielto. Loppuosa radasta ok, rytmitys ohjauksessa pysyi parempana. Siinä meni siis tuplanolla. No, viikon päästä uusi yritys.

Tässä tuore kuva uudesta valiosta!

Vaihteeksi agia(kin)

2010-05-12T21:12:00.002+03:00

Onhan se Vipu päässyt liitämäänkin, ei vaan ole saanut kirjattua kaikkea blogiin. Kesäkausi avattiin viime viikonloppuna, oman seuran ulkokisoissa. Jämsän Jarmo oli tehnyt mukavat radat, joutuipa siinä kuskikin parissa kohtaa miettimään ihan tosissaan ohjaussuunnitelmaa. Mentiin sunnuntaina kaksi rataa, tuloksena 5 ja 10. Tällä kertaa rimat putosivat, mutta eipä ole hurraamista ainakaan puomin kontaktista. Nyt oli sentään vauhtia, mutta paikka ei ollut kovin selvillä. A oli sentään paljon parempi, ainakin eka radalla. Kokonaisuutena olin tyytyväinen siihen, että sain vietyä Vipun radalla aika lailla siten kuin olin suunnitellutkin. Oltiin molemmilla radoilla nopeimpia, mutta kun se ei juurikaan lohduta, jos ei pysty ohjaamaan niin hyvin kuin haluaisi. Kuten Mikko- koutsi sanoi viikko sitten treeneissä, muut jutut ovat aika ok mutta kontaktit ovat se heikko kohta.

Tässä välissä meidän eka rata. Kiitos Hannalle ja Vesalle videoinnista!

Tänään rallateltiin 32 esteen rataa. Jösses että olin puhki eka(!) kierroksen jälkeen! Kentän mittaista suoraa kolme kertaa, välissä hieman mutkaakin, että itsekin ehti jotenkin mukaan ohjaamaan. Eikä siinä vielä kaikki: treenikaveri meni välissä radan läpi ja sitten oli taas mun vuoro. Reidet huusi hallelujaa ja keuhkot vinkui. Onneksi Vipu irtosi loppusuoralla, kun palkka oli odottamassa viimeisen hypyn takana. Ei tarvinnut ite koko suoraa pinkoa ; ).

Ja ettei agit loppuis heti alkuunsa, huomenna mennään Kemiin kisaamaan kaksi kisaa. Pitäis yrittää saada vaihteeksi niitä nolliakin, kolmea edelleen puuttuu SM- kisojen kriteereistä. Ja kaiken kukkuraksi pitäis saada tuplanollakin aikaiseksi! Tavoitteita siis riittää, onneksi kisoja on vielä muutama ennen kuin ilmoittautuminen menee umpeen. Ja jos ei saada nollia kasaan, sitten pysytään kotona sekin viikonloppu ja kokeillaan vaikka treenata ;).

Pasi

Tokokisoissa TAAS

2010-05-08T21:34:00.003+03:00

Tämä blogi kohta hukkuu näihin tokopäivityksiin, vaan pakko kirjottaa siitä mikä on tällä hetkellä IN! Huomenna on aksapäivä, joten jos siitäkin sais jonkinlaista raporttia ohjastajalta. Toivoa sopii.

Asiaan... oltiin siis tänään tokokisoissa kotikonnuilla. Tuomarina Olavi Pajala.

Paikallaolo: Vieruskaveri nousi n. puolessa välissä aikaa ylös ja hetkeä ennen ajan loppumista nousi myös Vipu ja meni haistelemaan vieruskaverin tyhjää paikkaa. Luulen, että Vipu jotenkin paineistu ylimääräisestä hairiöstä ja alkoi haistelemaan. En tiedä! 0p.

Seuraaminen: Yksi perusasento jäi tekemättä ja käännöksissä hieman väljyyttä, mutta tuomari kehui seuraamista hyvän näköiseksi :) 8p.

Maahanmeno: Hieman vino maahanmeno ja perusasennossa pomppas eteenpäin. 9 p.

Luoksetulo: En muista mistä piste lähti, mutta olisko ollut se, ettei pysähtynyt ihan heti. 9 p.

Seisominen: Napsahti sitten tänään nappiin :) 10 p. (Viime kokeessa nollattiin )

Nouto: samaa kuin viimeksikkin... vätkyttää kapulaa ja istuu hieman vinoon 8 p.

Kaket: Eka istumiseen tarvi kaks käskyä, koko ajan levottomuutta, mutta teki vaihdot. Viimeisessä maahanmenossa katseli yleisöön ja kun lähdin koiraa kohti, niin katsoi mua ja nousi seisomaan ja pyörähti itsensä ympäri (aivan kuin olisi säikähtänyt, että mitäs tässä nyt pitikään tehdä) Tuomari oli hetken ihmeissään ja sanoi ettei ole koskaan nähnyt moista virhettä. Päätti kuitenkin nollata liikkeen, koska liikkui lopussa itsensä verran 0 p.

Hyppy: pikkusievä suoritus 10 p.

Kokonaisvaikutus: tuomari tykkäsi työskentelystämme!!!! 10 p.

Kaikkinensa olen kyllä suoritukseemme tyytyväinen. Vipu ei ollut niin "sekona" ja paletti pysyi paremmin kasassa kuin Kalajoella. Erityisen tyytyväinen olen tuomarin antamaan kokonaisvaikutukseen... lämmittää kovasti mieltäni :)! Nyt sitten tarvitaan paljon häiriötreeniä, täytyy vissiin vaihtaa rauhalliset kenttätokot kaupunginvilinätokoiksi ;). Ei muuta ko taas tulta päin, kyllä me joskus onnistutaan tekemään kaikki liikkeet samassa kokeessa nappiin :)!!

-Pia-

Perjantai-illan viihdykettä

2010-05-07T21:59:00.002+03:00

Vihdoin viimein sain hankittua piuhan ja asennettua ohjelman, jolla saan puhelimesta kuvat ja videot koneelle. Olikin niitä kaikenmoisia otoksia kertynyt vinopino. Vaikka laatu ei päätä huimaa, niin tunnearvoa niillä on sitäkin enemmän... onneksi puhelin ei hajonnut ja muistikorttikin säilyi ehjänä. Nyt on "aarteet" tallennettu useampaan paikkaan, joten voi hetkeksi huokaista.

Perjantai-illan viihdykkeeksi koitan laittaa tänne yhden ainakin puoli vuotta vanhan videon, joka osoittaa ettei se tuo meidän Vipu aina käy kaikilla pattereilla ;D.

Vaan nyt lähen latamaan omia pattereita (Vipu sitä tekee jo), jotta jaksaa olla skarppina huomisessa toko-kokeessa. Hip, hei ja nukkumatti kutsuu!

-Pia-

Voe JukuJuku Maa :)

2010-05-02T19:47:00.002+03:00

Käytiin sitten tänään ensimmäisissä avoimen luokan tokokisoissa Kalajoella asti. Tuomarina oli moninkertainen maajoukkue- edustaja ja MM- PM- ja SM- mitalisti Päivi Lamminen.

Vipu se ei mua helpolla päästä koskaan näissä tokokisoissa ;). Eipä ainakaan emäntä pääse luulemaan missään vaiheessa, että tokoilu on helppoa ;). Ennen paikallaoloa Vipu nimittäin keksi aivan ihastuttavan nartun kehästä, ja meni aivan sekaisin sulotuoksuista. Ei kelvannut broilerin fileet, ei lempparilelu. Ei auttanut kuin panna kädet kyynerpäitä myöten ristiin ja toivoa parasta. Kauhean nuuskuttelun kera siis kehään. Vipu kuitenkin yllätti TAAS ja liikkeet menivät mallikkaasti! Jokohan sitä pikkuhiljaa uskoisi, että kyllä se toimii kehässä, vaikka laidalla onkin muissa maailmoissa.

Paikallaolo: Hyvin meni maahan ja nousi perusasentoon.
Oli hieman nuuskutellut paikallaolossa 9 1/2 p.

Seuraaminen: Yksi vino perusasento ja yhessä kohdin vähän nuuskuttelua. Muuten videoltakin katsottuna tosi hyvän näköistä seuraamista 9p.

Maahanmeno: Napsahti niin nappiin :) 10p.

Luoksetulo: Kääk, ihan karmee etukeno käsimerkin kanssa! En todellakaan tiennyt tekeväni sitä noin voimakkaasti! Mutta Vipu pysähtyi ihan mahtavasti :)! 8 1/2 p.

Seisominen: Napsahti niin nappiin... MAAHAN :)! (Elä sano koskaa, että varma liike :)) 0 p.

Noutaminen: Ei ottanut kapulaa ihan heti suuhun ja pyöritteli tullessaan, muuten ok! 8p.

Kauko-ohjaus: Alotus on mulle niin vaikee, kun treenaan aina niin, että katson koiraa enkä liikkurin "asentokäskyjä". Tätä täytyy siis alkaa treenaamaan niin, että katson ohi koiran. Eka istumaan nousu oli vajaa, mutta muut vaihdot ok. 8p.

Estehyppy: Tuomarin kommentti: " Miten noin nopea koira voi tehdä jotain niin hitaasti." Eli hyppäsi hyvin, haisteli maata ja istui HITAASTI. Hyppäsi hyvin takaisin. 9 1/2 p.

Kokonaisvaikutus: 8 p., koska EDELLEEN kumartelen koiraan päin!!! ja harmittavasti pari kertaa jouduin ohjaamaan Vipua pannasta, koska haisteli niin voimakkaasti maata (esim. kaukojen kohdalla).

Yht. 159 p. 2 -tulos. Sijoitus 2/7.

Millä hiivatin konstilla saan tuon kumartelun kuriin?? Hyvä syy alkaa laihutuskuurille, jotta näkee mahan takaa paremmin ton pienen koiran ;D . Loppuu se kumartelu!

Joka tapauksessa, Pikku tokokoira oli TOOOSI upee tänään. Isompi koiruuskin, eli Kampi, oli myös loistava Vipun virittäjä :)! Ihan korvaamaton siinä hommassa!!

Kiitos kuuluu kaikille meitä prepanneille koutseille! Tuhannesti kiitos kaikille kullanarvoisista vinkeistä! Kiitos Kepolle ja Kevelle kivasta kisareissusta ja hurjasta kannustuksesta! Ei ku uutta koitosta kohti :)!

-Pia-

Muuttuneet suunnitelmat

2010-04-26T14:49:00.006+03:00

Viikonloppu oli ja meni vailla sen kummempia tapahtumia. Vielä kuukausi sitten tuskailtiin, kun samalle viikonlopulle sattui kolme koiratapahtumaa ja kaikkiin olisi haluttu osallistua. Kaikkiin ei millään kuitenkaan pystytty osallistumaan, joten alkoi hullu pähkäily siitä mitä tehhään. No, päätettiin ilmottautua kahteen lähialueen tapahtumaan, luonnetestiin ja tokokokeisiin, ja jättää tänä vuonna välistä länderimestaruudet.

Pari viikkoa ennen selvisi, ettei Vipu mahtunut luonnetestiin. Ihan hyvä näin, sillä Vipulle tekee ihan hyvää kasvaa vielä hetki ja kokeillaan sitten uusiksi... ehkä ;). Hetki ennen tokokoetta varmistui, ettei me mahduttu sinnekkään. Kyllä vähän harmitti, kun olis ollu "kotikisat" kyseessä tutussa treenihallissa, vaan eip voi mittään... pitää muistaa ens kerralla ilmottautua aiemmin.

Kerettiin vielä pari päivää pähkäillä, että jos sittenkin sinne länderimestaruuksiin... Pyöriteltiin jos vaikka miten päin matkasuunnitelmaa, vaan sitte kuitenkin päätettiin jäädä kotiin. Jälkeen päin kyllä vähän harmittaa, kun kisojen fiilis on aina ollu niin hieno... ja kaikki ne mukavat länderi-ihimiset jäi nyt näkemättä... puhumattakaan huikeista kisasuorituksista!!! Vaan nyt näin ja ens vuonna ehkä toisin!

Kaikille oikein hauskaa Vappua... palataan asian Vapun jälkeen ;)!

-Pia-

Reipasta meininkiä

2010-04-14T14:35:00.003+03:00

No nyt on tokorintamalla ollut suhteellisen reipasta. Lauantaina kävimme katsomassa tokokisoja. Avoimen luokan koirakoita oli mukavasti paikalla, joten paljon erilaisia suoritustapoja tuli nähtyä. Siitä se inspis sitten syttyi ja heti iltapäivällä kentälle treenimään :). Ai että niistä treeneistä jäi hyvä mielin, kun hokasin, että Vipu oikeesti osaa jättävät liikkeet. Maahanmeno ja seisominen menee nyt 99,9 % oikein (toivottavasti en nyt tipu kovaa ja korkealta kun tämän "ääneen" sanoin)!

Sunnuntaina oli vuorossa treeniryhmän tokoilut. Aluksi otettiin paikallaolo. Siinäkin voin hyvin luottaa koiraan ja luotankin, jos ei vaan mitään katastrofaalista satu esim. lumet tipu katolta tai naapurikoira tuu nuuskutteleen. Paikallaolojen jälkeen oli vuorossa treeni, jossa piti tehdä kolme liikettä kilpailunomaisesti. Valitsin meille ne hankalimmat liikkeet: nouto, kaukokäskyt ja luoksetulo.

Nouto meni hyvin: sain heitettyä kapulan hyvin 10 metriin ja Vipu lähti sitä hyvin hakemaan. Pari kertaa Vipu asetteli kapulaa paremmin suuhunsa, mutta se nyt ei ole mikään ihmekkään, kun hallin pohjasta kourallinen oli sen suussa. Hyvin Vipu tuli sivulle, mutta itse sain palautetta siitä, että käsi saa lähteä ottamaan kapulaa vasta sitten, kun liikkuri antaa luvan.

Kaukot sitten oli minulta oikea pohjanoteeraus :(. Ihan hävettää... Okke, siis alku meni hyvin, mutta kun seisoin koiraa vastapäätä, en muistanut enää yhtään mitään mitä olin tekemässä. Kun sain luvan antaa käskyn koiralle, niin en osannut muuta kuin näyttää käsimerkin. Sanallista en saanut suustani. Tällaista ei kyllä saa kokeessa tapahtua! Onneksi koira ei ollut siitä millänsäkään, vaan otettiin liike uusiksi. Maahanmenosta istumiseen Vipu hieman liikkui eteenpäin ja mun ilme kertoi heti, etten ollut tyytyväinen. Sain vetäjältä palautetta, ettei kokeessa saa näyttää tyytymättömyyttään vaan pitäs olla niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Kääk, mistä saa ostettuja naamoja peruslukemilla?!?

Luoksetulo viimeiseksi. Mikä ihana vauhti Vipulla aina on tuossa luoksetulossa, vaikka se varmasti tietää, että saatetaan pysäyttää. Pysäytyksessä Vipu liukui aika pitkälle, mutta vika taitaakin olla mun ajoituksessa. Olin kuulemma antanut velton käsimerkin kun koira oli jo ylittänyt laukalla pysäytysmerkin. Aarrgghh, mulla on siis ajoitus pahasti pielessä!

Hyvillä mielillä lähdin kuitenkin treeneistä kotiin. Nyt tiedän taas mitä treenata. Kiitoksia Paula tokosulkeisista ;)!

Maanantaina treenasin kotikentällä sunnuntain fiaskoliikkeitä. Luoksetulo meni nyt huomattavasti paremmin ja pysäytys osui lähes kohdilleen. Tiistaina oli vuorossa BH -tyyppistä treeniä, jossa taas tuli ilmi mun äärettömän huono vasemmalle kääntyminen. Vipu ei osaa heittää takapuoltaan käännoksessä (ei tietenkään osaa, koska en ole sitä kunnolla sille opettanut) ja minä en tee käännöstä koskaan samalla lailla. Tähän pitäisi paneutua oikein kunnolla... Hurjan positiivisena asiana pidän sitä, että Vipu pysyi hyvin paikallaolossa, vaikka minä oli selin siihen ja sille vieras koira teki tokoa ja leekas lähellä. Hyvä Viputti! Lopuksi otin vielä luoksetuloja ja nyt taas merkki osui aikalailla kohilleen! Jospa se siitä alkais suttaantuun.

Pariin kokeeseen olen ilmottautunut. Hurjasti jo jännittää tulevat koitokset. Kaikkein eniten mua jännittää se, että muistanko tehdä kaikein oikein ja pysynkö itse skarppina. Tiedän kyllä, että Vipu tekee töitä, jos vaan itse keskityn ja olen oikeassa vireessä. Siinäpä kait se tokoilun suola ja vaikeus :).

-Pia-

Blogin päivitysinspiraatio hukassa

2010-04-09T08:02:00.011+03:00

Kääk, kylläpä siitä on aikaa, kun viimeksi oon tänne kirjottanu. No, ei kyllä mitään erikoista ole tapahtunutkaan. Ilmoitin Vipun tokokisoihin ja lopetin treenamisen! Joo, en oo treenannu tokoa vissiin viikkoon, vaikka todellakin pitäisi! Täytyy kaivella siihenkin inspis jostain, ettei aivan pistetä leikiksi siellä kokeessa.

Pasi ja Vipu saivat keskiviikkona yksityistunnin ActiveDogilla. Radalla oli 20 estettä,kontakteista A ja puomi. Ainakin paria eri vaihtoehtoo ohjata oli kokeiltu ja tyytyväisenä tultiin takaisin.

Ja ennen kuin lumet saavat lopullisesti kyytiä, niin fiilistellään vielä komeilla hangilla :)

Mustavalkoisia maisemia

Vipu kiihdyttää

Kampi tulla töpsyttelee :)

Vipu sinisillä hangilla

Kampi <3

Vipu ja RÄYH!

Sunnuntain koti- ja kisaraportti :)

2010-03-29T17:30:00.002+03:00

Sunnuntaina Pasi ja Vipu matkasivat naapuriseuran aksakisoihin. Kampi sai liittyä "akkojen" kerhoon ja jäi kotiin. Noh, meillä olikin mukavaa, kun ensin alkulämmittelyksi tehtiin lumityöt ja sitten käytiin pitkä lenkki. Olihan pikkuisen omituista lenkkeillä vain Kampin kanssa, kun Vipu ei ollut kiskomassa joka suuntaan.

Agikisoissa eka radalta tuli ensimmäinen rima alas. Siinäpä olikin Pasilla tilaisuus varmistella ja kehua Vipua jokaisella kontaktilla, jotka menivätkin nyt tosi hyvin. Tulos siis radalta 5 ja yliaikaa. Toinen agirata oli oikein mallikkaan näköistä menoa ja tosi upeat kontaktit. Radalta siis nolla ja sijoitus 1. Hyppyrata ei sitten ollut parin rata ollenkaan. Päivän kisailut jo varmasti painoivat jaloissa ja Pasi oli pahasti myöhässä monessa paikassa, joten hylkyhän sieltä tuli tulokseksi. SM- kisoja ja MM- karsintoja varten tarvittaisiin vielä kolme nollaa, sisältäen tuplanollan. No, onneksi on aikaa vielä yrittää saada noita kasaan.

Kuulumisia viikon varrelta

2010-03-19T07:31:00.008+02:00

Mistähän sitä alottas, kun kaikenlaista pientä puuhastelua on ollut. Alotetaanpa vaikka litiläteistä. Pasi on saanut hyvän vireen päälle ja on ajellut ahkerasti hallille monta kertaa viikossa treenailemaan kontakteja Vipulle. Hyvin kuulemma kontaktit sujuu treenitilanteissa, sitten kun vaan ne saisi siirrettyä kisoihinkin. Ratatreeniä Vipu saa treenata kerran viikossa Marin ja Mikon ohjauksessa ja sieltä pari tuleekin aina hiki päässä ja rättipoikki kotiin. Hyvä, hyvä :)!

Tokoilut on ollut myös hyvässä vauhdissa. Kampi ensin temppuilee ja Vipu sitten hioo liikkeitä. Tuntuu siltä, että nyt alkas liikkeet olla kisakunnossa. Tekis siis mieli ilmottautua kisoihin, mutta vielä pitää saada varmistusta asiaan ennen ko uskallan.

Vipu hullaantui kevätkeleistä

Kampi kävi eilen 9 -vuotis terveystarkastuksessa. Oikeestaan epäilin että Kampilla olisi vanhan herran vaivoja eli eturauhastulehdus, kun niin ylenpalttisesti nartut kiinnostivat, mutta ei vaan ollutkaan. Itseasiassa Kampi oli terve kuin pukki :)! Sydän pamppaili normaalisti ja hampaat olivat hyvässä kunnossa. Nyt on hyvä porskuttaa kun tiedetään missä mennään :)! Herra käyttäytyi vastaanotolla niin viilipyttymäisen hienosti, että oikein sai erikoismaininnan luonteestaan :). Omistajan mieltä tietysti lämmitti moinen maininta!

-Pia-

Kampin agikisat paketissa

2010-03-10T13:29:00.009+02:00

Pasin kanssa vietimme maanantaina pitkällistä pohdintahetkeä samalla kun katsoimme viikonlopun kisavideoita. Pohdintahetken tuloksena syntyi päätös siitä, ettei Kampia enää nähdä kisaradoilla. Sen verran hapuilevan näköistä oli herran meno, hyvin kysyvää ja yhdessä kohti Kampi hyppäsi suoraan päin hyppysiivekettä. Päätös oli parasta tehdä nyt, ennen kuin sattuu jotain vakavaa. Ja Kampin terveyshän tässä on etusijalla!!! Vaikka näkö on heikko, niin kroppa toimii vielä ja halutaan myös pitää toimivana.

Joka tapauksessa mulle jäi niin kauheen surullinen mieli. Siitä syystä, kun Kampi ei voi tietenkään asiaa ymmärtää. Miksi Vipu pääsee kisaamaan ja hän itse vaan joutuu odottamaan??? Kampi, joka niin RAKASTAA litilätiä, painaa satalasissa ja nauttii sydämestään! Onneksi päätös ei tarkoita sitä, etteikö kaveri pääsisi enää koskaan esteille. Ihan varmasti pääsee humputtelemaan silloin tällöin, mutta turvallisesti matalia hyppyjä. Eikä Kampista saa soffakoiraa vielä tekemälläkään. Suunnitelmissa on erilaisia nenänkäyttöjuttuja, katsotaan mitä kesä tuo tullessaan. Lopullisen päätöksen tekeminen on nyt totta. Nyt ollaan yhdellä agiuran päätepysäkillä, mutta elämä jatkuu uusilla jutuilla ja urilla.

Kuvat (c) Juha Lehtikangas

Kevät keikkuen tulevi ja kisaraporttia

2010-03-07T21:24:00.003+02:00

Ollaan nautittu aikas upeista keleistä. Auringon paistetta, pikku pakkasta ja lintujen viserrystä. Mikäs sen mukavampaa kovien pakkasten ja pimeiden aikojen jälkeen. Harmittaa kuitenkin, kun ei päivällä päästä metsään. Vaunujen rahtaaminen kelkkauralle on suorastaan mahdotonta. Kauheesti himottas ostaa KeVelle rinkka, jotta metsälenkitkin onnistuis sekä talvella että kesälläkin. Hyvät rinkat vaan on kovan hintaisia, joten täytyy syöttää ensin hieman possua. Ennen rinkkaa tehdään metsälenkkiä mummolassa odottamassa olevalla pulkalla.

Viikonloppuna Kampi ja Vipu kisailivat seuramme skapoissa. Kelit hieman vaihtelivat lauantaina, päivällä ihana auringon paiste ja illalla auringon laskeuduttua pakkasta -18. Kotiin tuli aika kylmissään olevaa porukkaa, mutta onneksi saunan lämmössä pystyi sulattelemaan varpaita. Kampille radoilta vitonen ja hyl. Vitonen keinun ylösmenolta, hyl rata oli ollut melkoista kaaosta. Vipulle eka radalta 10 ja yliaika, hyppyradalta vitonen riman pudotuksesta.

Tänään koko perhe pakkautui autoon ja matkasi kisapaikalle, vain Vipu starttasi. Eka radalta hyl kolmesta kiellosta ja toiselta radalta vitonen kiellosta. Edelleen Vipun kontaktit on epävarmat. Ihan liian vähän kontaktitreeniä, joten Vipu ei tiedä mihin pitäisi tulla. Raasupetteri jää varmuuden vuoksi puoleen väliin alastuloa odottamaan ohjausta oikeaan paikkaan.

Olipa kiva fiilistellä kentän laidalla, vaikka kylmä meinasi tullakkin. KeVekin harjoitteli tulevia vuosia varten katselemalla välillä kisasuorituksia. Väsymys kuitenkin voitti kannustajan ja vaunupäikkärit kutsuivat.

-Pia-

Vipu 3 vee!

2010-02-25T10:27:00.005+02:00

En tiedä onko aivot pehmenneet kotioloissa vai vaivaako kuuluisa IMDE, mutta ei käynyt eilen mielessänikään että on jokin merkkipäivä. Ei, vaikka meillä on KeVen kanssa tapana katsoa joka päivä (Kipazin:)) kalenterista päivämäärä ja nimpparit. Pikkumiehen synttärit siis unohtuivat kokonaan, mutta onneksi kasvattaja muistutti :)!

Siispä onnea meidän pieni hömppäveikkovilliviikari! Eipä ehkä ihan aina uskois, että mittarissa on jo 3 vee, mutta mitäs tuota turhaan aikuistumaan. Ja onhan tuota tullut osoitettua, että tarpeen tullen sekin onnistuu ;)! Myöhästyneet onnittelut kaikki sisarukset ja paljon iloisia hetkiä elämäänne!

Tarkastamassa tokotilannetta

2010-02-22T11:16:00.003+02:00

Melkosia pakkasia on taas muutaman päivän ollut. Onneksi sentäs päivällä on vähän hellittäny, niin pojat on päässeet purkamaan patoutunutta energiaa. On ne mettässä juosseetkin ku reikäpäät. Välillä meinaa tappeluksi mennä, ku kumpikin käy niin kuumana. Onneksi tuo on aina sellasta rähinää vaan ja sitten jatketaan matkaa, ku mitään ei olis tapahtunutkaan.

Perjantaina mietin, et lähtäkkö vai ei sunnuntaina oleviin tokon epävirallisiin. Meillä kun ei nykyään voi olla mistään menoista varma. Ilmotin kuitenkin meidät vähän niin kuin varalta mukaan. Lauantai- iltana KeVe alkoi niiskuttaa ja yskimään ja yö olikin sitten aika kamala, kun nuhanenä ei osannut nukkua. Kuudelta kun oltiin ylhäällä ja kun pakkasmittari näytti -32, niin olin varma etten lähtisi sinne paleltumaan. Mutta niin vain sitten kuitenkin sinne lähdin. Pakkasta oli "enää" -27 ja onneksi suht lämmin halli. Kävin ilmottautuun, koirat pissilenkille ja sitte omaa vuoroa odottelemaan. Tietysti olin viimeinen lähtijä koko kisassa.

Minkäänlaisia odotuksia mulla ei ollut. Tarkoitus oli nähä meidän tämän hetkinen taso kokonaisissa liikkeissä. Vaikka odotuksia ei ollut, niin olisi kyllä pitänyt keskittyä paremmin kisaan. Nyt olin epävarma ja en keskittynyt liikkeisiin kunnolla -> viestii tietysti koiralle epävarmuutta. Mutta siis ne liikkeet:

Paikallaolo: Ihan proo paikallaolo. Oli maannu valppaana, mutta rauhallisena koko pitkän ajan. (minä taas panikoin piilossa ja 3 min tuntui ikuisuudelta.)

Seuraaminen: Pikku mies ennakoi heti alkuun jättävät liikkeet. Ensin maahanmeno, sitten seisominen. Tuomari sanoi, että heti kun polveni osui koiraan, niin se pysähtyi. Kun vihdoin päästiin vauhtiin, niin seuraaminen oli tosi hyvän tuntoista.

Maahanmeno: Tämän Vipu osaa tosi hyvin.

Luoksetulo: Noh, Vipu tuli sata lasissa luo. Pientä empimistä oli havaittavissa pysäytysmerkin kohdalla, mutta vain hyvin pientä :). Enpä tuotakaan kauheesti ihmettele -> Ei olla otettu liikettä noin pitkällä matkalla eikä kokonaisena liikkeenä.

Seisominen: Eka kerralla pysähtyi ennen käskyä ja uusintakerralla istui.

Nouto: Nouto meni tosi tosi hienosti. Olen tosi ylpeä pätevästä pikkumiehestä. Tässä eniten harjoitusta tarvitsen minä -> kapulan heittäminen 10 metriin on niin vaikeeta :).

Kaukokäskyt: Otin hieman lyhyemmältä matkalta liikkeen. Ensimmäisellä käskyllä ei noussut, mutta sitten vaihdot sujuivat. Istuminen saisi mielestäni olla ryhdikkäämpi, mutta muuten meni hyvin.

Hyppy: Tätä on harjoiteltu niin vähän ja silti se meni tosi hyvin. Hyvä, hyvä!

Rankkaa palautetta sain kumartelusta koiran päälle. Haluan siis, että Vipu katsoo mua ennen jokaista liikettä ja sitten ongin sitä katsetta. Nyt alan opettelemaan seisomaan suorassa, niin että Vipu hakee katsekontaktin minulta.

Itseäni jäi vaivaamaan se, ettei koira välttämättä tiennyt mikä on seuraava liike. Treeneihin otan nyt mukaan sen, että sanon ennen jokaista liikettä mitä tehdään. Toivottavasti auttaa.

Olipa hyödyllistä käydä testaamassa taitotaso. Jotenkin sain uutta intoa tähän hommaan... toivottavasti tää fiilis nyt säilyy :).

-Pia-

Kampi vastaa haasteeseen

2010-02-15T14:01:00.005+02:00

Greta haastoi Kampin tällaisella haasteella:

Etsi blogistasi kaunein talvikuva, mikä on otettu koirasi ensimmäisenä tai toisena talvena. Laita se blogiisi ja kerro tunnelmia noilta ajoilta. Heitä kuvahaaste eteenpäin seuraaville viidelle koiralle, jolla on blogi.

Tämä kuva ei kyllä ole otettu Kampin ensimmäisenä eikä toisenakaan talvena, sillä blogia ei silloin vielä ollut. Kuva on otettu blogin ensimmäisenä talvena ja Kampi on kuvassa reilu 5 vuotias. Ei kuva kyllä kovin kauniskaan ole, mutta Kampi on ainakin elementissään :). Tässä siis Kampi nappailee kiinni alkutalven lumihiutaleita ja on niin keskittynyt touhuun, ettei muista asioillaan käydä.

Haastetaan mukaan:

länderineito Amanda
velipoika Hugo
siskolikka Astra
kelpieneitonen Tiltu
hirmukoira Hippa

-Pia-

Ei hassummat kisat

2010-02-04T09:00:00.003+02:00

Kannatti vissiin pohtia parin takapakkia oikein hartaasti, sillä heti meni viikonlopun kisat paljon paremmin. Lauantailta eka radalta hyl, toiselta nollavoitto! Eka radalla Pasi jäi armotta jälkeen keinulla, kun Vipu karkas kontaktilta ja siitä takaakierto oli tuhoontuomittu juttu. Toinen rata oli asenteeltaan ja ohjauksellisesti aivan eri luokkaa. Niin varman näköistä menoa ja tuloskin oli sen mukainen. Ainoana miinuksena hidas puomin kontakti.

Sunnuntaina meni vielä lauantaita paremmin. Eka radalta 5 riman pudotuksesta. Radalla oli kyllä pari melkoista kaarrosta, joista toisessa niin alkeellinen ohjausvirhe, että ihmettelin ääneen missä sitä oikein treenaamassa käydäänkään :)! Noh, sattuuhan sitä paremmissa piireissäkin ;)! Toisella radalla taas hyvän näköistä menoa tuloksena nolla ja 1.

Videolta katottuna Vipun liikkuminen näyttää TOSI hyvältä. Hyppää tosi hyvin ja takajalat nousevat kevyesti. Muutenkin Vipun meno näytti siltä, että se on saanut paljon itsevarmuutta radalle, lukee tarkasti ohjausta ja uskaltaa tulkita liikkeen nopeasti. Näin nyt ainakin tällä kertaa :).

"Oon mä tokoillukki :)"

-Pia-

Pohdintaa, pohdintaa

2010-01-28T09:52:00.004+02:00

Ei siis menny pakkasralli kovinkaan hääppösesti. Nätisti sanottuna penkin alle ja parin alisuoritukseksi. Piti sitten ruveta oikein pohtimaan tätä parin alamäkeä. Mistä johtuu hapuileva meno, kun viime keväänä/kesällä meni niin loistavasti. No, eipä asiaa tarvinnu kauan pohtia kun tajusin, että suurin syy on varmasti muuttunut elämäntilanne. Mikäänhän ei enää ole niin kuin "vanhoina menestyksen aikoina". On uusi perheenjäsen, uusi asunto, uusi ympäristö, uusi päiväohjelma sekä se, etten minä enää kulje mukana treeneissä/kisoissa. Kaikki varmasti vaikuttaa sekä koiraan että ohjaajaan, vaikkei päällepäin näykään. Eikä tahmeaa menoa paranna vähäinen treenaaminen viimeaikoina.

Lääkkeeksi tälle tilanteelle löydän vain treenaamisen, positiivisen asenteen ja maltin. Ei ne taidot ole mihinkään kadonneet, kunhan pari vain taas löytää sen punaisen langan, niin oksat pois. Siitä tämä laji onkin niin kiehtovaa, kun aina on kehitettävää ja opittavaa. Just kun luulet olevasi huipulla, tipahdat pohjalle ja kun suunnittelet laittavasi hanskat tiskiin, niin alkaa sitä tulosta syntyä :)!

Viikonloppuna on tiedossa Vipulle 4 kisaa, joihin koitan minäkin päästä mukaan. Toivottavasti vaan kelit lauhtus...

-Pia-

Hippi sai vihdoin lähtöpassit

2010-01-24T08:34:00.004+02:00

Wow, hippipoika sai vihdoin ja viimein lähteä ja tilalle tuli salskea nuorimies :). Noh, nyppiminen jäi vähän puolitiehen, mutta nyt kaverin kehtaa jo päästää ihmisten ilmoille. Voidaan siis vaihtaa metsätiet halutessamme pyöräteiksi :).

Vertailun vuoksi tällaiset (huonot) kuvat:

Hippitukka

Ja parturoinnin jälkeen

Pasi ja Vipu ovat juuri nyt matkalla kohti Kemin pakkasrallia. Pakkasralli nimensä mukaisesti, sillä ainakin meillä on -22 pakkasta. Eipä siis innostanut lähteä KeVen ja Kampin kanssa kannustamaan... mutta peukutamme täältä kotoa. Toivottavasti lauhtuisi ja pääsisimme ensi viikonloppuna sitten Okk:n kisoihin jo mukaan. Kovasti jo polttelis päästä kentän laidalle katsomaan koirakoiden menoa. Mutta ehkäpä me jaksamme odottaa kevään ja kesän tuloa, jotta sitten kaikki on helpompaa.

-Pia-

Kelit lauhtui onneksi...

2010-01-11T15:00:00.017+02:00

Parin viikon hurrrjat pakkaset on onneksi (toistaiseksi) takanapäin. Pahimmillaan meillä laski mittari -32 asteeseen. Vipua ei kylmyys haitannut... se juoksi pahimmilla pakkasillakin ihan höyrypäänä, kun vihdoin pääsi metsään irti. Kampi -herra otti tilanteen huomattavasti rauhallisemmin. Eilen, heti kelien salliessa, lähdin ulkoiluttamaan sekä koirat että kameran pitemmällä lenkillä. Kuvasaldoa siis tässä:

Vipu ja ihana lumi

Pääseekö tästä Kiinaan?!?

Ei jaksanutkaan kaivautua...

Pölijä!!!

Kampi ja lumiset puut

Sitte vielä otoksia lenkin varrelta:

-Pia-

Katsaus viime vuoteen ja uusia tavotteita

2010-01-01T16:03:00.008+02:00

Ihanko unohdin edelliseen viestiin laittaa Uuden Vuoden toivotukset, mutta toivotan sitten nyt kaikille Onnea ja menestystä tälle vuodelle!!! Vuosi vaihtui rauhallisesti. Olimme rakettien räiskettä paossa Pasin kotona, minne ei kyllä paljon paukkeet yltäneet. Kuuden aikaan naapurit paukuttelivat muutamat raketit ja silloin Kampin piti vähän läähättää, muuten paukkeet eivät Kampin iltaa pilanneet. Vipu ei välittänyt tuon taivaallista paukkeesta... ei edes korviaan höristellyt:)! Heti uuden vuoden alkajaisiksi Vipu voitti pelkonsa... nimittäin porraspelkonsa. Niiden kauhistuttavien yläkertaan johtavien liukkaiden portaiden pelko on nyt voitettu ja Vipu uskaltautui ensin Pasin kannustamana ne alas ja myöhemmin minun henkisellä avustuksella myös ylös... ja sitten niitä pitikin juosta ainakin kakskyt kertaa ylös alas naamalla virne "kattokaa mä uskalsin :)!". Hyvä niin, sillä enää ei tarvitse kantaa portaita kuin yksi, nimittäin KeVe!

Vuosi 2009 oli meille uskomattoman menestyksekäs ja antoisa sekä koirarintamalla, että yksityiselämässä. Tässäpä vähän koiramaisia saavutuksia:

Vipu

Agility
- nousivat 1 -luokasta 3-luokkaan
- 4 voittonollaa (2 agi ja 2 hyppy)
-SM- ja karsintanollat
-SM 10.
-Seuramestaruus hopea
-PM 5

Toko
- TK1

Näyttelyt
- FI MVA

Lisäksi Vipusta tuli neljän ihanan lapsosen isä!

Kampi

- PM 4
- Kampi saavutti monta hyvää rataa, mutta se nappisuoritus jäi puuttumaan.

Uusia tavoitteita ollaan tälle vuodelle asetettu lähinnä Vipulle. Tokossa olisi tarkoitus startata avoimessa ja agipuolella saavuttaa Ava -titteli ja saada karsintanollat kasaan. Kampi alkaa jo jäähdyttelemään eläkepäiville, mutta saa toki mennä vielä rakastamaansa lajia ja toimia Vipun motivoijana. Vipulle on suunnitelmissa uuden lajin valloitusta, mutta katsotaan riittääkö aika. Ja mitä kaikkea sitä vielä kerkeää keksiäkkään tälle vuodelle... sitä ei tiedä itsekkään!

-Pia-

Joulu oli ja meni

2009-12-31T11:29:00.005+02:00

Ihanan rauhallinen Joulu on nyt takanapäin. Oltiin suurin osa joulusta kotosalla, vain aattona käytiin "mummolassa" avaamassa paketit. Meillä sitten kävi porukkaa katsastamassa uutta kotia, vaan mikäpä sen mukavampaa :)!

Vipu, onnellinen joululahjastaan!

Kampi tuumailee ollako vaiko eikö olla onnellinen

Välipäivänä sitten sai makoilu riittää ja innostuin lähtemään parina päivänä tokoilemaan. Täytyy kyllä sanoa, että onneksi on noita kavereita, jotka järjestelevät hieman asioita, muuten ei olis kyllä tullu lähdettyä. Kiitos siis Katja :)! Luoksetulon topit näyttää nyt aika hyvältä, vielä en ole uskaltanut kokeilla pysäytystä koko liikkeenä, mutta kohta vois. Kaukokäskyihin sain lisävinkkiä ja sekin meni heti paljon paremmaksi, joten kait kaukotkin joskus on hyvät. Nouto sitten... se on vielä sillä asteella, että harjoitellaan pitämistä sivulla ja liikkeessä. Toistoja vaan, niin eiköhän sekin siitä. Paikalla makuu näytti nyt tosi hyvältä, tosin häiriötä ei ollut. Sitäkin sitten mukaan pikkuhiljaa. Jäipäs kyllä oikein innostunut ja hyvä mieli viime tokokerrasta. Kaikki on siis mahollista...

Niin, agiesteitä poijjat ei oo nähnykkään pariin viikkoon, mutta ehkäpä lauantaina epiksiin ActiveDogin uuteen hulppeaan halliin.

-Pia-

Tonttu joulupukin asialla!

2009-12-21T10:31:00.011+02:00

Kampi "Vipu, kato mitä mä löysin meidän terassilta! Tonttulakin!"

Kampi: "Tonttu on käynyt ikkunan takana vakoilemassa, että ollaanko oltu kilttejä ja pudottanut hiippalakkinsa."

Vipu: "Mitäs me tehdään tälle lakille?"

Vipu: " Entä jos tonttu on täällä sisällä? Mä vähän ravistan sitä!"

Vipu: " Ei se ollu, mutta kato miten hyvin se sopis mulle!"

Vipu: "Voisin olla oiva pukin apulainen, vai mitä?!"

Kampi " Kyllä meidän täytyy palauttaa lakki tontulle. Toivotaan, että se löytää lakin tuosta oksalta!" Vipu "Ok, tehdään niin! Saadaanhan me paljon lahjoja, kun me ollaan oltu näin kilttejä, saadaanhan?!?"

Tämän tarinan myötä on hyvä rauhoittua joulun viettoon!

T: Pia, Pasi, Iina, Kampi ja Vipu

Vuoden viimeiset tokot

2009-12-18T09:07:00.004+02:00

Keskiviikkona treenailtiin tokoa vuoden viimeisen kerran. Pakkanen paukkui -24, mutta sisällä hallissa oli ihanan lämmin. Otettiin häiriön alla jättäviä liikkeitä. Eka kerralla Vipu jäi seisomaan, vaikka olis pitänyt mennä maahan. Seuraavat kerrat meni ok. Sitte katottiin hyppyä. Avoimen hypyn opettaminen onkin ollut mulle jotenkin vaikeaa, vaan nyt sain hyvät ja yksinkertaiset vinkit. Eiköhän me niillä se opita. Paikallaolo on nyt mennyt vähän huonompaan suuntaan. Viimeksi Vipu ei kestänyt häiriötä, vaan nousi ja nyt nousi jo ilman häiriötäkin kun menin piiloon. Kokeiltiin etupalkalla ja se näyttäs toimivan. Tätä nyt pitäs ottaa kotonakin häiriön alla, jotta oppii, että tapahtui mitä vaan, niin paikalla on pysyttävä.

Olipas meille hirvittävän hyvä kurssi. Sain just niihin meidän ongelmiin hyvät neuvot. Iso kiitos Marille! Keväällä yritetään jatkaa itsenäisesti ja otetaan taas "tunteja", kunhan KeVe antaa myöten.

Meillä on jo aloitettu tutustuminen koiramaailman saloihin :)

-Pia-

"Meijjän maita"

2009-12-10T20:05:00.015+02:00

Nyt niitä lupaamiani kuvia uusista "kotimaastoista". Paljon näistä kuvista ei maastoista selvää saa, eikä kuvien laatukaan ole kehuttava. Harmaassa kelissä ei saa muuta kuin harmaita kuvia. Koirien mielialat kuitenkin selvästi välittyvät näistä otoksista...

Vipu "Kato miten hienon kepukan löysin tästä suuresta metsästä"

Kampi "Katoppa ite kuin hienon puun mä löysin. Melkein mahdun sen taakse piiloon!"

Vipu" Joo, vaan määpä löysin tällaisen risukon, jonka taakse melkein piiloudun!"

Kampi "Höh, mä nostan koipea tollasille risukoille!"

Kampi "Hei mut tossa uimamontussahan sä voit ens kesänä uida!"

Vipu "Jee, vaikka joka päivä ja sitte mä noudan näitä keppejä sieltä!"

"Vaan nyt me voidaan vetää vaikka kurvit suoriksi!"

"Tai kiihdyttää vaikka miljuunaa!"

"Nää on nyt "meijjän maita" ja me ollaan kukkulan kuninkaita!"

Linjoilla jälleen

2009-12-04T20:18:00.004+02:00

Ei sitten riittänyt, että tehtiin inventaario muuton yhteydessä kaikille tavaroille. Inventaario piti tehdä myös läppärille. Muuton yhteydessä kone heitti toimimasta ja olin aivan varma, että kovalevy oli hajonnut. No onneksi on noita sukulaisia, jotka hallitsevat laitepuolen. Serkkupoika katseli hetken konetta ja sai sen taas toimimaan. Kiitos vaan! Siinä hetkessä mulla oli oiva tilaisuus puhdistuttaa kone kaikesta roskasta -ja nähtävästi hieman tärkeämmästäkin. Nyt sitten on hukassa parit salasanat, ei auta muuta kuin toivoa, että saan ne takaisin. Vuorossa olisi kaikkien niiden "tärkeiden" ohjelmien asennusta... kun vaan jossain välissä kerkeis.

Uusi koti alkaa olla meidän näköinen. Vielä lojuu nurkissa lähinnä sellaisia laatikoita, joille ei tahdo keksiä paikkaa. Taulut on laittamatta seinille ja Pasi on pähkäillyt monta päivää lamppujen kanssa. Tänään sanoinkin, että on parempi pyytää joku viisaampi niitä asentamaan tai sitten ollaan ilman lamppuja, sen verran vaikeeta kuulostaa olevan. Ei me täällä olla pimennossa tai kynttilän valossa oltu, korvaavat kivat lamput jäi edellisiltä asukkailta.

Ja mitkä ihanat maastot täällä on. Oon kyllä nauttinut mettälenkeistä joka päivä. KeVe vaunuissa mennään mettäteitä ja pojat saa laukkoa sydämensä kyllyydestä. Vaikka maastot onkin meille suurimmalta osalta tuttuja, sillä ajeltiin monesti vanhalta asunnolta tänne lenkkeilemään, niin paljon on paikkoja vielä katsastamatta. Otan joku päivä kameran lenkille mukaan ja laitan kuvia tänne, kunhan ensin saan asennettua ne tarvittavat ohjelmat...

Vaan nyt lähden viettämään perjantai iltaa töllön ääreen. Hauskaa viikonloppua!

Historian lehtien havinaa

2009-11-24T09:34:00.005+02:00

Muuttoruljanssi kuumimmillaan. On se vaan niin raskasta. Vihaan sitä suorastaan! Vaikka kuinka tavaroita pakkaisi, niin tuntuu, ettei ne koskaan lopu. Nytkin ollaan jo kolme päivää muutettu ja vielä on ainakin puolet jäljellä ja siivous siihen päälle. Toki on ihanaa päästää "uuteen" kotiin ja laittaa siellä kaikki järjestykseen.

Jotain hyvääkin tässä muuttamisessa: tulee inventoitua samalla kaikki kamat läpi. Laatikoiden kätköistä löytyi hauskoja historiallisia muistoja. Kas kummaa, niiden parissa aika vierähtää nopeasti. Historiallista tosiaan, sillä joukossa oli mm. Diplomi osallistumisesta Collieyhdistyksen agileirille v. 1994 ensimmäisen koirani Roopen kanssa. Siellä meitä koulutti mm. Jämsän Jarmo ja Gumplerin Kai. Pikkasen hymyilytti, kun muistelen matkaamme 100A Datsunilla Kajaaniin. Koslalla pääsi jotain kuuttakymppiä ja bensaletku vuoti bensat matkalle. Ja me tytöt vaan ihmeteltiin, että mites tätä näin usein pitää tankata :)! Mutta tuolla reissulla syttyi mulla jonkinlainen lamppu ja matka positiivisempaan koirankoulutukseen alkoi.

Kätköistä löytyi myös ensimmäisen agikisan lähtölista (Kempele, 31.7.1994). Muistan kun tuon collieleirin jälkeen Gumpler piti meille kahden viikon "tiukan" koulutusjakson ja sitten mentiin kisoihin. Roope tuskin osasi edes kaikkia esteitä, mutta kaikkein eniten pelkäsin, että machomies lähtee kesken radan naisiin. Vaan ei lähteny ja tuloskin saatiin :). Hauska oli lukea lähtölistasta "vanhojen pierujen" nimiä, osa kadonnut harrastuksen parista ja osa vieläkin mukana. Itse lähtölista oli hieno vihko, jossa jokaisesta kilpailevasta koirakosta oli kaikki mahdolliset tiedot. Jos vielä nykyäänkin tehtäisiin samanlaisia vihkosia, ne taitaisivat olla melko paksuja kirjoja. Nykyäänhän listat lentävät suoraan roskiin.

Vuodelta 2002 löytyi päiväkirja, johon olin analysoinut erästä kisaa Konstan kanssa. Olipa iloinen yllätys huomata, että on oikeasti kehittynyt koiran ajatusmaailman lukijana. Enää ei kyllä tulisi mieleenkään syyttää koiraa "pottuilusta radalla", niin kuin vielä näköjään tuolloin olin tehnyt. Nyt kyllä menen mielummin katsomaan peiliin.

Siinäpä pieni historiapläjäys, nyt KeVe kutsuu.

-Pia-

Kemin kisailut

2009-11-16T14:34:00.003+02:00

Sunnuntaina molemmilla koiruuksilla oli 2 rataa Kemissä. Suunniteltiin tomerasti lähtevämme koko perheen voimin Junkohalliin. Aamulla kuitenkin alettiin miettimään asiaa tarkemmin ja tultiin siihen tulokseen, että poijjat lähtee keskenään ja me tytöt jäämme pitämään kotia pystyssä. Hyvä niin, sillä päivän mittaan Keve teki sellaiset kakkosasiat, että oltas saatu tovi miettiä missä pylly pestäis. Hallissa oli myös ollut tosi kylmä, joten kerrankin voi sanoa, että tehtiin oikea ratkaisu jäädessämme kotiin.

Tosin hirveesti mua polttelis päästä jo kisoja kattoon, moikkaan kavereita ja nauttiin siitä hienosta fiiliksestä minkä voi astia radan reunalta. Ei oo yhtään sama kattoo ratoja videolta kotona... tylsää. No, onneksi voi ajatella, että jo vuoden päästä on helpompaa kulkea KeVenkin kanssa.

Kisat oli menny sitte vähän niin kuin "penkin alle". Tuuri on kadonnut vai mikä lie, mutta neljän hyllyn kanssa pojat tulivat kotia. Kampin eka rata oli ollut aika kaaosmainen, pari putkeen kieltoa ja pujottelun aloitusvirhe toivat hylyn. Vipun rata oli 5 esteen mittainen, kun A:lta Vipu otti juoksukontaktin, jolloin Pasi palautti Vipun takaisin. Hyppäri meni molemmilla paremmin. Kampi kääntyi yhdellä hypyllä väärään suuntaan ja hyppäsi saman hypyn takaisin. Vipu taas tulkitsi Pasin tiukan viennin takaa kierroksi ja hyppäsi hypyn väärään suuntaan.

Vipun kontaktit on nyt tarkoitus saada takaisin siihen kuosiin, mitä ne olivat viime keväänä ja alkukesästä. Se varmasti vaatii nyt useamman kisan pelkästään kontakteihin keskittymistä - treenitoistojen ohella - mutta toivotaan, että se palkitsee. Tämä on sitä ikuista tasapainoilemista näiden kanssa.

Mitä muuta... kauheesti muuttosuunnitelmia ja jotain toteutunuttakin. Mutta toi hippi se ei vaan meiltä muuta :).

-Pia-

Vuoden 2009 harrastajat -titteli

2009-11-07T18:02:00.006+02:00

Tulipa tuossa pari viikkoa sitten Pasille aika yllättävä tekstari, kun länderiyhdistyksen puheenjohtaja tekstaili, että meidät on valittu yhdistyksen vuoden harrastajiksi! Hieno tunnustus, joka lämmitti kovasti mieltämme!!! Kiitos! Harmittavasti vaan emme päässeet vuosikokoukseen paikalle palkintoa vastaanottamaan :(!

Tämä vuosi on kyllä ollut ihan speciaali, niin koira- kuin kotirintamallakin. Harrastajat -tunnustus on hieno piste tämän vuoden harrastussaavutuksiin! Kotirintamallakin on tapahtunut paljon ja pisteenä iin päälle vielä tämän vuoden puolella vaihdamme asuntoa naapurikunnan puolelle. Huoh, hommaa siis riittää, kun pitäis laittaa kamoja kasaan :)!

Jaa, mitäs sitten muuta?!? Agia ja tokoa on treenailtu satunnaisen aktiivisesti, mitä se sitten tarkoittaakaan :)! Ja koska koiratkin käyvät Haukiputaalla treeneissä, niin pitihän se KeVenkin päästä... nimittäin vauvauintiin :)! Huisin hauskaa!

Edelleen talossa asustaa samainen hippi... parturi on vissiin lomalla!